Huomasin aamulla pienen uutisen, jonka mukaan suomalaisissa kaupoissa pitää uuden EU-määräyksen mukaan olla kalastus- ja vesiviljelytuotteiden nimet latinaksi. Tai oikeammin kalatiskille pitää ilmeisesti präntätä myyntiartikkeleiden tieteelliset nimet, joista muinainen roomalainen tuskin olisi ymmärtänyt sen enempää kuin pöljäläisen maalaistalon vanhaemäntäkään.
Kun EU:ta on syytetty byrokraattiseksi ja todellisuudesta vieraantuneeksi, on usein käytetty esimerkkinä kurkkudirektiiviä, jossa määrättiin tuotteen muoto tarkasti. Riittävän pilkan jälkeen direktiivi poistettiin, mutta vahinko EU:n imagolle ehti jo tapahtua.
Nyt ovat EU:n herrat siis kehitelleet uuden, jos mahdollista vielä kurkkudirektiiviäkin, turhemman määräyksen. Eikö kenenkään kallispalkkaisen virkamiehen tai Eurooppa-poliitikon mieleen tullut, että myös tämä uudistus saattaisi vetää lokaan yhteisen unionimme maineen?
Ja mikä vielä vakavampaa, osoittaa se Brysselin herrojen painiskelevan täysin turhien asioiden kanssa samaan aikaan kun lähialueilla käydään sotaa, joidenkin jäsenmaiden talous on kuralla ja terrorismi nostaa päätään.
Jos EU siis saa kritiikkiä jäsenmaiden asukkaiden parissa on ilmeistä, että sen on syytä katsoa peiliin. Eivät eurooppalaiset ole tyhmiä, vaan ymmärtävät kyllä, milloin heidän elätettävänään on liian monia virkamiehiä. Ainakin jos nämä väsäävät turhia päätöksiä, joiden ainoa seuraus on Unionin legitimiteetin heikkeneminen.
Näyttää siis siltä, ettei EU tarvitse ilkeämielisiä mustamaalaajia, vaan se näyttää kykenevän tuhoamaan oman maineensa ihan itse niin sanotusti kusemalla omille nilkoilleen. Ehkäpä tämän päivän uutisen aiheuttaman vahingon voisi korjata irtisanomalla ne Brysselin virkamiehet, jotka ovat olleet aloitteellisia latinankieliset nimet edellyttävän direktiivin laadinnassa?
Säästyneet rahat voisi käyttää vaikka Kreikan maksamatta jäävien lainojen aiheuttamiin kustannuksiin, terrorismin ehkäisemiseen tai sodasta kärsivien ukrainalaisten humanitaariseen apuun.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliittisia näkökulmia Kreikan vaalien vaikutuksiin Suomessa
EU:lta miljoonia euroja Suomen köyhille
Münchausen - poliitikkojen ilmeinen esikuva!
Tekstit
-
Kauppiaiden tuskaan tuo pientä lohtua se, että kaikkien eurooppalaisten kalojen, äyriäisten ym. nimet on julkaistu kaikilla EU-kielillä (myös suomi) tieteellisine nimineen kirjana (Fishfinder, 2003; tekijät Suess & Friel). Voin lainata omaa kappalettani, jonka hankin 2009.
VastaaPoistaAntero
Hieno lahjavinkki Pöljän emännille.
PoistaP.S. Mukana myös lajikuvat ja levinneisyyskartat. Antero
VastaaPoistaTämähän on mitä ilmeisimmin kansojen sivistystason kohottamishanke!
VastaaPoistaVakavammalla naamalla voisi arvella erinäisten alan toimijoiden ärsyyntyneen siitä, että kilpailijat käyttävät tuotteistaan tiettyjä nimiä väärin perustein, ja laittaneen lobbarit asialle ilmiön kitkemiseksi. Ja tämä on lopputulos. Jonkun portugalilaisen kalafirman intressien takia peräpohjolaankin saadaan kaikelle järjelle vieraita pelisääntöjä.
En tosin tunne asian taustoja tai todellista laitaa.
vtt
Kalojen tieteelliset nimet eivät tosiaan ole ihan hirveän tarpeellisia kalakaupassa. Toisaalta, ei niiden vaatiminen kovin suuria kustannuksiakaan aiheuta. Eräiden muiden eliöiden kohdalla äidinkielestä riippumaton yksikäsitteinen nimi sen sijaan olisi ihan oikeasti tarpeellinen. Joitain vuosia tai vuosikymmeniä sitten muuan ulkkari osti Suomessa Gyromitra esculentaa luullen sitä Morchella esculentaksi. Siinä väärinkäsityksessä oli ainesta hengenmenoon.
VastaaPoistaAika harva asia on käsitetty typerämmin kun ns. kurkkudirektiivi. Kysymyshän oli vain kurkkujen laatuluokituksesta. Samaa luokitusta käytetään muissa vihanneksissa ja hedelmissä. Onko mielestäsi väärin, että tuote lajitellaan laadun mukaan niin, että parhaiden tuotteiden sekaan saa laittaa ns. silkkoa? Direktiivin mukaan samaan luokkaan kuuluvat kurkut täyttivät tietyt mitat ja suoruuden, joka puolestaan oli vaatimus käsittelyn helpottamiseksi.
VastaaPoistaNyt kaikki ovat varmaan onnellisia kun ensi luokan tuotteiden joukkoon saa laittaa prosessiluokan tuotteita ja myydä parhaaseen hintaa.
Mitä tulee noihin kalojen nimiin, niin ei ole montakaan vuotta siitä kun tekoaltaista pyydettyä pienikokoista siikaa myytiin arktisena muikkuna. itse olen joskus todistanut tilannetta, missä isokokoisten ahvenien fileitä myytiin kuhana. Ei siinä mitään. Makueroa ei ole,mutta kuhasta saa paremman hinnan.
EU:ssa on paljon vikoja ja hämärää, mutta kuluttajan suojaksi tarkoitetut asiat eivät ole ihan hölmöimmästä päästä.
Ahven on hieman maukkaampaa kuin kuha. Mutta jos ahventa myydään kuhana niin ongelma tuskin poistuu sillä että mukaan laitetaan latinankieliset nimet.
PoistaMitä merkitystä kurkun laadulle on sen käyryydellä? miten se maistuu erilaiselta suora kuin käyrä kurkku? eli höpötys jostain laatukriteeristä on aivan tuubaa. Kurkun laatu määräytyy sen käyttötarkoituksen mukaan eli se syödään ja siihen ei mikään hemmetin käyryys vaikuta mitään.
VastaaPoistaLisäys: käyttötarkoituksessaan eli syötävänä ei käyrä kurkku ole mitään silkkoa. Jos teollisuus tarvitsee suoria ja määrämittäisia johonkin prosessiinsa, niin sillä ei ole yhtään mitään tekemistä kuluttajille myytävän tuotteen laadun kanssa. Pysytään laadun määrittelyssä niissä kriteereissä joilla on jotain merkitystä ja jätetään idioottimaiset keksinnöt sikseen.
VastaaPoista"Mitä tulee noihin kalojen nimiin, niin ei ole montakaan vuotta siitä kun tekoaltaista pyydettyä pienikokoista siikaa myytiin arktisena muikkuna. itse olen joskus todistanut tilannetta, missä isokokoisten ahvenien fileitä myytiin kuhana. Ei siinä mitään. Makueroa ei ole,mutta kuhasta saa paremman hinnan."
VastaaPoistaTökkiikö logiikkapiirit? miten nuo asiat muuttuvat jos se nimi pitää olla myös latinaksi? suomeksi huijaaminen on aivan yhtä huijaamista kuin latinaksikin. Eikä se että nimi pitää olla latinaksikin, estä millään tavalla tätä huijausta. Sehän vaatii vain muutaman tussinvedon sen latinankielisen nimen laittaminen sen suomenkielisen lisäksi.... huhhuijaa millaisia perusteluja, latinan käyttö muka estää huijaamisen ja pelkkä suomen käyttö mahdollistaa sen. Sinun on aika ottaa lääkkeet....
Hekottelin jo koko direktiiville mutta anonyymin (klo 1517) huomiot saivat miettimään asiaa toiseen kertaan. Surullisen kuuluisa direktiivi näyttäytyy nyt aivan eri valossa.
VastaaPoistaAniharvoista hyvistä asioista EU:ssa ehkäpä paras on elintarvikkeiden alkuperäsuoja ja vaatimuksella kalojen alkuperäisten nimien esilläolosta tähdätään juuri tuotteen autenttisuuteen.
Tämän direktiivin latinan kielellä kikkailusta on pakko olla EU:n vastustajien junailema. Jos asia-argumentein vastustamisella ei saa tulosta aikaan, niin paras keino viedä asialta uskottavuus on vetää koko homma täysin överiksi.
miten nuo asiat muuttuvat jos se nimi pitää olla myös latinaksi? suomeksi huijaaminen on aivan yhtä huijaamista kuin latinaksikin. Eikä se että nimi pitää olla latinaksikin, estä millään tavalla tätä huijausta. Sehän vaatii vain muutaman tussinvedon sen latinankielisen nimen laittaminen sen suomenkielisen lisäksi.... huhhuijaa millaisia perusteluja, latinan käyttö muka estää huijaamisen ja pelkkä suomen käyttö mahdollistaa sen.
VastaaPoistaKyseinen anonyymi ei väittänyt latinan kielen käyttämisen estävän huijaamista.
Valehdella voi tietysti sujuvasti kaikilla kielillä, mutta monien eurooppalaisten kielten kantakielenä latina on "se alkuperäinen" ja siksi se varmasti valittiin. Jossain savolaisessa pikkukaupassa kalan myyminen latinaksi tuntuu tietenkin huvittavalta ja turhalta virkakyösteilyltä, mutta kyse on isosta kuvasta. EU:n inherentti ongelma on vaatimus yhdenmukaisuudesta lähes kaikessa kun lokalisuus olisi käytännöllisempi lähestymistapa lähes kaikessa.
Tätä se EU on.
Tuo 15.17 ano defacto väitti että tämä latinadirektiivi estää esimerkkinä käyttämänsä huijaukset. Väite on aivan huuhaata, ei ko. direktiiviä moi moisella tavalla puolustella, sitä kritisoin. Jos siitä jotain hyvää löytyy, niin se ei ainakaan ole tuo.
VastaaPoistaToisaalta minulle on aivan sama onko minulle tuntemattoman kalan nimi Portugalilaisella torilla portugaliksi vai latinaksi, molemmilla kielillä se on aivan yhtä tuntematon. Latinaksi nimen laittamisesta on hyötyä ulkomaalaiselle vain jos hän tuntee kalan entuudestaan. Euroopassa on vain harvoja kaloja, jotka ovat samoja maasta toiseen. Yleensä tällöin kyse on yleisimmistä merikaloista, ja ne taas tuntee jo ulkonäöltä tai englanninkieliseltä nimeltään jos on tunteakseen. Kyllä minä tiedä mikä turska on englanniksi, muttei minulla ole aavistustakaan että mikä se on latinaksi. Eikä ulkomaalaista auta tippaakaan jos hän näkee kuhan latinalaisen nimen, koska se ei ole sama kuin hänen mahdollisesti paikallinen kuhan sukuinen kala. todennäköisesti hänen asuinseudullaan ei tuon sukuisia kaloja ole lainkaan, joten sekä suomen että latinankielinen nimi ovat molemmat hänelle yhtä outoja. Kenelle tämä merkitätapa on siis tarkoitettu? kalabiologeilleko? he ovat ainoa ryhmä jonka voisi kuvitella tunnistavan kalojen latinankieliset nimet. Minä tunnen suomalaisten kalojen suomenkieliset nimet, eikä minulle ole mitään hyötyä portugalissa sikäläisten kalojen latinankielisistä nimistä, koska ne voisivat minun puolestani olle vaikka mandariinikiinaa.
Oletko muuten huomannut tv:ssä pyörivät eu:n mainokset? Kyseessä ei ole mikään palveluista tiedottaminen, vaan mielikuvamainontaa eli puhdasta propagandaa.
VastaaPoistaMinulla ainakin nousevat karvat pystyyn kun valtaa pitävä taho tai viranomainen alkaa käyttää kansalaisilta lakisääteisesti kerättyä rahaa oman erinomaisuutensa julistamiseen.