Edellä ovat vain Japani, Taiwan, Singapore, Hong Kong, Kiina, Etelä-Korea ja Valko-Venäjä. Lisäksi kymmenen joukkoon pääsevät Liechtenstein ja Saksa. Näiden kaikkien maiden kansalaisten lisäksi vielä hollantilaiset ja virolaiset pääsevät yli sadan pisteen muiden valtioiden asukkaiden jäädessä kaksinumeroisiin lukuihin.
Vastaavasti pahnanpohjimmaisina maailman valtioista ovat Nepal, Liberia, Sierra Leone ja Guatemala, joiden asukkaiden älykkyysosamäärät jäävät alle viidenkymmenen. Lisäksi alle kuudenkymmenen jäävät Kap Verden, Gambian, Nicaraguan, Guinean, Norsunluurannikon, Ghanan, Etelä-Sudanin, Mauritanian, Malin ja Togon kansalaiset.
Jos noita kahta älykkyyden ääripäätä lähtee tarkastelemaan ennakkoluulottomasti, huomaa että maailman älykkäimmät kansat asuvat Itä-Aasiassa ja vasta niiden jälkeen tulevat eurooppalaiset. Vastaavasti listan häntäpää on voimakkaasti painottunut afrikkalaisiin pienellä väliamerikkalaisella vivahteella.
Tämä järjestys on vahvassa korrelaatiossa sellaisten tilastojen kanssa, jotka kertovat siitä, kuinka hyviä paikkoja eri valtiot ovat asukkailleen asua. Tosin näiden tilastojen välillä on myös eroja, sillä esimerkiksi inhimillisen kehityksen indeksin perusteella eurooppalaiset yhteiskunnat ovat aasialaisia edellä. Toisaalta loppupäässä korostuu afrikkalaisuus vieläkin selvemmin kuin älykkyystilastossa.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa myös se, ettei korrelaatio välttämättä merkitse syy-seuraussuhdetta, vaikka älykkyys onkin varsin mahdollinen selitys edellä mainitsemilleni kansojen välisille eroille. Samoin on syytä huomata, etteivät edes kansojen väliset älykkyyserot tarkoita välttämättä perinnöllisiä eroja, sillä esimerkiksi lapsena koettu aliravitsemus tai hyvä koulutusjärjestelmä vaikuttavat ihmisten älykkyyden kehitykseen. Toisaalta tämä ei myöskään tarkoita, etteikö myös älykkyyteen vaikuttavilla geeneillä olisi merkitystä.
Joka tapauksessa on hyvä, että maailmalla tehdään edelleen vertailevaa tutkimusta eri kansojen älykkyydestä, vaikka se tuntuukin olevan Suomessa kiellettyä tai ainakin voimakkaasti paheksuttua ellei suorastaan rasismia. Tosiasioiden tunnustaminenhan on viisauden alku, eikä maailmasta tule yhtään nykyistä parempi paikka ilman suurta viisautta, hyvä jos edes sen kanssa.
Tekstit
