Suomalaismedioiden on syytä ottaa Markku Ruotsilan vastine vakavasti

Iltalehdessä julkaistiin eilen mielenkiintoinen kirjoitus, jolla on valtava merkitys kaikkien suomalaismedioiden toimintaan. Tai ainakin pitäisi olla. 

Sen oli kirjoittanut filosofian tohtori ja dosentti Markku Ruotsila vastineeksi lehden kirjoitteluun koskien häntä itseään. Kommentti koski kahta IL:n julkaisemaa niin sanottua faktantarkastusta (yksi, kaksi), ja siinä väitetään – hyvin perustein – niiden olevan virheellisiä.

Samalla Ruotsila totesi, että "vasemmistolaista iskulauseiden litaniaa" sisältävät näkemykset eivät joudu suomalaisissa joukkotiedotusvälineissä koskaan faktantarkastetuksi ja epäilee, että se johtuu siitä, että "eivät tosin kyseiset iskulauseita tieteen ja tutkimuksen viitan alla levittävät menestyisi erityisen hyvin".

On syytä toivoa, että suomalaiset mediat ja niiden toimittajat ottavat vakavasti Ruotsalan vastineen ja katsovat peiliin. Mikäli sellainen itsensä tutkiskelu osoittaa, että omat poliittiset mielipiteet vaikuttavat heidän työssään esille nostamiensa näkökulmien – mikä on hyvinkin sallittua – lisäksi myös tosiasioiden valikoivaan käyttöön tai jopa niiden vääristelyyn – mikä on todettu epäsopivaksi journalistin ohjeiden kohdissa 7 ja 11 – olisi paikallaan tehdä ryhtiliike ja pidättäytyä jatkossa kaikenlaisen mis- ja jopa disinformaation levittämisestä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Salaperäisen ammunnan ja puukotuksen uutisointi rampauttaa demokratiaa
Yle, tosiasioiden peittäminen ja seuraukset
Ylen eilinen pääuutislähetys oli ala-arvoinen

Vakaa kallio ja turvallinen tila paljastivat sekä tietämättömyyden että tietoisen valinnan

Yle julkaisi kolmen henkilön analyysin presidenttiehdokkaiden iskulauseista. Näistä henkilöistä kaksi oli professoreita ja kolmas käsikirjoittaja-koomikko. 

Juttua lukiessani kiinnitin ensimmäisenä huomioni Olli Rehnin (kepu) iskulauseen "Vakaa kuin kallio" arviointiin. Näin siksi, että analyysiin käytetyt asiantuntijat eivät ilmeisesti olleet ymmärtäneet siinä viitatun aikanaan hyvin vakaaseen presidenttiin Kyösti Kallioon, jonka poliittinen tausta oli Keskustan edeltäjäpuolueessa Maalaisliitossa ja jolla - Wikipedian sanoin - "oli tärkeä rooli suomalaisten kansallisessa eheytymisessä" punakapinan ja lapualaisvuosien jälkeen.

Luulen kylläkin, ettei näitä yhteyksiä tunnista moni muukaan suomalainen. Ja siksi Ylen asiantuntijoiden olisi kannattanut huomata tämä asia. 

Toinen kohta, jossa jouduin kohottamaan kulmakarvojani oli - vähemmän yllättävästi - asiantuntijoiden arvioissa Jussi Halla-ahon (ps) kohdalla. Heidän analyysissään kyllä ymmärrettiin iskulauseen "Suomen pitää olla turvallinen tila" viittaavan wokeltajien suosimaan turvalliseen tilaan. 

Sen sijaan asiantuntijat eivät olleet ymmärtävinään, että samalla Halla-ahon iskulause viittasi suomalaisen maahanmuuttopolitiikan mukanaan tuomaan turvallisuusvajeeseen. Se on sekä tilastollinen tosiasia, että sikäli ajankohtainen, että eilen kerrottiin jälleen sen yhdestä uudesta manifestaatiosta, jossa "tummaihoinen, pitkä, hoikka ja tummiin vaatteisiin pukeutunut mies" oli puukottanut koiranulkoiluttajaa vantaalaisella ulkoilureitillä. 

Asian mainitsematta jättäminen tuskin johtui Rehnin iskulauseen tavoin asiantuntijoiden tietämättömyydestä, vaan oli varmasti tietoinen valinta. Sikäli vaikeneminen oli kuitenkin turhaa, että uskon käytännössä jokaisen suomalaisen ymmärtävän Halla-ahon iskulauseen sisällön ja suomalaisen maahanmuuttopolitiikan yhteyden turvallisuuteen muutenkin. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomenvenäläiset ja Jussi Halla-ahon ajatus
Pitäisikö Jussi Halla-ahon varoitus ottaa vakavasti?
Pekka Haavisto on naisten, yksineläjien ja lapsettomien parien presidenttisuosikki

Ammattikalastajien tappolinjalta 1970-luvun vappumarssille

Kuten olen ennenkin todennut, on EU:n nykyinen komissio vahvasti Greenpeacen talutusnuorassa. Tähän on syynä se, että varapuheenjohtaja Frans Timmermansia ohjaa ympäristöjärjestön entinen kampanjapäällikkö Diederik Samsom.

Tämän tilanteen absurdiudesta ollaan saamassa jäälleen näyttöä, kun komissio on kieltämässä silakan kalastamisen Itämerellä. Syyksi on mainittu sen kannan pienentyminen.

Tosiasia kuitenkin on, että kansainvälinen merentutkimusneuvosto olisi sallinut silakankalastuksen jatkuvan Itämerellä. Näin siksi, että vaikka vuonna 2020 alkanut silakoiden - erityisesti kookkaampien yksilöiden - nälkiintyminen on johtanut kannan pienentymiseen, on silakkakantojen havaittu jo viime syksynä alkaneen toipua. Sen merkkinä kalat olivat keväällä jo hyvässä kunnossa ja kutukin onnistui mainiosti.

Greenpeace Komissio kuitenkin näyttää haluavan lopettaa suomalaisen ammattikalastuksen nyt tehdyllä päätöksellä. Siksi Suomen ja Itämeren rantavaltioiden hallitusten on syytä olla hereillä lokakuun lopulla, kun ministerineuvosto kokoontuu tekemään lopullisen päätöksen lokakuun lopulla. 

Hereillä on oltava myös ensi vuonna, kun Ursula von der Leydenin komissiolle nimitetään seuraajaa. Olisihan Suomen ja koko EU:n kannalta suorastaan kohtalokasta, mikäli myös sen seuraaja olisi jonkin Greenpeacen tapaisen fanaattisen kansalaisjärjestön ohjailtavissa. 

* * *

Fanatismista puheen ollen katselin eilen Ylen uutisia ja koin hyvin vahvan Déjà-vu-ilmiön. Verorahoitteisen median pääuutisessa nimittäin näytettiin elävää kuvaa Helsingissä järjestetystä yli 10 000 ihmisen rasisminvastaista mielenosoituksesta. 

Näkymä ja iskulauseet nimittäin toivat erittäin voimakkaasti mieleeni 1970-luvulla voimissaan olleiden äärivasemmiston vappumarssit puolen vuosisadan takaa. Ja niistä paljastui, että rasismi näytti olevan marssijoille pelkkä keppihevonen maamme hallituksen vastustamiseksi. 

Vai mitä muuta voisi ajatella iskulauseesta "tiedonanto - pelkkää sumutusta! Hallitus - me nähdään läpi susta!" Tai Senaatintorilla pidellyn plakaatin tekstistä "Hallitus alas"? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitus irtisanoutui rasismista, mutta pitäisikö Herlinien suvun julistautua epädemokraattisiksi totalitaristeiksi?
Edes rikoskomisario ei uskalla puhua tosiasioista sellaisina kuin ne ovat
Rasistinen tiedekunta