Helsingin Sanomat julkaisi EU:n puolustuskirjoituksen pääkirjoitusivullaan. Sen mukaan Unionin hyödyllisyys meille suomalaisille selviää pohtimalla seuraavia kysymyksiä.
"Paljonko tuottaa hyötyä yrityksille se, että EU on yksi sisämarkkina-alue yksine sääntöineen? Minkä rahasumman arvoiseksi kirjataan se etu, että nuoret voivat opiskella toisissa unionimaissa Erasmus-järjestelmän sisällä? Entä kuinka paljon meiltä säästyy rahaa, kun EU vahvana kauppablokkina hoitaa kauppasuhteet unionin ulkopuoliseen maailmaan?"
Vastausta hakiessa lehti kehottaa seuraamaan Britannian EU-eroa. Sen mukaan "brexitistä tulee valtava lasku sekä yrityksille että kansantaloudelle. Todennäköisesti lasku on suurempi kuin Britannian unionille jäsenmaksuina kantama summa."
Samalla lehti tunnustaa, että suomalaiset poliitikot "kieltäytyvät huomaamasta, että pakettiin sisältyy esimerkiksi uusia suoraan EU:n kassaan meneviä veroja ja isoja periaatteellisia muutoksia – kuten turvautuminen yhteiseen velkaan –, jotka jättävät pysyviä jälkiä toimintaan."
Ja tekee johtopäätöksen, että juuri siksi "Suomen pitää olla hakemassa ratkaisuja, joiden teho ja kustannukset ovat oikeassa suhteessa toisiinsa."
Kyllähän asia on suunnilleen tuolla tavalla. Odotan itsekin suurella mielenkiinnolla kuinka Britannian talous kehittyy jatkossa. Valitettavasti COVID-19-pandemia on sotkenut koko maailman talouden ja luotettavien johtopäätösten tekeminen siirtyy hyvinkin vuosikymmenellä eteenpäin.
Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että EU:n kyvyttömyys järkevään päätöksentekoon on kristallisoitunut kesäaikakysymyksessä. Siis äärimmäisen yksinkertaisessa asiassa, jossa tieteelliset faktat ovat yksiselitteiset ja EU-parlamentin tuki kellonsiirtelyn lopettamiselle on selvä.
Kysymys siis kuuluu, että mitä maksaa suomalaiselle veronmaksajalle se, että meillä on kehnosti toimiva ylikansallinen apparaatti, joka ei pysty korjaamaan älyvapaita järjestelmiä sen tehokkaammin kuin entisen Neuvostoliiton politbyroo. Ja jonka toiminnan keskiössä näyttäisi olevan pohjoisissa jäsenmaissa tuotetun varallisuuden siirtäminen eteläisimpien jäsenvaltioiden hyväksi. Ellei muuten, niin sosialisoimalla kelvottomia velkapapereita keskuspankkinsa kautta ehkäisten siten ns. luovaa tuhoa, joka raakuudestaan huolimatta on yksi taloudellisen kehityksen vahvimmista voimista.
Eikä tämä vallanhimoinen apparaatti ole kyennyt edes valvomaan rajojaan. Päin vastoin, sen nimissä on rakennettu järjestelmä, jonka tehtävänä on pikemminkin edistää kuin vaikeuttaa laitonta maahanmuuttoa.
Siksi on syytä kysyä, että olisiko meille suomalaisille - ja koko Pohjois-Euroopalle - sittenkin taloudellisesti kannattavampaa, jos nykyisen vallanhimoisten poliitikkojen johtaman EU:n sijaan meillä olisi itsenäisten valtioiden talousliitto, joka mahdollistaisi vapaan kaupan alueensa sisällä, jonka ei tarvitsisi tehdä päätöksiä kellonsiirtelyn kaltaisista irrelevanteista asioista ja jonka toimivaltaan ei kuuluisi roskalainojen sosialisointi tai laittoman maahanmuuton edistäminen?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Europarlamentaarikot sosialismi-markkinatalous-asteikolla
Euroopan Federalistinen Unioni
Merkelin/Macronin yhteisvastuulainan hinta olisi Suomelle kova