EU:n hyödyllisyydestä suomalaisille

Helsingin Sanomat julkaisi EU:n puolustuskirjoituksen pääkirjoitusivullaan. Sen mukaan Unionin hyödyllisyys meille suomalaisille selviää pohtimalla seuraavia kysymyksiä.

"Paljonko tuottaa hyötyä yrityksille se, että EU on yksi sisämarkkina-alue yksine sääntöineen? Minkä rahasumman arvoiseksi kirjataan se etu, että nuoret voivat opiskella toisissa unionimaissa Erasmus-järjestelmän sisällä? Entä kuinka paljon meiltä säästyy rahaa, kun EU vahvana kauppablokkina hoitaa kauppasuhteet unionin ulkopuoliseen maailmaan?"

Vastausta hakiessa lehti kehottaa seuraamaan Britannian EU-eroa. Sen mukaan "brexitistä tulee valtava lasku sekä yrityksille että kansantaloudelle. Todennäköisesti lasku on suurempi kuin Britannian unionille jäsenmaksuina kantama summa."

Samalla lehti tunnustaa, että suomalaiset poliitikot "kieltäytyvät huomaamasta, että pakettiin sisältyy esimerkiksi uusia suoraan EU:n kassaan meneviä veroja ja isoja periaatteellisia muutoksia – kuten turvautuminen yhteiseen velkaan –, jotka jättävät pysyviä jälkiä toimintaan." 

Ja tekee johtopäätöksen, että juuri siksi "Suomen pitää olla hakemassa ratkaisuja, joiden teho ja kustannukset ovat oikeassa suhteessa toisiinsa."

Kyllähän asia on suunnilleen tuolla tavalla. Odotan itsekin suurella mielenkiinnolla kuinka Britannian talous kehittyy jatkossa. Valitettavasti COVID-19-pandemia on sotkenut koko maailman talouden ja luotettavien johtopäätösten tekeminen siirtyy hyvinkin vuosikymmenellä eteenpäin. 

Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että EU:n kyvyttömyys järkevään päätöksentekoon on kristallisoitunut kesäaikakysymyksessä. Siis äärimmäisen yksinkertaisessa asiassa, jossa tieteelliset faktat ovat yksiselitteiset ja EU-parlamentin tuki kellonsiirtelyn lopettamiselle on selvä.

Kysymys siis kuuluu, että mitä maksaa suomalaiselle veronmaksajalle se, että meillä on kehnosti toimiva ylikansallinen apparaatti, joka ei pysty korjaamaan älyvapaita järjestelmiä sen tehokkaammin kuin entisen Neuvostoliiton politbyroo. Ja jonka toiminnan keskiössä näyttäisi olevan pohjoisissa jäsenmaissa tuotetun varallisuuden siirtäminen eteläisimpien jäsenvaltioiden hyväksi. Ellei muuten, niin sosialisoimalla kelvottomia velkapapereita keskuspankkinsa kautta ehkäisten siten ns. luovaa tuhoa, joka raakuudestaan huolimatta on yksi taloudellisen kehityksen vahvimmista voimista.

Eikä tämä vallanhimoinen apparaatti ole kyennyt edes valvomaan rajojaan. Päin vastoin, sen nimissä on rakennettu järjestelmä, jonka tehtävänä on pikemminkin edistää kuin vaikeuttaa laitonta maahanmuuttoa. 

Siksi on syytä kysyä, että olisiko meille suomalaisille - ja koko Pohjois-Euroopalle - sittenkin taloudellisesti kannattavampaa, jos nykyisen vallanhimoisten poliitikkojen johtaman EU:n sijaan meillä olisi itsenäisten valtioiden talousliitto, joka mahdollistaisi vapaan kaupan alueensa sisällä, jonka ei tarvitsisi tehdä päätöksiä kellonsiirtelyn kaltaisista irrelevanteista asioista ja jonka toimivaltaan ei kuuluisi roskalainojen sosialisointi tai laittoman maahanmuuton edistäminen?  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 
Europarlamentaarikot sosialismi-markkinatalous-asteikolla
Euroopan Federalistinen Unioni
Merkelin/Macronin yhteisvastuulainan hinta olisi Suomelle kova

Yle viis veisaa hyvän journalismin periaatteista

Britit tulivat takavuosina tunnetuiksi narsissien syömisestä. Ylen eilinen uutinen puolestaan kertoi hollantilaisten kukkakauppiaiden huolesta, jonka mukaan Brexit vaikeuttaa heidän liiketoimintaansa.

Kauppiaden mukaan Brexitistä kärsivät kaikki. Hollantilaisten vientibisnes vaikeutuu ja kukkienhinta Britanniassa nousee. Huolen ymmärtää, sillä bisneksen arvo Britanniassa oli viime vuonna 850 miljoonaa euroa, minkä takasi se, että siellä myydyistä kukista yli neljä viidesosaa oli tuontitavaraa.

Sinänsä Suomen kannalta merkityksettömän uutisen luettuani olin hiukan hämmästynyt yleläisen vastuullisen journalismin tavoista. Jutussa haastateltiin pelkästään hollantilaisia kukanviejiä tai heidän edusmiehiään.

Stoorissa ei myöskään pohdittu lainkaan kukkabisneksen vaikeutumisen mahdollisia hyviä puolia briteille tai yleisesti. Sen enempää asiaa miettimättä mieleeni tulee kuitenkin ainakin kolme seikkaa.

Ensinnäkin hollantilaisen viennin mahdollinen kuihtuminen johtaisi brittiläisen kukkatuotannon palautumiseen. Sen mukana maan kauppatase olisi hiukkasen nykymenoa positiivisempi, maan verotulot kasvaisivat ja työllisyys paranisi.

Toiseksi kaikkien elävien kasvien - siis myös kukkien - kauppaan liittyy riski kasvituholaisten leviämisestä. Mikäli kanaalin yli käytävä kauppa loppuu tai vähenee, myös tämä riski pienenee.

Kolmanneksi muutoksen seurauksena kasvinsuojeluaineiden käyttö Euroopassa vähenee, sillä hollantilainen kukkatalous pyörii vahvasti niiden varassa. Käytön ongelmista uutisoi viimeksi Yle itse kertomalla, että linnut ovat vähentyneet EU-maissa torjunta-aineiden takia.

En toki tiedä, ovatko brittien saavuttamat edut suurempia kuin hollantilaisten menettämät, sillä vain ensimmäiselle niistä on olemassa hintalappu. Vapaan kaupan menestys Hollannin ja Britannian välillä osoittaa brittien edut pienemmäksi kuin menetykset. Lopputulos kuitenkin riippuu tuhoriskistä tai oikeammin sen toteutumisesta sekä torjunta-aineiden negatiivisten vaikutusten arvottamisesta.

Tämä ei kuitenkaan ole oleellista, sillä Ylen uutinen osoittaa jälleen kerran, ettei verorahoitteinen mediamme jaksa tai halua tehdä laadukasta journalismia, vaan pahimmillaan uutisoi asioista haastattelemalla yksipuolisesti toista asianosaista. Siis viis veisaa journalismin periaatteista.

Syitä voi jokainen pohtia mielessään, mutta itse en ole tullut kiinnittäneeksi huomiotani yhteenkään Brexit-uutiseen, jossa olisi käsitelty aihetta lähdöstään päätöksen tehneiden brittien kannalta positiivisesti tai edes jollain tavalla tasapuolisesti. Kuitenkin on selvää, että vain siten Yle ja muut mediatalomme voisivat auttaa asiakkaitaan luomaan tosiasioihin perustuvan itsenäisen näkemyksen Brittien EU-erosta.

Mutta ehkäpä se ei edes ole vastuullisten medioidemme toimituksen tavoitteena.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen vastuullinen journalismi Britannian pedofiiliringin ja Ruotsin pikkuprinsessan valossa
Minne menet, Euroopan Unioni?
Älä syö narsisseja!

Timo Soini on ymmärtänyt väärin

Ministeri Timo Soini (sin) on lausunut intialaislehdelle näkemyksensä EU:n maahanmuuttopolitiikasta. Hänen kommenttinsa ovat siksi valaisevia, etten malta olla kommentoimatta niitä.

Soinin mukaan "meidän on oltava inhimillisiä, mutta myös ymmärrettävä, että on oltava sivistynyt ja sääntöihin perustuva tapa tulla Eurooppaan. On myös ihmisten uudelleensijoittamisen ja -asuttamisen ongelma."

Tästä on helppo olla periaatteellisella tasolla samaa mieltä. Ainakin mikäli Soini tarkoitti sitä, että maanosaamme tulo pitää järjestää kontrolloidusti ja asettamalla tulijoiden määrä sellaiseksi, että heistä (käytännöllisesti katsoen) kaikki saadaan asutetuksi ja sijoitetuksi yhteiskuntaan siten, että tulijoista muodostuu maanosallemme rakentava voima.

Toiseksi Soini totesi, että "jotkut näistä itäisen Euroopan maista eivät ota vastaan ketään. Tämä tietenkin ihmetyttää. Jos et ota vastaan ketään, miksi jonkun toisen täytyisi."

Tässä Soini on kyllä pahasti erehtynyt, sillä eiväthän esimerkiksi Unkarin, Tshekin, Slovakian tai Puolan poliittiset johtajat ole vaatineet muita EU-maita ottamaan vastaan kehitysmaalaisia? Sellaisia vaatimuksia on esitetty ainoastaan toisin päin mm. EU:n toimielimistä käsin.

Edelleen Soinin mukaan "Afrikka on... elintärkeä kysymys Euroopan unionille. Meillä on suojattu talous, etenkin maataloudessa. Fakta on, että jos emme anna afrikkalaisille reilua mahdollisuutta saada tuotteitaan myyntiin Euroopassa tai kilpailla Euroopassa, on toinen vaihtoehto ottaa vastaan heidän väkeään. Kyse on joko tuotteista tai ihmisistä. Mielestäni tuotteet ovat parempi vaihtoehto."

Olen samaa mieltä EU:n suljetusta maataloudesta ja afrikkalaisten tuotteiden liikkuvuuden paremmuudesta sikäläisiin ihmisiin nähden. Sen sijaan Soini on ymmärtänyt afrikkalaisen maahanmuuton perussyyn ja asiaan liittyvän realismin väärin.

Soinin kommentista syntyy nimittäin sellainen vaikutelma, ettei hän tietäisi afrikkalaisten naisten synnyttävän keskimäärin 4,7 lasta. Se tarkoittaa, että vuonna 2100 afrikkalaisia on yhteensä 4,4 miljardia ellei syntyvyydessä tapahdu muutosta. Koska Afrikassa elää nykyisin noin  1,2 miljardia ihmistä, se tarkoittaa tämän vuosisadan loppuun mennessä 267 prosentin lisäystä.

Ja juuri tässä on Soinin suurin väärinymmärrys. Nämä luvut - 3,2 miljardia eli 267 prosenttia enemmän afrikkalaisia - ovat niin suuria, etteivät niistä johtuvat ongelmat voi mitenkään ratketa reilun kaupan keinoin. Ei vaikka kaikki 508 miljoonaa EU-kansalaista ostaisivat eurooppalaisten sijaan pelkästään afrikkalaisia maataloustuotteita.

Eikä Soini tainnut maatalouden vapauttamisen vaihtoehdosta puhuessaan ymmärtää sitäkään, ettei liene realistista olettaa kaikkien 508 miljoonan EU-kansalaisen vauvasta vaariin haluavan (tai edes suostuvan) ottamaan elätettäväkseen noin kuutta tai seitsemää afrikkalaista, jotta kaikki 3,2 miljardia lisäafrikkalaista saataisiin asutetuksi tänne Välimeren pohjoispuolelle.

Mutta saahan Soini tietenkin jutella. Eikä hän valitettavasti ole ymmärryksensä vajavaisuuden kanssa maamme hallituksessa mitenkään poikkeuksellinen yksilö. Ei, vaikka edelle kirjoittamani tosiasiat eivät mitään korkeampaa matematiikkaa, ekonomiaa tai ihmispsykologiaa olekaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mistä rasistinen väkivaltatapaus kertoo
Timo Soinille Syyrian mielenosoituksesta
Kuinka humanitaarinen kriisi kesytetään?

Lakkoilemallako Suomi saadaan kuntoon?

Olemme jälleen kerran todistamassa sellaista merkillisyyttä, jossa AKT on ryhtynyt hankaloittamaan maamme kauppaa tukeakseen jonkin toisen ammattiliiton lakkoa. Tällä kertaa kyse on Postin työntekijöiden tukeminen DHL:n lähetyksiä pysäyttämällä.

En ota tällä kirjoituksella kantaa siihen, kuka on oikeassa ja kuka väärässä Postin työriidassa. Sen sijaan ihmettelen maamme lakeja ja käytäntöjä, joiden mukaan on asiallista pysäyttä ja vaikeuttaa yritysten toimintaa, vaikka niillä ei olisi mitään tekemistä työriidassa olevan yrityksen kanssa.

Erityisen kummallisen tämänkertaisista tukitoimista tehee se, että jo Postin omien työntekijöiden lakkoilu on tehokasta - toisin kuin vaikkapa terveydenhuoltoalan lakot, joiden tehokkuutta heikentää velvollisuus suojatyöhön kiireellisten tapausten hoitamiseksi. Siten sen tukemiseksi ei ole hyväksyttäviä perusteita sen enempää AKT:lle kuin muillekaan palkansaajajärjestöille.

Olenkin sitä mieltä, että nyt meneillään oleva arvoton näytelmä osoittaa työlainsäädäntömme ja niiden käytäntöjen vanhentuneisuuden ja ristiriidan suomalaisten yleisen hyvän kanssa. Erityisen moitittavaa on toiminta Suomen nykyisessä taloustilanteessa, joka ei kaipaa yhtään ainutta lisäkiveä rekeen vedettäväksi.

Ainoa oikea ratkaisu käsillä olevaan tilanteeseen on se, että Posti ja sen työntekijät saavat aikaiseksi sopimuksen, jossa huomioidaan mahdollisimman tasapainoisesti sekä työnantajan että työntekijän tarpeet. Ja erityisesti postin asiakkaiden etu - sillä ilman tyytyväisiä asiakkaita ei Postillakaan ole tulevaisuutta nykyisessä taloudellisen vapauden maailmassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Iloitkaamme irtisanomisesta
Laittomat lakot ovat valtiovallan erityisessä suojelussa
Laiton lakko Uudessakaupungissa

Kuinka usein syöt ulostetta?

Suomalainen pikaruokaketju Hesburger arvostaa kotimaisuutta ja turvallisuutta. Siksi se hankkii jatkossa smoothie-marjansa kotimaiselta toimittajalta.

Taustalla ovat ulkomaisten pakastemarjojen usein sisältämät ulosteperäiset noro- ja hepatiitti A-virukset. Kotimaisissa marjoissa näitä ei ole.

Arvoisan lukijani kannattaakin muistaa tämä kesällä miettiessään käykö metsässä keräämässä marjansa itse, hankkiiko torilta tai kaupasta hintavia kotimaisia marjoja kotipakastimeensa vai korvaako ne halvoilla ulkomaisilla pakastemajoilla talven aikana.

Minun ei tarvitse miettiä, sillä syön marjani mieluummin ilman ulosteviruksia kuin niiden kanssa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pyttipannuprotestista tuottajien omaan aktiivisuuteen
Parasta mutta vanhentunutta ruokaa?
Älä syö narsisseja!

Osta tanskalainen kinkku - saat kaupan päälle bakteerin!

Helsingin sanomat kertoo Suomen olevan omavarainen sianlihan suhteen. Tästä huolimatta kymmenen prosenttia joulukinkuista tuodaan ulkomailta, lähinnä Tanskasta. Niiden ostoperusteena lienee halpa hinta.

Tämä uutinen kannattaa yhdistää Hesarin eiliseen uutiseen. Sen mukaan tanskalaisista (ja myös saksalaisista) sianlihapakkauksista löytyy usein metisilliiniresistenttejä Staphylococcus aureus - bakteereja. Siis samoja mikrobeja, jotka tunnetaan paremmin vaikeahoitoisina MRSA-sairaalabakteereina.

Syy MRSA:n esiintymiselle tanskalaiskinkuissa on antibioottien paljon Suomea yleisempi käyttö sikaloissa. Logiikka on siis sama kuin sairaalabakteerien keittymisessä: kun bakteerin ainoa keino selvitä elävänä on vastustuskyky, ryhtyy valinta suosimaan niitä bakteereja, jotka kestävät antibiootteja. Käytännössä tämä tarkoittaa yhden kromosomaalisen geenimutaation yleistymistä bakteeripopulaatiossa.

MRSA on yksi pelätyimmistä bakteereista sairaalaolosuhteissa. Sianlihassa se ei aiheuta vaaratilanteita, eikä yleensä tartu ihmiseen. On kuitenkin selvää, että riski tartunnalle on olemassa.

Olenkin sitä mieltä, että suomalaisten kannattaisi harkita toisenkin kerran kannattaako tanskalaiskinkkuja ostaa lainkaan, vai olisiko kotimainen kinkku sittenkin kokonaisuuden kannalta järkevämpi vaihtoehto. Saattaa nimittäin käydä niin, että halvasta kinkusta saa kalliin joululahjan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
GMO-lajikkeissa on "antibiootille vastustuskykyisiä geenejä"
Myrsky viskilasissa paljasti valtionhallinnosta oivan säästökohteen
Mykoplasma

Uusi trendi? Biolan siirsi tuotantoaan Kiinasta Suomeen.

Hieno uutinen. Biolan siirtää tuotantoaan Kiinasta Suomeen. Syynä ovat kiinalaisten palkkojen ja kuljetuskustannusten nousu sekä pyrkimys asiakkaiden parempaan palveluun.

Tästähän näyttää tulevan trendi, sillä Valtavalo Oy teki saman jo aiemmin. Toivottavasti uutinen kiirii mahdollisimman monen tuotantonsa siirtämistä Suomesta ulkomaille harkitsevan yrityksen korviin, jotta ne välttyisivät hukkainvestoinneilta ulkomaille ja käyttäisivät resurssinsa suomalaisen tuotantonsa hyväksi.

Toivotan Biolanille onnea suomalaisen liiketoimintansa laajentamisessa. Ja menestystä suomalaisen yritystoimintaa kuristavan hallinnon kanssa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Keinoja Suomen talouden piristämiseksi on, mutta onko halua?
Toistaako historia itseään?
Valtavalo Oy palautti tuotannon Kiinasta Suomeen - mutta mitä sanoo laki julkisista hankinnoista

Valtavalo Oy palautti tuotannon Kiinasta Suomeen - mutta mitä sanoo laki julkisista hankinnoista

Tänään saimme yllätykseksemme lukea uutisen, jonka mukaan Kajaanilainen led-valoputkia valmistava Valtavalo Oy on siirtänyt tuotantonsa Kiinasta Suomeen. Hyvällä menestyksellä.

Siirron taustalla on robotiikan hyödyntäminen valmistuksessa sekä pyrkimys laadukkaaseen maineeseen. Näin halvasta kiinalaisesta työvoimasta oli sekä mahdollista että hyödyllistä luopua.

Edelleen saman uutisen mukaan suomalaisella laadulla on monissa maissa niin hyvä maine, ettei muita mainospuheita tarvita. Näin etenkin Itä-Euroopassa. Tämä on mukava kuulla!

Ensi ihastuksesta päästyäni mieleen kuitenkin juolahti, että kuinkahan tällainen laatuajattelu sopii Suomeen. Ainakaan julkisella sektorilla ei nykyisen hankintalain mukaan voi käyttää kilpailuperusteina sellaisia seikkoja kuin tuotteen alkuperämaa tai aiemmin hyväksi koettu laatu.

Esimerkiksi työmaaruokalaa kilpailutettaessa voi hankintakriteereinä käyttää vaikka tarjolla olevien ruokalajien määrää ja hintaa, mutta ei missään tapauksessa esimerkiksi ruuan makua tai aiempia kokemuksia palvelun joustavuudesta. Ihmettelen vain, että valitseeko lainlaatija itse omalle yksityiselle juhlaillalliselleen ravintolan samoilla perusteilla?

* * *

Yksi nykyisen hankintalain suuri ongelma on siinä, että se suosii voimakkaasti suuria toimijoita ja sitä kautta käytännössä ehkäisee pk-yritysten kehittymistä ja toimintaa. Siksi on hienoa, että lakia ollaan nyt uudistamassa.

Kun tätä uudistustyötä tehdään, poistettakoon laista toimijan kokoon liittyvät keinotekoiset esteet pk-yritysten mahdollisuuksiin tehdä tasavertaisia tarjouksia. Samalla mietittäköön sitä, miten kilpailutuskriteerit voitaisiin asettaa sellaisiksi, joita omalla rahallaan hankintoja tekevä yksityinen ihminenkin käyttäisi.

Näin toimien voitaisiin julkisten hankintojen laatua nostaa ja samalla säästää verovaroja välttämällä monissa valtion virastoissa kalliiksi tulleiden ATK-järjestelmien kaltaisten virheinvestointien tekemistä. Samalla uusien toimintamahdollisuuksien syntyminen pk-yrityksille johtaisi valtion verotulojen kasvamiseen, työttömien vähenemiseen ja ketterämpään talousrakenteeseen.

Onnistumisen hyödyt ovat tätä lakia uudistettaessa siis poikkeuksellisen suuret. Mutta ei tehtäväkään ole helppo. Toivotan siis viisautta lain valmistelijoille ja säätäjille, jotta lopputuloksesta saataisiin onnistunut ja kaikin puolin suomalaisia hyödyttävä hankintalaki.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Alahärmän junaseisake eli PowerParkin pysäkki
Hyvästi Nokian kännykkäuutiset!
Tutkimustuloksesta tuotteeksi

Kasvikauppa ja metsätuhot

Kirjoitin aiemmin virustautien lisääntymisestä turismin seurauksena. Aivan samoin kuin matkailu näyttäisi tehostavan ihmisten sairauksien leviämistä, näyttävät samankaltaiset syyt lisäävän myös kasvitautien liikkuvuutta. 

Tämä kävi ilmi, kun luin sunnuntain Helsingin Sanomista vieraskynäkirjoituksen, jossa nostettiin esiin vierasperäisten kasvituholaisten ja -tautien aiheuttama riski Suomen metsätaloudelle. Kirjoituksessa kerrottiin, että kansainvälinen metsätuhotutkijayhteisö on ilmaissut huolensa maailmanlaajuisen kasvikaupan aiheuttamista riskeistä maailman metsille.

Kirjoituksessa ei mainittu, missä kannanotto on julkaistu, mutta kaikesta päätellen kyse on tästä Montesclarosin julkilausumasta. Kannanotto on myös suomennettu, joten kopioin sen tähän: "Metsäpuiden tautien tutkijoina toteamme kansainvälisen kasvimateriaalikaupan lisäävän metsien terveysriskejä koko maapallolla. Tämä näkemys perustuu siihen, että viime aikoina on luonnonmetsiin ja puuviljelmille ilmaantunut ennennäkemättömän paljon vieraslajisia taudinaiheuttajia ja tuholaisia. Siksi ehdotamme, että kaikki suuren riskin mutta vähäisen kokonaistaloudellisen hyödyn aiheuttava kasvien ja kasvituotteiden kauppa vähitellen lopetetaan".

Metsätuhotutkijoiden kannanotto käy maailman yhtä vahvinta voimaa vastaan. Nimittäin vapaata kauppaa, joka kannattajiensa (ja yleisen käsityksen) mukaan tuottaa paljon enemmän hyötyä kuin haittaa. Toisaalta myös vapaakauppaa epäileviä tutkijoita löytyy. Käytännössä merkille pantavaa on se, että lähes kaikki maat ovat käytännössä tavalla tai toisella rajoittaneet kaupankäyntiä - myös ne jotka voimakkaimmin puhuvat sen puolesta.

Yleensä en oikein lämpene maailmanlopun maalajille. Tässä puheena oleva metsätuhotutkijoiden kannanotto nojaa kuitenkin poikkeuksellisen vahvoihin perusteluihin. Julkilausuman liitetiedostoa (supplement) lukiessaan menee nimittäin hiljaiseksi: eri maista kotoisin olevat tutkijat ovat esitelleet kaikkiaan 21 ihmisen toimista aiheutunutta kasvitautiepidemiaa, jotka ovat aiheuttaneet joko maailmanlaajuista tai paikallisesti vakavaa metsätuhoa. Esimerkiksi jalavien kuoleminen Keski-Euroopassa (ja viimeksi Gotlannista) johtuu juuri tällaisesta tuhonaiheuttajasta. 

Kyseessä on siis paljon vahvempaan tieteelliseen tietoon ja käytännön kokemuksiin perustuva kannanotto, kuin huomattavasti tunnetummat ja suuria muutoksia kansainvälisiin pelisääntöihin aikaansaaneet IPCC:n ilmastonmuutosraportit, jotka viime kädessä perustuvat "vain" matemaattisiin malleihin, joiden testaaminen on vielä kesken.

Kuten ihmisen taudit, myös kasvitaudit ovat siis hyötyneet ja epäilemättä myös tulevaisuudessa hyötyvät ihmisen toimista. Tuhonaiheuttajien kulkeutuminen uusiin paikkoihin johtaa usein luonnon peruuttamattomaan muuttumiseen, kuten metsäntutkijoiden kannanoton liitetiedostosta ilmenee. 

Elinympäristön muuttuminen puolestaan johtaa aiempiin olosuhteisiin hyvin sopeutuneiden eliöiden sopeutuneisuusasteen heikkenemiseen. Tämä puolestaan, kuten olen aiemminkin todennut, johtaa muun muassa metsän eri eliölajien evoluution nopeutumiseen. Ja samalla uudenlaisen eliölajien välisen dynamiikan syntymiseen. Pitkällä tähtäimellä metsätuhosta ei siis seuraa peruuttamatonta luonnon häviämistä, vaan sen merkittävä muuttuminen toisenlaiseksi. Ihmiset kuitenkin tyypillisesti kokevat tällaisen muutoksen negatiivisena.

Palatakseni talouteen. Suomen metsät, kuten vieraskynäkirjoituksesta ilmenee, koostuvat pääosin vain muutamasta pääpuulajista, joiden merkitys Suomen taloudelle on aivan poikkeuksellisen suuri. Siksi julistuksen liitteen esimerkkien kaltainen tuho suomalaisessa metsäluonnossa aiheuttaisi maallemme valtavat taloudelliset menetykset, kuten Kanadan viime vuosien kovakuoriaistuho (vaikka se ei olekaan tulokaslajin aiheuttama) on osoittanut. Tästä syystä suomalaisten poliitikkojen kannattaisi kuunnella tavallista tarkemmin tätä tutkijoiden ehdotusta, sillä nyt on kyseessä selvästikin enemmän Suomen kuin minkään muun valtion taloudellinen etu.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Nujertaako banaanikärpäsen bakteeri Dengue-kuumeen?

Hirvikärpänen

Sienimetsän juttuja

Ilmastotutkijoiden ennuste puolitiessä

HIV, matkailu ja nuhakuume