Muuttuuko Vihreät markkinatalousmyönteiseksi vai romahtaako Suomen brändi?

Atte Harjanne (vihr) ilmoitti eilen, ettei aio pyrkiä puolueensa puheenjohtajaksi. Ilmoitus oli alun perin Harjanteen blogissa - ja etenkin sen kootut selitykset.

Blogin mukaan Harjanteella "ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö vihreät tänä päivänä voisi valita johtoonsa oikeistoliberaalia miestä, joka kannattaa näkyvästi ydinvoimaa ja puhuu paljon maanpuolustuksesta". Näinköhän?

Lisäksi sieltä löytyi paljon viestejä hänen lukijoilleen (lue: tulevalle puheenjohtajalle). Niiden mukaan puolueen pitäisi jatkossa vahvistaa talousprofiiliaan markkinaliberaalin ja taloutta uudistavan otteen kautta sekä ja palata "keskemmälle ja monipuolisemmaksi siitä ahtaasta positiosta, johon olemme ihmisten mielissä valuneet". 

Nähtäväksi siis jää, kuka ottaa toteuttaakseen nämä haaveet. Olisiko se Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra, entinen taideylipiston ylioppilaskunnan projektipäällikkö Saara Hyrkkö vai peräti ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen? Takavuosien TV-poliisi Reinikaista mukaillen: saas panna kattoen.

* * *

Eilen nähtiin myös mielenkiintoinen sananvaihto Riikka Purran (ps) ja Annika Saarikon (kepu) välillä. Sen taustana oli ensin mainitun kolumni Maaseudun tulevaisuudessa, jossa hän totesi, että "jos keskusta on oppositiossa SDP:n kanssa, se jää sen jalkoihin, koska asetelma on hallituksen oikeisto vastaan opposition vasemmisto. Jos keskusta on oppositiossa perussuomalaisten kanssa, tilanne on sen kannalta vielä huonompi."

Tähän vastasi Keskustan puheenjohtaja piruilemalla samassa lehdessä, että "eikö Purra halua hallitukseen kuin vain Keskustan kanssa? Suunnitteleeko hän oppositioon menoa?"

Näyttää siis siltä, että Keskusta on kerta kaikkiaan päättänyt jäädä oppositioon jättäen viimeisetkin kannattajansa muiden poliittisten liikkeiden hyväntahtoisuuden varaan. Mahtaakohan puolueen pullantuoksuinen puheenjohtaja siis luottaa siihen, ettei maaseudun keskustalainen väki arvelisi tämän osoittavan oman edun tavoittelemisen olevan hänelle tärkeämpää kuin äänestäjien asioiden ajamisen?

* * *

Edelle kirjoittamani tapaukset ovat toki mielenkiintoisia. Mutta kaikista mielenkiintoisinta on vaalien voittajan eli Kokoomuksen näkymättömyys. Onkohan Petteri Orpo kollegoineen painunut maan koloon odottelemaan tänään valmiiksi tulevia puolueiden vastauksia hänen kysymyslistaansa?

Oman kansan etujen ajattelemista vahingollisena pitävä Tytti Tuppurainen sen sijaan ei ole malttanut pitää kynttiläänsä vakan alla, vaan otti ja kertoi, että "minusta perussuomalaisia ei pidä päästää hallitukseen". Tällä hän asettui samaan rintamaan RKP:n Eva Biaudet´n kanssa, joka oli samoilla linjoilla jo aiemmin väittäessään, että koko Suomen brändi maailmassa romahtaisi, jos perus­suomalaiset olisivat hallituksessa. Näinköhän?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kommentteja Petteri Orpon listaan
Fatim Diarra tulisi valita Vihreiden puheenjohtajaksi puolueen uskottavuuden säilyttämiseksi
Vaalitulos ja sen seuraukset

Fatim Diarra tulisi valita Vihreiden puheenjohtajaksi puolueen uskottavuuden säilyttämiseksi

Vihreiden puheenjohtajan eilinen eroilmoitus sai liikkeelle varsin monia mahdollisesti puheenjohtajaksi pyrkiviä poliitikkoja. Kehottaisin kuitenkin puoluetta valitsemaan Ohisalon seuraajan ehdottomasti intersektionaalisen feminismin hengessä. Näin siitä huolimatta, etten ole juurikaan kannattanut vihreiden ajatuksia ja toivoin eilen huonosti harkittuani puolueen valitsevan pikemminkin porvarillisen ja arvokonservatiivisen puheenjohtajan.

Syön siis eiliset sanani ja totean, että puolueen tulisi nojautua tässä asiassa aivan ehdottomasti intersektionaaliseen feminismiin. Muussa tapauksessahan sitä voidaan syyttää omien periaatteidensa syömisestä ja ihmisvihasta. 

Vai ajatteleeko joku, että puolueen uskottavuus ei kärsisi siitä, että puolueen periaateohjelmassa kerrotaan sen olevan "feministinen, antirasistinen ja yhdenvertaisuutta kannattava puolue. Feminismillä tavoitellaan kaikille vapautta olla oma itsensä sekä yhteiskunnan eriarvoisuutta aiheuttavien valtarakenteiden aktiivista purkamista. Vihreä feminismi on intersektionaalista, eli huomioi sukupuolen lisäksi myös muut yhdenvertaisuuteen vaikuttavat tekijät, kuten etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden, iän, luokan tai sosioekonomisen aseman sekä syrjinnän moniperusteisuuden."

Tästä syystä katsoisin, että ilmoittautuneista esimerkiksi Atte Harjanne tai Saara Hyrkkö eivät tule kyseeseen. Sen sijaan Oras Tynkkysellä ja aivan erityisesti Fatim Diarralla voisi olla mahdollisuuksia. Ensimmäinenhän kuuluu seksuaalivähemmistöön ja jälkimmäisellä on etunaan sukupuolen lisäksi ruskea ihonväri, joten hänen syrjimisensä puheenjohtajavalinnassa olisi ilmiselvää rasismia.  

* * *

Vihreät sanoo olevansa paitsi feministipuolue, niin myös kiinnostunut ympäristöasioista. Ja niistä merkittävimpiin kuuluu ilmastonmuutos. 

Siksi tässä yhteydessä on syytä mainita myös se, että Helsingin sanomat kertoi maailman merten pintalämpötilojen olevan korkeampia kuin koskaan ennen mittaushistorian aikana. Jutun mukaan se ennakoi uutta ilmastoa lämmittävän El Niño -ilmiön nousua. 

Tämä olisi tietenkin äärimmäisen mielenkiintoinen asia, sillä ilmaston lämpeneminen on viime vuosina pysähtynyt sekä HS:n jutun, arktisen merijään että RSS-satelliittidatan perusteella. Toisin oli kuitenkin vuosina 2007 ja 2012, jolloin merijää suli tähänastisen mittaushistoriansa pienimpään pinta-alaan, kuten alle piirtämästäni kuvasta näkyy.

Juuri tällä hetkellä valtamerten lämmin pintavesi ei kuitenkaan näy pohjoisen napajään koossa. Sen laajuus oli kyllä jokin aika sitten ajankohtaan nähden aivan mittaushistorian pienimpien joukossa, mutta on nyt palautunut jälleen vuosia 2006, 2007 ja 2015-2021 suuremmaksi. Vuoden 2012 huhtikuun puolivälissä se oli kuitenkin nykyistä selvästi laajempi, vaikka sitten syyskuuksi supistuikin sekä minimilaajuuteensa että -pinta-alaansa. 

Nähtäväksi siis jää, toistaako pohjoinen merijää vuoden 2012 temppunsa El Niño -ilmiön seurauksena ja sulaa kesän aikana pienemmäksi kuin kertaakaan vuoden 1979 jälkeen. Vai pysytteleekö se sittenkin edellisiä El Niño -vuosia laajempana? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Neuvo Maria Ohisalolle ja Vihreille

WMO ennusti mittaushistorian lämpimintä vuotta
Onko kaikki nyt kunnossa?