Tekoäly loi bakteereita tappavia viruksia

Yle julkaisi lyhyen artikkelin, jonka mukaan tekoäly loi aivan uusia toimivia viruksia. Ei tosin ihmiseen tarttuvia vaan bakteereja tappavia. Siis bakteriofageja eli bakteeriviruksia.

Tarkalleen ottaen Evo 1- ja Evo 2 -genomikielimallit suunnittelivat Samuel H. Kingin ja muiden amerikkalaistutkijoiden pyynnöstä kokonaisia virusgenomeja. Nämä mallit ovat hieman samantapaisia kuin kielimallit, mutta tekstin sijaan ne käsittelevät DNA:n "kieltä" ja oppivat valtavista genomimääristä, millaiset DNA-sekvenssit ja niiden rakenteet ovat biologisesti järkeviä.

Mallille annettiin lähtökohdaksi bakteriofagi ΦX174, joka infektoi kolibakteereita. Sen jälkeen tekoäly tuotti uusia genomisekvenssejä. Tutkijat syntetisoivat valittuja sekvenssejä laboratoriossa ja selvittivät, pystyivätkö ne muodostamaan toimivia bakteeriviruksia. Tämä onnistui kuudeltatoista tekoälyn suunnittelemalta bakteriofagilta.

Oleellista on, että suunnitellut virukset erosivat huomattavasti luonnollisesta ΦX174:stä. Ja jotkut niistä olivat jopa sitä tehokkaampia monistamaan itseään bakteerissa. Yksi niistä käytti vieläpä evolutiivisesti hyvin etäistä DNA:n pakkaamiseen liittyvää proteiinia.

* * *

Ylen jutussa korostettiin uuden tutkimuksen riskejä ja mainittiin hyödyntämismahdollisuudet vasta viimeisessä loppukaneetissa. Itse tutkimusraportissa todetaan kuitenkin, että useamman synteettisen bakteriofagin yhtäaikainen käyttö johti ΦX174:lle resistenttien bakteeriviljelmien tuhoon ja demonstroi siten tekoälypohjaisten virusten potentiaalia taistelussa antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja vastaan.

Tämä taas – kuten arvoisa lukijani varmasti tietää – on yksi nykyaikaisen lääketieteen suurimmista ongelmista. Ylen aiemman jutun mukaan antibioottiresistenssi johtaa koko maailmassa vuosittain peräti 4,7 miljoona ihmisen kuolemaan. Siis lähes Suomen väkiluvun suuruiseen määrään inhimillisiä murhenäytelmiä.

Nähtäväksi siis jää, tullaanko tulevaisuudessa parantamaan bakteeri-infektion takia kuolemanvaaraan joutuneita ihmisiä tarjoamalla tekoälylle suunniteltavaksi bakteeriviruksia, jotka tappavat juuri heidän elimistössään tuhoa tekevää bakteerikantaa. Vai luovutaanko tästä mahdollisuudesta siihen liittyvien potentiaalisten riskien takia – hulppeana visiona vaikkapa mielikuvituksellinen AI-virus, joka voisi levitä luontoon ja ryhtyä tuhoamaan koko maailman mikrobistoa ja siten halvaannuttamaan koko biosfäärin toiminnan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekoäly on huomioitava suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa
Outojen otusten tekoäly-analyysi tuotti lupaavia tuloksia
Voiko tyhmyyteen kuolla?

Koulut alkoivat - ja samalla myös kiusaaminen

Keski-Uusimaa-lehden pääkirjoituksessa otettiin kantaa koulujen alkamisen myötä monien lasten ja nuorten elämää rasittavan koulukiusaamisen alkamiseen. Jutun mukaan Etelä-Karjalassa on vuodesta 2019 alkaen  tehty aina rikosilmoitus alle 15-vuotiaan koulussa tekemästä lainvastaisesta teosta, vaikka tuon ikäinen nuori ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa.

Samassa kirjoituksessa mainittin myös Someturva-sovellus, jonka tavoitteena on suojata ihmisiä digitaaliselta häirinnältä ja väkivallalta. En ole moisesta sovelluksesta aiemmin kuullutkaan, mutta sen nettisivujen perusteella kyseessä on sovellus, joka antaa käyttäjälleen kysyttäessä toiminta-ohjeita sosiaalisessa mediassa esille tulevien ongelmien hallintaan.

Pääkirjoittaja totesi jutussaan, että koulukiusaaminen on valtava ongelma, jonka ratkaisemiseksi kannattaa käyttää kaikkia mahdollisia keinoja. Tämä on tietenkin totta, mutta on selvää, että ongelma on niin syvällä, etteivät pelkät rangaistukset poista sitä.

Aiempien vuosien perusteella tiedämme, että vaikka koulukiusaajia esiintyy - ja on aina esiintynyt - kaikissa väestöryhmissä, liittyvät vakavimmat tapaukset maahanmuuttajanuoriin. Ja siksi myös tässä asiassa olisi tunnustettava maahanmuuton ongelmallisuus hiukan samaan tapaan kuin viime päivien ja viikkojen aikana on tehty jengirikollisuuden suhteen. 

Toisin sanoen rangaistusten ja erilaisten kaikkiin koululaisiin kohdistuvien turvakeinojen lisäksi tarvitaan tässäkin asiassa suurimpiin riskiryhmiin kohdistuvia erityistoimenpiteitä. Tutkimuksen kautta olisi selvitettävä maahanmuuttajalasten koulukäyttäytymisen valtaväestöstä poikkeavat perussyyt ja tulosten perusteella olisi käytännön tasolla keskitettävä niiden poistamiseen ja/tai hallintaan erityistoimenpiteitä - riippumatta siitä, löytyvätkö ne esimerkiksi genetiikasta, kulttuurista tai kotien asenteista. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Saksalaiset maahanmuuttajat monikulttuurisissa kouluissa
Tasa-arvovaltuutetun kannanotto salolaiskoulun tapaukseen on virheellisesti perusteltu
Li Andersson pesi kätensä Kaarinan kouluhelvetistä

Ulkomaalaistaustaisten osuus 21 prosenttiin seuraavan 14 vuoden kuluessa Helsingin seudulla

Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori on koonnut Helsingin seudun suunnat -nimiseen ajankohtaiskatsaukseen mielenkiintoisia tietoja maahanmuutosta. Hänen otsikkonaan on "Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015–2030".

Vuoren mukaan Suomessa asui vuosi sitten 323 000 ulkomaalaistaustaista eli sellaista henkilöä joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Minulle uutta tietoa oli se, että vieraskielisen väestön määrä ei toistaiseksi poikkea juurikaan ulkomaalaistaustaisen väestön määrästä, kun sen sijaan ulkomaan kansalaisten määrä on kolmasosan pienempi.

Toisin sanoen kaikissa niissä tilastoissa, joissa henkilöt on luokiteltu kansalaisuuden mukaan, on ulkomaalaisten kohdalla keskimäärin varsin suuri virhe. Eli tällaisissa tilastoissa keskimäärin kolmannes kunkin maahanmuuttajaryhmän toimista menee kantaväestön piikkiin. Jos siis kansalaisuudeltaan absurdistanilaiset tekevät kansalaisuuden perusteella muodostetun tilaston mukaan esimerkiksi kymmenen raiskausrikosta, on tämän kuvitteellisen väestöryhmän tekemien raiskausten todellinen määrä viisitoista.

Vuoren kirjoitelman mukaan Suomen 310 000 vieraskielisestä asukkaasta 164 000 eli 53 prosenttia asuu Helsingin seudulla, ja tästä joukosta yli 90 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla. Vieraskielisen väestön määrä ja osuus Helsingin seudun väestöstä on yli kolminkertaistunut viimeisten 15 vuoden aikana ja osuus väestöstä on kasvanut neljästä prosentista 11,5 prosenttiin. Suhteellinen kasvuvauhti on pysynyt seudulla 8–9 prosentin vaiheilla jo vuosikymmenen ajan.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön määrän ennustetaan Vuoren kirjoituksessa kasvavan nykyisestä 164 000:sta lähes 350 000:een vuoteen 2030 mennessä. Ulkomaalaistaustaisten osuus kasvaa tänä aikana vajaasta kahdestatoista 21 prosenttiin. Nämä uudet ennustevaihtoehdot ovat 55 000–68 000 henkeä kolme vuotta sitten laadittua ennustetta korkeammat.

Kaupungeittain tarkasteltuna vieraskielisen väestön määrä kasvaa Helsingissä vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 83 000:sta 164 000:een eli 23 prosenttiin. Espoossa määrä kasvaa 35 000:sta 84 000:aan eli 26 prosenttiin ja Vantaalla 30 000:sta 70 000:een eli 28 prosenttiin. Kehysalueella vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan 14 000:sta 30 000:een eli vajaaseen kahdeksaan prosenttiin koko väestöstä.

Eri kieliryhmien jakautumisen kuntiin oletetaan jatkuvan nykyisen kaltaisena. Siten Helsingissä vuonna 2030 suurimman ryhmän ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, kun taas Espoossa muun Aasian kieliryhmä on suurin. Vantaalla suurimmat kieliryhmät olisivat Baltian alueen kielten ja venäjän kielen samansuuruiset ryhmät. Kehysalueella näyttää Baltian kieliryhmä kasvavan selvästi suurimmaksi.

Vuoren kirjoituksen yhteydessä olevasta kuvasta arvioituna varsinaisesti haasteellisen maahanmuuttajaväestön (lähtöalueena Lähi-Itä ja Afrikka) osuudeksi pääkaupunkiseudulla muodostuu noin kolmannes kaikista ulkomaalaistaustaisista. Se tarkoittaa, että heidän määränsä pääkaupunkiseudulla tulee olemaan noin 120 000 ihmistä eli noin seitsemän prosenttia koko väestöstä.

Summa summarum: vuoteen 2030 Helsingin seutu muuttuu väestörakenteeltaan merkittävästi nykyisestä. Koska suurin osa ulkomaalaisväestöstä ei kuitenkaan ole haasteellisia, eivät haitat muodostu vielä täysin hallitsemattomiksi. Siitä huolimatta ulkomaalaisryhmäspesifinen rikollisuus tulee lisääntymään, väestöryhmien polarisaatio kärjistymään, turvattomuudentunne kaduilla kasvamaan ja kuntatalouden haasteet vaikeutumaan nykyisestä.

Akateemisena ja kohtuullisen terveet elämäntavat omaavana tulen itse elämään luultavasti jonnekin vuosien 2040 tuolle puolelle. Tässä käsittelemäni tilastotiedon valossa aiemmin kirjoittamani kuvitteellinen skenario tuosta ajasta näyttäisi siis edelleen varsin todennäköiseltä. Valitettavasti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turvapaikanhakijoiden kansallisuudet eivät osoita kansainvälisen suojelun tarvetta
Kun minä kuolen...
Maahanmuuttajat raiskaajina