Maahanmuuttovälikysymyksestä ja osaavan työvoiman rekrytoinnista

Suomalainen maahanmuuttopolitiikka on johtanut melkoiseen umpikujaan: pahimmillaan tulijaryhmät eivät ole sopeutuneet yhteiskuntaamme edes kolmessa vuosikymmenessä, vaikka maata vaivaa samaan aikaan osaavan työvoiman puute, jonka ansiosta tarjolla olisi erinomaiset mahdollisuudet työperusteiseen hyvään elämään. Sen sijaan heikosti Suomeen sopeutuneista tulijaryhmistä on muodostunut ydin nuorisoväkivallalle, huumebisnekselle ja ryöstelylle. Ja työllistyessäänkin nämä ihmiset ovat aiheuttaneet ongelmia.

Siksi oli vähintäänkin aiheellista, että perussuomalaiset esittivät eilen hallitukselle vastattavaksi maahanmuuttoon liittyvän välikysymyksen. Nähtäväksi jää, onko sillä mitään vaikutusta maassamme harjoitettavaan politiikkaan.

Tässä suhteessa on kuitenkin jossain määrin lupaavaa, että jopa pääministeri Sanna Marin (sd) totesi eilen liirumlaarumin lisäksi, että "me tarvitsemme totta kai rangaistusasteikon, joka on riittävän tiukka. Me tarvitsemme näitä kovia keinoja kyllä. Me tarvitsemme poliiseja."

Tosin lienee syytä epäillä ilmoituksen rehellisyyttä, sillä - kuten sanottu - edelle kirjattu lainaus jatkui liirumlaarumilla sosiaali- ja nuorisotyöstä. Enkä tarkoita, etteivätkö nekin olisi tarpeellisia nykyisessä tilanteessa, mutta juuri niihinhän hallituksemme ovat jo aiemminkin panostaneet. 

Mutta ehkäpä Marinin kommentti kuitenkin vihjaa jonkinasteisesta tosiasioiden tunnustamisesta. Tosiasioiden, jotka Riikka Purra (ps) tiivisti näin: "me olemme varoittaneet tästä ongelmasta, tästä ilmiöstä vuosia. Mitä te olette tehneet? Vähätelleet sitä. Sanoneet, että me maalaamme uhkakuvia. Kertoneet, että maahanmuuttoon ei liity ongelmia."

* * *

Helsingin sanomat kertoi tänä aamuna Suomen pyrkimyksistä työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Sen mukaan maahamme toivottaisiin työvoimapulan paikkaajia erityisesti Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista. Näissä maissa on jutun mukaan runsaasti kohtuullisen hyvän koulutuksen saaneita ihmisiä, joita maamme korkeasti koulutetuille länsimaisittain varsin alhainen palkka- ja korkea sosiaaliturvan taso voisi houkuttaa. 

Sen sijaan suomalaisten pyrkimykset rekrytoida länsimaisia osaajia esimerkiksi piilaaksosta ovat kaatuneet samoihin syihin. Lähtökohtaisesti alhainen palkka ei houkuta, eikä asiaa ainakaan paranna kattavan - työhaluisille ihmisille varsin tarpeettoman - sosiaaliturvan ylläpitämiseksi tarvittava korkea verotus. 

Näyttää siis siltä, että maamme korkean osaamisen työvoimapulaa ratkaistaisiin jatkossa työvoimalla, jonka tausta on valtioissa, joiden asukkaat ovat pystyneet luomaan keskitasoisen elintason. Siten on toivottavaa, että ihmisiä niistä rekrytoivat yritykset onnistuisivat valikoimaan tarjonnasta keskitasoa kykenevämpiä työntekijöitä. 

Siis sellaisia, joiden tavoitteena on luoda menestyksekäs työura maassamme, ja jotka eivät jossain vaiheessa luiskahda hyvän sosiaaliturvamme varaan - mutta jokta eivät myöskään käytä Suomea ponnahduslautana siirtymiselle työmarkkinoille, joilla sosiaaliturvan taso on alhaisempi, mutta palkkataso Suomea korkeampi. Ja sitä kutistava verotus alhaisempi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Li Andersson pesi kätensä Kaarinan kouluhelvetistä
Takseista paljastui lisää kehitysmaalaista meininkiä
Taitavaa journalismia Jussi Halla-ahon puheista