Tulossa: Ylen mielenkiintoinen haastattelujuttu

Yleisradiomme teki sosiaalisen median algoritmeista jutun otsikolla "Sosiaalisen median algoritmit uhkaavat demokratiaa Suomessa, osoittavat huippututkijat". Sen mukaan "jopa 67 prosenttia kaikesta poliittisesta somesisällöstä on Suomessa". 

En ota juttuun sen enempää kantaa, mutta kiinnittäisin teidän – arvoisat lukijani – huomion sen lopussa olevaan toimittajan pyyntöön. Se kuuluu seuraavasti.

"Etsimme haastateltavaksi perheitä, joissa sukupolvien välinen arvokuilu on aiheuttanut ristiriitoja. Haluamme haastateltavaksi vanhempia ja lapsia.

Ovatko lapsesi sinua konservatiivisempia tai vanhempasi sinua liberaalimpia? Millaista kitkaa se aiheuttaa kotona?

Yhdellä vastauksella voit ilmoittaa samalla kertaa itsesi ja toisen perheenjäsenesi."

* * *

Tämä herättää kysymyksen siitä, miksi Yle haluaa haastatella nimenomaisesti perheitä, joissa vanhemmat ovat arvoliberaalimpia kuin lapset? Mikseivät sitä kiinnosta perheet, jossa lapset ovat vanhempiaan liberaalimpia? 

Näin siksi, että veromediamme sanoi etsivänsä "perheitä, joissa sukupolvien välinen arvokuilu on aiheuttanut ristiriitoja". Ja siksi on kysyttävä, että eikö kokonaiskuvan saaminen – näin määritellystä asiasta – edellyttäisi haastatteluja myös sellaisista perheistä, joissa lapset ovat arvoliberaalimpia kuin vanhempansa?

Lisäksi on syytä huomata, että poliittiset näkemykset ovat suomalaisnuorten parissa eriytyneet voimakkaasti: alle kolmekymppiset naiset kannattavat arvolibeeraalia vasemmistoa huomattavasti useammin kuin saman ikäiset miehet. Naiset ja yliopistotutkinnon suorittaneet olivat myös miehiä useammin arvoliberaaleja, joten Ylen haastateltavaksi tulee lähinnä vähemmän koulutettuja nuoria miehiä vanhempineen, ellei juttua tekevä toimittaja kiinnitä asiaan erityistä huomiota.

* * *

Onneksi kyseessä ei ole oikea tutkimus, sillä näin vinoutunut aineisto suhteessa ilmoitettuun kysymyksenasetteluun tuottaisi mitä todennäköisimmin vääristyneen kuvan sellaisista perheistä, joissa esiintyy sukupolvien välistä poliittista erimielisyyttä. Siten sellainen tutkimus jäisi todennäköisesti julkaisematta – ainakin arvostetuissa tiedesarjoissa – koska sellaisten käyttämät vertaisarvioitsijat epäilemättä toteaisivat, ettei kysymyksenasettelun suhde käytettyyn aineistoon ole validi.

Toisaalta Yle – tietenkin – päättää itse, mitä se julkaisee. Ja siitä syystä se tulee mitä todennäköisemmin julkaisemaan haastattelujensa perusteella tehdyn jutun näyttävästi ja tehden siitä tieteelliseltä vaikuttavia johtopäätöksiä. 

Sille myös annetaan – niin sanottuna tutkivana journalismina – epäilemättä paljon palstatilaa. Toivon mukaan siinä yhteydessä kuitenkin tuodaan esille myös haastatteluiden lähtökohtaisesti vinoutunut rakenne ja rajataan johtopäätökset sen mukaisesti antamatta ymmärtää, että ne koskisivat yleisesti perheitä, joissa vanhemmilla ja lapsilla on toisistaan poikkeavat arvot.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lapset tekevät naisista konservatiiveja
Suomen tulevaisuus on mielenterveysongelmaisten käsissä
Nuoret naiset äänestävät seksuaalirikosten lisääntymistä ajavia puolueita

Eilinen oli Ylen uutistoimitukselle misinformaation juhlaa

Eilinen päivä oli poliittiselle vasemmistolle varsinaista vaihtoehtoisen totuuden juhlaa. Tarkoitan tietenkin Elon Muskin elettä, jossa hän pitää Donald Trumpin virkaanastujaisissa pitämänsä puheen aikana kätensä ensin sydämen päällä ja sen jälkeen nostaa sen kohti yleisöä sanoen sen jälkeen "my heart goes out here" eli "sydämeni on tässä mukana". 

Ele toki muistutti kovasti natsitervehdystä, mutta sitä seuranneet sanat osoittavat, että kyse oli kuvaannollinen liike, jossa hän ikään kuin antaa sydämensä yleisölleen. Tällä ei tietenkään ole vasemmalle kallellaan oleville ihmisille mitään merkitystä.

Sen sijaan täytyy ihmetellä Yle uutisointia asiasta. Sen toimittaja oli nimittäin keksinyt kysyä asiasta Taideyliopistolla työskentelevä dosentilta, Kimi Kärjeltä, jonka mukaan "teknisesti se oli natsitervehdys".  

Joko dosentti Kärki tai Ylen toimittaja - jutusta ei selviä kumpi - oli sen jälkeen sitä mieltä, että "vaikka kädenojennus ei ehkä ollut 1930-luvun saksalaista laatua, vaan enemmän nettifoorumeilla marinoitua edgeilyä, sen voi sanoa olevan natsitervehdys". Ja sen jälkeen juttu jatkui sillä, että Musk on ilmaissut tukeaan Saksan toiseksi suosituimmaksi nousseelle puolueelle, AfD:lle.

Toisin sanoen meidän veronmaksajien rahoilla syötettiin suomalaisille jälleen kerran misinformaatiota tuutin täydellä. Eikä asiaa ole korjattu edes sen jälkeen, kun Musk itse kommentoi asiaa ihmettelemällä, että "suoraan sanottuna he tarvitsevat parempia likaisia ​​temppuja. 'Kaikki ovat Hitleriä' -hyökkäys on niin väsynyt".

* * *

Eilinen päivä toi mukanaan toisenkin Ylen poliittisesti värjäytyneen uutisen. Tarkoitan sitä, että illan pääuutisissa kerrottiin EU:ta huolestuttavan etenkin X-viestipalvelun Elon Muskin sekaantuminen Euroopan politiikkaan - eli X:n algoritmien säätäminen sellaisiksi, että ne suosisivat äärioikeistoa. 

Näin voi tietenkin olla tai olla olematta, mutta kun asian tueksi esitettiin ensin saksalaisen vihreän ja sitten maltalaisen sosialistin näkemys heräsi itselläni vahva epäilys siitä, että onko kyseessä Euroopan Unionin vai sittenkin ainoastaan eurooppalaisen vihervasemmiston huolestuminen. Jälkimmäistä näkemystä tukee komissaari Henna Virkkusen (kok) kommentti, jonka mukaan X:n algoritmien toimintaa tutkitaan parhaillaan, eikä asiaa voi viedä eteenpäin, ellei algortmien poliittisesta puolueellisuudesta ole olemassa oikeudessa pitävää näyttöä. 

Lopuksi Ylen toimittaja kertoi, että Trumpin hallinto saattaisi pahimmillaan määrätä vastatoimia, mikäli EU ryhtyisi rajoittamaan sananvapautta. Näin saattaisi tietenkin käydä - ja hyvästä syystä etenkin siinä tapauksessa, mikäli rajoittamisen perusteeksi ei olisi antaa Virkkusen mainitsemaa vahvaa näyttöä sananvapauden väärinkäytöstä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
USA:ssa on jatkossa kaksi sukupuolta ja sananavapaus

Yhdenvertaisuusvaltuutettu äärivasemmiston asialla ja perustuslakia vastaan
Viime päivien järkevin kommentti, Petteri Orpo ja Paavo Arhinmäki

Runkkurinki voisi olla hopealuoti

Yleisradio pyysi kansanedustaja Miko Bergbomia (ps.) asetumaan vihervasemmistolaiseen ja Jessi Jokelaisen (vas.) perussuomalaiseen Tiktok-kuplaan, jonka Yle oli etukäteen valmistanut eri puhelimiin. Tulokset olivat odotettuja.

Tiktokin algoritmi tarjosi perussuomalaisista kiinnostuneille esimerkiksi autoihin, metsästykseen ja rakentamiseen liittyviä videoita sekä äijähuumoria. Lisäksi niissä näkyi Elokapinan ja woke-arvojen vastustamista sekä kritiikkiä Yleä ja laajemmin journalistista mediaa kohtaan sekä esimerkiksi Aleksi Valavuoren ja Ivan Puopolon videoita.

Vihervasemmistosta kiinnostuneille taas tarjottiin videoita ihmissuhteista, mielenterveydestä ja kauneudenhoidosta. Vaikuttajista vastaan tulivat esimerkiksi Sointu Borg sekä Irene Naakka. Lisäksi videoilla kritisoitiin hallituksen leikkauksia sekä Donald Trumpia. 

Toisin sanoen perussuomalaisiin ja vihervasemmistoon kallellaan olevat henkilöt näkevät Tiktokissa varsin erilaisten maailman. Ja se vaikuttaa varsin todennäköisesti heidän ajatteluaan äärevöittävästi.

* * *

Tartuin tähän aiheeseen siksi, että Ylen jutussa jäi kommentoimatta yksi aivan oleellinen seikka. Eli se, että sosiaalinen media - jopa Tiktok - voisi toimia myös täysin päinvastaisesti. 

Tarkoitan sitä tosiasiaa, että sosiaalinen media tarjoaa perinteisestä lehdistöstä poiketen ihmisille suoran yhteyden toistensa näkemyksiin. Siten se voisi parhaimmillaan olla mitä tahansa mediataloa oleellisesti monipuolisempi tiedonlähde - ellei suorastaan se hopealuoti, joka auttaisi käyttäjiään ymmärtämään koko poliittisen kentän ajattelua. 

Toisin sanoen sosiaalinen media voisi myös avartaa ihmisten maailmankuvaa verrattuna perinteiseen journalismiin. Ja sitä kautta auttaisi heitä ymmärtämään paremmin myös niiden kanssaeläjien ajattelua, jotka ovat poliittisesti toisella kannalla. Sekä jopa ehkäistä salaliittoteorioiden kannatusta.

Ylen testin mukaan näin ei siis kuitenkaan ole ainakaan nuorison suosiman TikTokin kohdalla, vaan siellä algoritmit ohjaavat käyttäjänsä samanmielisten ns. runkkurinkiin. Eikä tämä ole hyvä asia, vaikka Ylen jutussa todetaankin, etteivät sen muodostamat kuplat olleet täydellisen eheitä, vaan käytettyihin puhelimiin nousi silloin tällöin myös samoja videoita. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tummaihoinen Lucia-neito nosti esille ihmisten tyhmyyden
Presidentti tuomitsi kokoontumiset, joissa on mukana "ääriliikkeitä, rasistisia liikkeitä"
Tekoäly voi parantaa salaliittoteoreetikon

Ovatko ihmiset ajattelevia olentoja vai someapinoita?

Usein kuulee sanottavan, että sosiaalinen media jakaa ja polarisoi yhteiskuntaa. Tämä käsitys perustunee siihen, että erilaisilla keskustelufoorumeilla asioita kärjistetään huomion ja "tykkäysten" saamiseksi. Ja siihen, että erilaisten sovellusten uutissyötealgoritmit yksipuolistavat medioiden käyttäjien näkyville tulevien viestien sisältökirjoa. Siksi on hyvä, että asiaa on tutkittu ja meillä on siitä syystä käytettävissämme myös tuoretta tutkimustietoa.

Nature- ja Science-lehdissä julkaistiin nimittäin tutkimus, toinen, kolmas ja jopa neljäs, joissa sosiaalisten medioiden uutissyötealgoritmeihin tehtiin merkittäviä muutoksia. Niiden avulla haluttiin selvittää mitä tapahtuu, kun kaikki samanmielisten lähteiden sisältö sijoitetaan alaspäin, vähennetään uudelleenjaetun sisällön poistamisen vaikutuksia syötteestä tai ei tehdä minkäänlaisia viestien sijoituslaskelmia. 

Mikään näistä muutoksista ei vaikuttanut affektiiviseen polarisaatioon. Siis ilmiöön, jossa ihmiset muuttuvat myönteisemmiksi oman poliittisen puolueensa kannattajia kohtaan, mutta negatiivisemmiksi vastapuolen kannattajia kohtaan. Toisin sanoen esimerkiksi poliitikkojen kehut tai heidän kilpailijoidensa mustamaalaamiset sosiaalisessa mediassa eivät vaikuta ihmisiin sitä eikä tätä.  

Muutokset eivät myöskään vaikuttaneet mielipiteiden polarisoitumiseen, mukaan lukien ideologinen äärimmäisyys ja kantojen jyrkkyys suhteessa oman puolueen linjauksiin. Toisin sanoen esimerkiksi satojen humanitaarista maahanmuuttoa ylistävien tai moittivien viestien lähettäminen ei lopultakaan muuta sen enempää punavihreän kuin maahanmuuttokriittisenkään ihmisen omaa käsitystä tästä asiasta.

Vaikka tehdyt algoritmimuutokset eivät vaikuttaneet ihmisten itsensä ilmoittamiin asenteisiin ja mielipiteisiin, oli niillä muita havaittavissa olevia vaikutuksia. Esimerkiksi samanmielisten lähteiden sisällön sijoittaminen alemmas algoritmissa vähensi altistumista virheellisille tiedoille, vihamieliselle puheelle ja epäkohteliaalle sisällölle. 

Lisäksi uudelleenjakamisen poistaminen vähensi ihmisten altistumista epäluotettaville lähteille, mutta lisäsi altistumista epäkohteliaalle sisällölle. Myös viestien aikajärjestyksessä näyttäminen altisti sosiaalisten medioiden käyttäjiä epäluotettaville lähteille.

Kaiken kaikkiaan tutkimukset siis osoittivat, ettei samanmielisten lähteiden altistumisen vähentäminen ole mikään ihmeratkaisu polarisaatioon. Tämä on erinomainen asia, koska se osoittaa ihmisten - monista epäilyistä huolimatta - pystyvän itsenäiseen ajatteluun ja pitävän kiinni perustelluista näkemyksistään satunnaisen uutisvirran keskelläkin. 

Näin toivon tapahtuvan myös tämän blogin lukijoiden parissa. En pyri näillä kirjoituksillani muuttamaan ihmisten ajatuksia omieni kaltaisiksi, mutta toivon kuitenkin pystyväni antamaan virikkeitä heidän - teidän, arvoisat lukijani - oman ajattelunsa haastamiseksi ja kehittämiseksi. Ja ehkäpä hiukan omanikin. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pystyykö Yle itsekriittisyyteen?
Faktajournalismi on poliittisen blogin elinehto
Blogin syvin olemus

Myös RSS:n globaalit lämpötilaestimaatit ovat jälkikäteisen muokkauksen kohteena

Katselin eilen illalla satelliittimittauksiin perustuvan RSS-sarjan uusimpia globaaleja alailmakehän lämpötilaestimaatteja. Tietokoneeni kuvaruudulle aukesi tällainen näkymä.

Kuvasta erottuvat kauniisti viimeisimmän kahden suuren El Niñon aiheuttamat piikit (noin vuosina 1998 ja 2016) sekä nouseva trendiviiva. Tämä ei kuitenkaan herättänyt mielessäni sen kummempaa ajatusta, koska vuoden 2016 lämpöpiikki on tehnyt tilaston yleisilmeestä vaikeasti hahmotettavan.

* * *

Käytössäni on Excel-tiedosto, johon olen kopioinut RSS-aikasarjan tietoja jo vuosien ajan. Käytännössä olen pääsääntöisesti kopioinut viimeisimmän aikasarjan edellisen kuukauden päälle.

Koska olin ilmastonmuutosta seuratessani aiemmin havainnut joidenkin lämpötiloja kuvaavien aikasarjojen muuttuvan radikaalisti ajan kuluessa, siirsin kaksi ja puoli vuotta sitten vuoden 2014 syyskuuhun ulottuvan RSS:n lämpötilasarjan tulevia vertailuja varten talteen omaan pysyvään sarakkeeseensa. Samoin tein myöhemmin kesäkuuhun 2016 ulottuvalle aikasarjalle.

Eilen illalla kopioin jälleen uuden, helmikuuhun 2017 ulottuvan, aikasarjan taulukkooni (tammikuun aikasarjan päälle). Koska ei ollut muutakaan tekemistä, päätin piirtää myös kuvan lämpötilaestimaateissa tapahtuneista muutoksista suhteessa kesäkuussa 2016 tallentamiini lukemiin. Silloin sain katsellakseni seuraavan kuvan; tai oikeastaan siinä olevan sinistä käyrän - punaisen piirsin vasta myöhemmin.

Kuvassa "uusi" tarkoittaa eilen RSS:n sivuilta kopioimaani helmikuuhun ulottuvaa aikasarjaa. Ja sininen käyrä sen ja kesäkuun 2016 kullekin kuukaudelle ilmoittaman lämpötilan erotusta.

Sinisestä käyrästä nähdään, että kahden tutkimani aikasarjan lukemiin on tehty paljonkin muutoksia, joista ensimmäinen ajoittuu tammikuulle 1999. Sen jälkeen melkein jokaisen kuukauden lämpötilaestimaatteja on muutettu joskus kesäkuun 2016 ja eilisen välillä. Ja vieläpä niin, että mitä uudemmista mittaustuloksista on kyse, sitä suurempia nuo jälkikäteen tehdyt muutokset ovat keskimäärin olleet.

Tämän havainnon tehtyäni katsoin minkälaisia korjauksia globaaleihin lämpötilaestimaatteihin oli tehty keskäkuun 2016 ja syyskuun 2014 välisenä aikana (eli kuinka paljon noina ajankohtina tallennetut lämpötilaestimaatit poikkeavat toisistaan). Se näkyy punaisena käyränä, joka niin ikään osoittaa muutoksia tehdyn, mutta ne ovat paljon pienempiä, eikä niihin sisälly samanlaista trendiä kuin viimeisen yhdeksän kuukauden aikana tehtyihin muokkauksiin.

Edelle piirtämäni kuvat osoittavat, että RSS-aikasarjoja on kesäkuun 2016 jälkeen muokattu uudella tavalla ja sitä enemmän mitä lähemmäs nykypäivää tullaan. En tiedä mihin muokkaus perustuu, mutta samanlaista datan muokkausta ei tehty syyskuun 2014 ja kesäkuun 2016 välisenä aikana.

Pyydän arvoisaa lukijaan huomaamaan myös, että jos kyseessä olisi jonkinlainen algoritmimuutos satelliittidatan kääntämisessä lämpötiloiksi, pitäisi muutosten näkyä kaikissa lämpötilaestimaateissa. Näin ei kuitenkaan ole, koska muutokset alkavat vasta vuoden 1999 alusta.

Tässä vaiheessa haluan painottaa, että eilen havaitsemani lämpötilaestimaattien jälkikäteiset muokkaukset eivät vielä muuta RSS-aikasarjan antamaa kokonaiskuvaa viimeisten vuosikymmenten globaaleista lämpötiloista kovin oleellisesti, mutta eivät ne ole aivan mitättömiäkään. Helmikuun 2017 lämpötilapoikkeama on RSS-sarjan mukaan 0,4405 °C ja suurin havaitsemani kesäkuun 2016 jälkeen tehty muokkaus 0,0428 °C. Muokkauksen mittakaava on siis suurimmillaan noin kymmenyksen RSS-aikasarjan mukaisesta ilmaston lämpenemisestä (suhteessa RSS:n käyttämään vertailujaksoon).

* * *

Olen useaan kertaan (esimerkiksi täällä) ilmaissut pitäväni satelliittidataan perustuvaa aikasarjaa maan pinnalla tehtyihin mittauksiin perustuvia aikasarjoja luotettavampana, koska niihin ei ole juurikaan tehty jälkikäteisiä muutoksia. Tämä näkemykseni osoittautui eilen illalla jossain määrin vääräksi.

En kuitenkaan tiedä liittyvätkö edelle kirjatut havaintoni globaalien lämpötilaestimaattien väärentämiseen sellaisiksi, että ne tukisivat alkuperäistä dataa paremmin väitettä ilmaston lämpenemisestä ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Vai onko kyse vain jostain viattomasta ja perustellusta korjauksesta aiemmin tallennettuun mittausdataan.

Jään kuitenkin seuraamaan tilannetta. Ja raportoin tässä blogissa mahdollisista havainnoistani, mikäli havaitsen uusia oleellisia muutoksia.

Lopuksi minun on todettava, ettei käytössäni ole kuvakaappauksia RSS-sarjan aiemmista globaaleiden lämpötilojen estimaateista. Siitä syystä tallensin tämän kirjoituksen alkuun tämänhetkisen aikasarjan kuvan, jotta myöhempiä muutoksia voitaisiin tarkastella sitä vastaan. Jätin myös siihen liittyvän numeerisen datan talteen Excel-tiedostooni.

Vakuutan myös, huolimatta aiempien kuvakaappausten puutteesta, että se mitä edellä kerroin tämän kirjoituksen pohjana olevan Excel-tiedostoni sisällöstä ja syntymätavasta pitää paikkansa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kasvihuonekaasut ja huippulämmin vuosi 2016
Ilmastotilastoon ilmaantui piikki
Ylen ilmastouutinen tilastotiedon valossa