Salaliittoteoriaksi kutsutaan sellaisia yleisestä käsityksestä poikkeavia väitteitä, joiden mukaan jonkin asian takana on epädemokraattinen salaliitto, vaikkei tämän tueksi ole kunnollisia perusteita tai tieteellisiä todisteita, vaan korkeintaan jonkinlaisia hämäräperäisiä anekdootteja. Niihin uskovilla ihmisillä on usein muitakin epätavallisia käsityksiä, jotka voivat liittyä esimerkiksi uskomuslääkintään, yliluonnollisiin ilmiöihin tai taikauskoisuuteen.
Vaikka monet näistä salaliitoista ovat usein varsin epäuskottavia, niihin uskotaan silti laajalti. Syyksi on esitetty, että monet ihmiset yksinkertaisesti vain haluavat omaksua salaliittoteorioita tyydyttääkseen piileviä psyykkisiä tarpeitaan tai motiivejaan, minkä vuoksi heitä ei voitaisi saada luopumaan niistä faktoilla tai vastatodisteilla.
Siksi oli mielenkiintoista huomata amerikkalaisen Thomas Costellon ja hänen tutkijatovereidensa julkaisema tutkimusraportti, jossa oli tutkittu voisiko tekoälyllä vaikuttaa sosiaalisessa mediassa salaliittoon uskoviin ihmisiin esittämällä perusteltuja tosiasioita, jotka osoittavat näiden käsitykset vääriksi. Tekijät nimittäin olettivat faktapohjaiseen korjaavaan tietoon perustuvien väliintulojen vaikuttavan tehottomilta yksinkertaisesti siksi, että niistä tavallisesti puuttuu riittävä syvyys ja henkilökohtaisuus.
Tutkimuksessa käytettiin kehittyneitä suuria kielimalleja (LLM), jotka ovat yksi tekoälyn muoto ja joilla on pääsy valtaviin tietomääriin sekä kyky luoda yksilöllisiä argumentteja. LLM-mallit voivat näin ollen kumota tai kyseenalaistaa suoraan jokaisen henkilön mainitsemat todisteet, joita he pitävät salaliittouskomuksiaan tukevina.
Kahdessa kokeessa 2190 amerikkalaista esitti omilla sanoillaan salaliittoteorian, johon he uskoivat, sekä todisteet, joiden he arvelivat tukevan näkemystään. Tämän jälkeen he osallistuivat kolmen kierroksen keskusteluun GPT-4 Turbo -kielimallin kanssa, jota ohjeistettiin vastaamaan näihin erityisiin todisteisiin ja yrittämään vähentää osallistujien uskoa kyseiseen salaliittoteoriaan. Verrokkiryhmän kanssa tekoäly keskusteli salaliittoon uskovien ihmisten kanssa jostain muusta aiheesta.
Tekoälyn kanssa keskustelu vähensi osallistujien uskoa valitsemaansa salaliittoteoriaan keskimäärin viidenneksellä. Tämä vaikutus säilyi vähintään kahden kuukauden ajan ja havaittiin johdonmukaisesti monenlaisissa salaliittoteorioissa John F. Kennedyn murhasta, avaruusolennoista ja illuminatista aina koronapandemiaan ja vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.
Vähennystä tapahtui myös niiden osallistujien kohdalla, joiden salaliittouskomukset olivat syvään juurtuneita ja identiteetille tärkeitä. Samalla tekoälyn kanssa käydyt keskustelut vähensivät myös uskoa muihin - keskustelunaiheeseen liittymättömiin - salaliittoihin, minkä voi tulkita salaliittoteorioiden uskottavuuden vähentyneen näiden henkilöiden maailmankuvassa yleisestikin.
Tutkijat tekivät tästä kaikesta sen johtopäätöksen, että monet ihmiset, jotka vahvasti uskovat tosiasioiden vastaisiin salaliittoteorioihin, voivat muuttaa mielensä, kun heille vain esitetään riittävän vakuuttavia todisteita niiden virheellisyydestä. Samalla se osoittaa, etteivät näiden ihmisten aiemmat käsitykset, mahdolliset psykologiset tarpeet tai motivaatiot estä heitä ymmärtämästä tosiasioiden ja salaliittoteorioiden välisiä ristiriitoja, kunhan ne vain tuodaan riittävän selkeästi heidän nähtäväkseen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin sanomat sepitti salaliittoteorian
Purra paljasti älyllistä epärehellisyyttä
Nobelistin ja salaliittogurun elämä: Luc Montagnierin tarina
Tekstit
Otsikkoon vain tarkennuksena: Salaliittoteoriaan uskova ei ole sairas.
VastaaPoistaTotta.
PoistaLuulisi, että järkevillä argumenteilla voidaan vaikuttaa sellaisiin uskomuksiin, jotka eivät ole identiteetin, ryhmään kuuluvuuden tai elämänkatsomuksen kannalta tärkeitä. Esimerkiksi hintakartelliin uskova voidaan ehkä vakuuttaa, että hintakilpailu on saanut hinnat niin alas, ettei kukaan pysty myymään halvemmalla. Mielipiteen muuttaminen hintamekanismista ei muuta minäkuvaa.
VastaaPoistaMutta salaliittoteoria voi olla vaikkapa sellainen, että hallituspuolueen ministeri kommunikoi suunnattoman suuren uusnatsijoukkion kanssa käyttämällä pesukarhusolmiota. Kaikkihan tietävät, että Alabaman peräkylillä on joskus käytetty coon-sanaa halventavassa merkityksessä. Ja pesukarhuhan in englanniksi racoon. Ilmiselvä salaliitto.
Tai samainen ministeri iskee silmää uusnatseille koodaamalla lauseen sanojen alkukirjaimia numeroiksi. Ja sitten vitsailee vaaleissa sattumalta saamastaan 88-numerosta, jota ei tosiaankaan koodata 'Helly Hansen'-sanoiksi.
Luulisi, että tuollaiseen salaliittoteoriaan ei voi järkevillä argumenteilla vaikuttaa, koska silloin henkilö joutuisi ehkä muuttamaan myös ystäväpiiriään, identiteettiään ja käsitystä itsestään hyvänä ihmisenä.
Tuon vuoksi on yllättävää, että tekoälyn kanssa keskustelu vähentää uskomista salaliittoteorioihin "myös niiden osallistujien kohdalla, joiden salaliittouskomukset olivat syvään juurtuneita ja identiteetille tärkeitä". Jotain tekoäly siis tekee keskustellessaan paremmin kuin ihminen. Olisikohan se tekoälyn persoonattomuus ja sen luoma objektiivisuuden vaikutelma?
Minä kirjoitin jo 20 vuotta sitten miten vihreiden, sdp:n, vasemmiston ja rkp:n tekemiset tuhoaa Suomen jos ne pääsee valtaan, minulle nauretiin ja leimattiin ihan surutta salaliittokirjoittajaksi, no, miten oli, olenko sairas? Missä meni minulla sairauden puelelle vai väitättekö tosiaan te "terveet" että miten hyvää vasemistovihreät ja muut suvaitsevaistopuoluueet Suomelle sitten lopulta teki?
VastaaPoistaSalaliittoteoria-termistä on tullut kätevä työkalu haitallisia kehityskulkuja ajaville tahoille mm. vihervasemmistolle. Vastapuolen kanssa ei tarvitse väitellä jos se julistetaan hulluksi lyömällä salaliittoteoria-kortti pöytään, vähän kuin hitler-kortti joka toimii hieman eri tilanteissa varsinkin persuja vastaan. Tästä esimerkkinä esim. väestönvaihto. Mitään keskustelua ei tarvitse käydä koska se on "salaliittoteoria".
PoistaKyllä käsittellä "salaliittoteoreetikko" historiansa on. Mutta ei ulotu 60-luvun loppua kauemmas. Varsinkin näin henkilöön käyvänä oli sitä ennen valtavirran mediassa tuntematon. Ja jenkkilässähän tämä tietysti tapahtui. Suomen "salaliitto" vain kuulostaa vielä naurettavammalta kuin "conspiracy", ainakin meikäläisen korvaan. Mutta polemiikki sijansa saakoon.
Poista-jussi n
Asiat kasautuvat, se on luonnollista. On varsin yleistä, että kun joku uskoo vahvasti johonkin salaliittoteoriaan tai johonkin muuhun kummalliseen asiaan, niin kohta hän alkaa uskomaan johonkin toiseen salaliittoteoriaan ja kohta on pää täynnä toinen toistaan mitä ihmeellisempiä uskomuksia.
VastaaPoistaEikä asiaa helpota yhtään se että monilla hyvin vahvaa uskoa vaativilla tieteenaloilla totuudet ovat usein pelkkiä tiedemiesten muodostamia konsensuksia, eikä se että joillakin tieteenaloilla ihan avoimesti riidellään julkisuudessa. Ja jos se virallinen uskottava tiede mokaa oikein pahasti, niin ei ole mikään ihme että herkimmät ihmiset alkavat etsimään vaihtoehtoisia totuuksia. Ja niitähän löytyy netistä!
Suomen valtamediat levittää salalittoteorioita, joka media alusta. Siitä vain tutkimaan ketkä on isoimman käytetyn tekoälyn tehneet, ketä parantaa se, että ko tekoäly levittää täysin samaa sakeaa valkoisten rasistisuus väitettä ja kertoo ihania asioista päivettyneistä, ei yhtään mitään kritiikkiä noita kohtaan ainostaan valkoistarotua kohtaan.
PoistaMuodostuuhan salaliittoja ennen sos.dem kunnallisjärjestön kokouksia, joissa valitaan kaupunginhallituksen jäseniä.
VastaaPoistaOn salaliittoteorioita, jotka ovat silkkaa huu-haata ja sellaisia salaliittoteorioita, joissa saatetaan olla oikeilla jäljillä. Siitä ei liene epäilystä, että oikeitakin salaliittoja on. Sitä varten suurvalloilla on tiedustelupalveluiden nimellä kulkevia elimiä ja riittävästi rahaa omistavilla tahoilla erilaisia omia vaikuttamiseen pyrkiviä organisaatioitaan. On myöskin niin, että julkisuudelta piilossa tapahtuvaan vaikuttamiseen pyrkivien tahojen on edullista pyrkiä leimaamaan kaikki salaliittoteoriat huu-haaksi. Tekoälyäkin voidaan käyttää sekä vähentämään uskoa tosiasioiden vastaisiin salaliittoteorioihin että manipuloimaan ajattelua niin, että salaliittoteorioihin ei uskota silloinkaan, kun aihetta olisi. Olisi ehkä kiinnostavaa kääntää asetelma niin päin, että tekoälyä käytetään tutkimaan joidenkin salaliittoteorioiden paikkansapitävyyden todennäköisyyksiä. Tällaisen selvittäminenhän on sitä vanhan ajan salapoliisityötä, jossa tukitaan, kenellä on motiivi ja tarvittavat keinot käytettävissään ja etsitään sitten viitteitä siitä, onko joku taho mahdollisesti myöskin niitä keinoja käyttänyt.
VastaaPoistaMeinasin kirjoittaa aivan samaa, mutta senex tyhjensi purkin. Oikeita "salaliittoja" on olemassa, ja on monia tapauksia jossa niiden tultua julkiseksi on käynyt ilmi että väitteitä asiasta on yritetty leimata huuhaaksi ja niistä kertovia mielisairaiksi. Tämä pitää aina muistaa kun keskustelu lähtee laukalle salaliittoteoria väitteineen. Se voikin olla oikeasti totta.
PoistaTekoälyttömyyksien suoltamia ilmiselviä virheitä havainneena on pakko miettiä, kuinka iso osa tekoälyn salaliittoteorioiden vastaisista argumenteista oli täysin puutaheinää. Ilmeisesti kuitenkin salaliittoihin uskovien eheyttäminen keinolla millä hyvänsä on paitsi sallittua, myös suotavaa.
VastaaPoistaTeloäly ei paranna ketään, ainostaan sairastuttaa ihmisen joka noihin alkaa uskomaan. Onko sekin hyvä että kohta tuhansia jopa satojatuhansia työpaikkoja häviää kun työläiset potkitaan pellolle ja tilalle tulee tetoäly. Jippii, eikös ole kivaa.
VastaaPoistaKun teorioita salaliittoteorioista todistellaan tekoälyn antamalla argumentaatiolla, voiko taikauso enää sen laadukkaammaksi muuttua?
VastaaPoistaLogiikka on tietysti pettämätöntä siinä määrin kuin lagiikka palautuu artitmetiikkaan -- eli on pelkkää tautologiaa. Sitten kun mukan otetaan tiedollisia sisältöjä, totuusteoriat repeävät irti toisistaan.
Siitä, ettei maaimasta ole löytynyt yhtäkään ihmisyheisöä, jossa ei jonkin muotoista uskonnollisuutta esiintyisi, ei pidä vetää johtopäätöstä, että maailman kaikki uskonnot olisivat jotenkin samanlaisia. Vaikka jokaisen uskonnon olennasimpana rakennusaineena ovat varhaisimman lapsuuden omnipresenttiset ja omnipotenttiset tunnot, maailman uskonnot poikkeavat toisistaan niin moraalin kuin tiedollisten sisältöjensä puolesta.
Tekoälyllä ei ole omaa uskontoa, ja ihmistä se käsittelee niiden tekstimäärien ja -mallien raamneissa jotka sille on työkaluiksi ohjelmoitu. On selvää, ettei se koskaan tule kertomaan meille itsestämme mitään mitä emme olisi jo tienneet. Siitä voi olla apua eräänlaisena huippunopeana tietosanakirjana.
No, itsensä ihan vakavasti ottavat teknomaanikot voivat uskoa että koneäly oppii "ajattelemaan", mikä usko ei todista muuta kuin tekniikan ihmeihmisten tavatonta perehtymättömyyttä ihmistieteiden ja esimerkiksi kielifilosofian ongelmiin.
Se mitä käsitesisällöllä ehkä parhaassa tapauksessa tavoitellaan, kun tekoälystä puhutaan, voisi parhaiten valaistua juuri kielifilosofian alueella. Kieli on lajityypillisesti, lähtökohtaisesti ja olemuksellisesti sosiaalisen laumaolennon yhteisöilmiö -- yksityinen kieli on mahdottomuus -- ja kielen käsitteiden merkityssisällöt eivät koskaan jäännöksettä palaudu korrespondenttisen totuusteorian edellyttämään ehdottomaan ideaaliin -- eli yksi-yhteen-vastaavuuteen "todellisuuden" kanssa.
Kieli palautuu alkumagiaan, ja esimerkiksi "valta" on pohjimmiltaan maaginen asia. Seilmenee (Wittgenstein), se ei ole toisilla käsitteillä mihinkään kielen häkkiin suljettavissa. Jos "tiedolla" on valtaa, se ei ole tiedon vaan magian valtaa.
"Salaliitto" on todellinen "kielen" ilmiö. Ehkä lähinnä sen mekanismeja päästään Wittgensteinin viimeiseksi jääneessä tutkielmassa "Varmuudesta". Asia ei ole ihan lyhyesti selitettävissä, mutta sanotaan nyt niin, että kaikissa kulttuureissa jokaisella aikakaudella vallitsee sille ominainen aikalaisajattelu, jolla ei sisältöjen totuudellisuuden suihteen ole mitään ylihistoriallisia ominaisuuksia. Sen sijaan itse kielen toimintatapa pysyy samana -- siis ihan samaan tapaan kuin kaikkina aikoina ihmisen varhainen lapsuus on ollut sillä lailla samanlaista, että omnipresenssin ja omnipotenssin tunnot ovat aina ilmenneet erilaisten "uskontojen" pohjimmaisena rakennusaineena.
En ole tutustunut tekoälyyn, sikäli että tietäisin minkälaisilla algoritmeilla sitä toteutetaan. Mutta kuten sanoit, sillä ei ole uskontoa, niin se poikkeaa inhimillisestä ajattelusta ja käsilläolevien faktojen tulkinnoista.
PoistaInhimillinen perspektiivi mukauttaa ajattelua, jos sitä voisi siksi kutsua. Nytkin, tuolla PT-mediassa irvaillaan mamujen kotiinpaluurahojen huomattavasta nostosta, vaikka vihreät tunnepoliitikot toistelevat papukaijan tapaan, samanaikaisesti: "Maahanmuutto on rikkaus ja voimavara".
Eipä nuo tekoälykoneet ole muuta, kuin jonkunlaisella kielimallilla varustettuja hakukoneita, jotka osaavat kirjata hakutuloksen kaunokirjalliseen muotoon.
VastaaPoistaEli tyrkyttävät pelkästään sitä ns. "virallista" narratiivia asiasta kuin asiasta, vaikka siitä olisi olemassa täysin päinvastaisia tutkimuksia ja todisteita olemassa.
Professorille kaikki virallisen narratiivin vastainen on suoralta kädeltä "salaliittoteoriaa", professorin otaksutun auktoriteetin syvällä rintaäänellä vahvistettuna.
Poista"”Salaliittoteoria": Aseistetun termin perusteet
Hienovarainen ja harhaanjohtava taktiikka totuuden häpäisemiseen mediassa ja tutkimuksessa.
James F. Tracy
Global Research, 24. maaliskuuta 2017
Tämä professori James Tracyn uraauurtava analyysi, jonka Global Research julkaisi ensimmäisen kerran vuonna 2013, osoittaa, miten termiä ”salaliittoteoria” käytetään kriittisen analyysin ja eriävien näkemysten leimaamiseen.
”Salaliittoteoria” on termi, joka herättää samanaikaisesti pelkoa ja ahdistusta lähes kaikkien julkisuuden henkilöiden, erityisesti toimittajien ja akateemikkojen sydämissä. Nimikkeestä on tullut 1960-luvulta lähtien kurinpidollinen väline, joka on ollut ylivoimaisen tehokas määriteltäessä tietyt tapahtumat tutkimuksen tai keskustelun ulkopuolelle. Etenkin Yhdysvalloissa oikeutettujen kysymysten esittäminen kyseenalaisista virallisista kertomuksista, joiden tarkoituksena on tiedottaa julkista mielipidettä (ja sitä kautta julkista politiikkaa), on merkittävä ajatusrikos, joka on kaikin keinoin poistettava julkisesta psyykestä.Etenkin Yhdysvalloissa oikeutettujen kysymysten esittäminen kyseenalaisista virallisista kertomuksista, joiden tarkoituksena on tiedottaa julkista mielipidettä (ja sitä kautta julkista politiikkaa), on merkittävä ajatusrikos, joka on kaikin keinoin poistettava julkisesta psyykestä.
Salaliittoteorian akuutisti kielteiset merkitykset voidaan jäljittää liberaalihistorioitsija Richard Hofstadterin tunnettuihin ”uuden oikeiston” vastaisiin räiskintöihin. Kuitenkin juuri Central Intelligence Agency oli todennäköisesti suurimmassa roolissa termin tehokkaassa ”aseistamisessa”. Kun yleisö suhtautui epäilevästi Warrenin komission tuloksiin presidentti John F. Kennedyn murhasta, CIA lähetti yksityiskohtaisen ohjeen kaikille toimistoilleen. Lähetyksessä, jonka otsikkona oli ”Countering Criticism of the Warren Commission Report” (Warrenin komission raportin kritiikin torjuminen), oli ratkaiseva rooli siinä, että ”salaliittoteoria”-termistä tuli ase, jota voitiin käyttää lähes kaikkia sellaisia henkilöitä tai ryhmiä vastaan, jotka kyseenalaistivat hallituksen yhä salaisemmiksi käyvät ohjelmat ja toimet..."
https://www.globalresearch.ca/conspiracy-theory-foundations-of-a-weaponized-term/5319708
Translated with DeepL.com (free version)
Juuri näin.
PoistaJa salaliittoteoreetikon tilalla käytetään myös muita leimaavia nimityksiä, kuten "ilmastodenialisti", "rokotevastainen" jne... aina aiheen mukaisesti.
Siksipä nimi "tekoäly" on erittäin kuvaava, sillä se ei ole oikeaa älyä vaan teennäistä keksittyä valehtelua.
VastaaPoistaOnkohan mitään rajaa sille millaisia teorioita tekoäly voi haastaa? Mietin, pystyisikö sillä saamaan jopa venäläisen ymmärtämään että ukrainalaisten kansanmurha on väärin?
VastaaPoistaEhkäpä annat muutaman, 3-5 esimerkkiä, joihin tässä viittaat.
VastaaPoistaErittäin laajoissa kielimalleissa on paljon tunnettuja vikoja. GIGO.
Tapahtuuhan/tehdäänhän maailmassa paljon kaikkia koskevia tärkeitä asioita julkisuudelta salassa, ei se mikään vain joku epämääräinen uskon asia ja teoreettinen oletus ole.
VastaaPoista