Uskomaton ja iljettävä saaga jatkuu, vaikka valopilkkujakin on

Suomen uskomaton maahanmuuttajasaaga jatkuu tänä keväänä kiivaana. Helsingin sanomat uutisoi helsinkiläisen ja espoolaisen rikollisjengin välisestä ampumistapauksesta Vantaan Leinelässä. Yksi tapauksen antisankareista oli someräppäri Milan Jaff, jota pidetään Helsingin jengin johtohahmona.

Sanottakoon nyt selvästi, ettei tällaisesta maahanmuuttajien kulttuurista ole mitään iloa Suomelle eikä suomalaisille. Päinvastoin, Milan Jaff kavereineen on tyyppiesimerkki sellaisista kusipäistä, joiden takia elämä täällä Pohjantähden alla on muuttumassa aiempaa laaduttomammaksi.

Vieläkin uskomattomamman uutisen joidenkin maahanmuuttajien kulttuurista julkaisi Ilta-Sanomat, joka kertoi Tampereella paljastuneesta iljettävästä rikosvyyhdistä. Sen aikana seitsemän maahanmuuttajamiestä oli käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen selvästi kehitysvammaista naista. 

Nämä seitsemän henkilöä ovat yksiselitteisesti sellaista porukkaa, jonka toivoisi pysytelleen esi-isiensä kotiseudulla - ja mikäli olisivat samaan tapaan toteuttaneet itseään - joutuneen sielläkin paikallisten lakien mukaisten rangaistusten kohteeksi. Jos varkaalta poistetaan jossain käsi eli tekoväline, niin olisiko näiltä pitänyt poistaa...

No niin, taas sorruin uneksimaan. Nähtäväksi jää, mitä tulevat uutiset meille Suomen uudesta väestöstä kertovat. Mutta jotta minua ei syytettäisi yleistämisestä tai maahanmuuttajavastaisuudesta - joista kumpaakaan en siis edellä tehnyt - otettakoon esimerkiksi myös yksi maahanmuuttajiin liittyvä valopilkku. 

Sen tarjosi kaupunginvaltuutettu Seida Sohrabi (kok), joka totesi sosiaalisessa mediassa, että "sain juuri nauttia @Halla_aho yhdestä parhaimmista esiintymisistä @YleAstudio. Halla-aho on perillä Turkin ja Kurdistanin tilanteesta ja tuo keskusteluun rikasta näkökulmaa ja tietoa katsojille. Kiitos Jussi." 

En itse nähnyt tuota A-studiota - enkä siis tiedä, mitä Halla-aho siellä sanoi - mutta positiivista oli, että maahanmuuttajataustainen nainen kiitti muuten kovin mustamaalattua perussuomalaispoliitikkoa tämän esiintymisestä. Sohrabi siis toteutti vanhaa viisautta, jonka mukaan asiat riidelkööt, ei ihmiset.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kesän tulo sai tummat pojat touhuamaan vallattomasti
Suomalaisnuoret on pantu panostamaan erilaiseen tulevaisuuteen
Arian Juhana Rezaji tarjosi oppimateriaalia Eva Biaudetille ja Erna Bodströmille

Suurin uhka

Sekä Ilta-Sanomat että Yleisradio kirjoittivat eilen siitä, kuinka Suomen hallitus on sisäisesti hajanainen ja kiistelee monenlaisista asioista, kuten susipolitiikasta tai pelastuskoulutuksesta. Jutuista saa sen käsityksen, että ikävintä olisi, mikäli hallitus ajatutuisi täysin toimintakyvyttömäksi, mutta ei kuitenkaan jättäisi eroanomustaan.

Tällöin maa joutuisi elämään käytännössä lähes kaksi vuotta, ennen kuin sitä johdettaisiin jälleen tavoitehakuisesti. Näin yhteiskunnan uudistamistyö jämähtäisi ja sen kyky vastata tuleviin haasteisiin jäisi ramman ankan nilkuttamiseksi. 

Kuten muistamme, johtui nykyinen tilanne eli SDP:n johtaman Keskustan ja Vihreiden epäpyhän ja riitaisan allianssin valtaannousu siitä, että hallitusneuvotteluissa Kokoomus ei halunnut toteuttaa äänestäjien tahdon mukaista hallitusta, joka pohjautuisi sen ja Perussuomalaisten väliseen yhteistyöhön. Sen sijaan puheenjohtaja Orpo pyrki luomaan maahamme sinipunahallituksen, mutta ex-ay-jyrä Antti Rinne ei sitä halunnut, vaan vokotteli rökäletappion kärsineen Keskustan mukaansa muodostamaan Sanna Marinin myöhemmin johdettavakseen saaman valtioneuvoston.  

Tämän kaiken takia hallituksella on kaksi suurta ongelmaa. Ensimmäinen on yhä syvemmälle äärivasemmistoon hakeutuneiden vihreiden ministereiden ja ennen kaikkea maaseudun asioita ajavan Keskustan välinen syvä ristiriita ympäristöasioista ja aluepolitiikasta. 

Toinen - Ylen ja IS:n jutuissa vaille huomiota jäänyt - ja uskoakseni vieläkin suurempi vaikeus on siinä, ettei hallituksen Keskustasta ja RKP:stä huolimatta vihervasemmistolainen politiikka vastaa kansan vaaleissa selkeästi ilmaisemaa tahtoa (vihervasemmiston yhteenlaskettu kannatushan oli vain noin 37 prosenttia), vaikka mahdollistikin hallituksen kokoamisen Keskustan ryhdyttyä sen aisankannattajaksi. 

Tämä tekee Keskustasta vihervasemmistolle vaikean hallituskumppanin, koska sen peruskannattajat ovat vieläkin kauempana heidän poliittisista tavoitteistaan kuin kokoomuslaiset. Eivätkä keskustalaiset ministerit voi jättää tätä tosiasiaa huomioimatta ilman, että puolueen - ja siinä sivussa heidän oma - poliittinen tulevaisuus tuhoutuisi.

Samasta syystä - eli harjoitetun hallituspolitiikan kansan tahdon vastaisuudesta - minun on pakko olla eri mieltä Ylen ja IS:n toimittajien kanssa. Suurin uhka nykytilanteessa ei ole hallituksen ajautuminen toimintakyvyttömäksi, vaan sen muuttuminen toimivaksi. 

Tämähän voisi tapahtua vain ministeristön vihervasemmistolaisen enemmistön ajamalla tavalla eli ohjaamalla maatamme yhä syvemmälle sosialistisiin rakenteisiin ja ratkaisuihin, joiden jälkien korjaaminen voisi pahimmillaan olla tuleville hallituksille jopa mahdotonta. 

Tai ainakin vaatia niin radikaaleja korjausliikkeitä, ettei sellaisia ole totuttu näkemään länsimaisissa demokratioissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Aisankannattajan uikutusta
Vihreät päätti pysyä vasemmalla laidalla
Vähemmistön päätöksellä verohelvetiksi