Russakan ihmeelliset seikkailut

Russakka eli saksalainen torakka eli tavallinen torakka on sellainen eläinkunnan edustaja, joka tuo harvalle ihmiselle - tuskin edes innokkaimmille eläinten oikeuksien advokaateille - mieleen positiivisia ajatuksia. Se on kuitenkin kaikessa iljettävyydessään äärimmäisen mielenkiintoinen otus, joka on täysin riippuvainen meistä ihmisistä, sillä sen ei tiedetä elävän missään päin maailmaa itsenäisenä.   

Russakan kuvasi aikanaan jo nykyaikaisen eliöiden luokittelujärjestelmän kehittänyt Carl von Linné, joka myös arveli, että se oli peräisin jostain muualta kuin Euroopasta. Ja viisas mies hän tosiaan oli, sillä tutkimus on osoittanut torakan olevan peräisin Aasiasta ja vieläpä selvittänyt miten se on levinnyt ympäri maailmaa. 

Mitokondrioiden geenejä analysoimalla on osoitettu, että russakka on lähinnä sukua aasialaistorakalle, joka kuvattiin alkujaan Japanissa, mutta joka on sittemmin levinnyt myös Yhdysvaltoihin. Russakan matkaa Aasiasta on selvitetty kartoittamalla 17 maasta kerätyistä 281 näytteestä genomisia samankaltaisuuksia. 

Niiden väliset sukulaisuussuhteet osoittavat, että russakat saavuttivat maailmanlaajuisen levinneisyyden kahdessa aallossa, joissa molemmissa niitä auttoivat ihmiset. Kaikki alkoi kuitenkin vasta sen jälkeen, kun russakan esivanhemmat eriytyivät aasiantorakasta noin 2100 vuotta sitten. 

Tämä tapahtui luultavasti Intiassa tai Myanmarissa russakoiden sopeutuessa syömään ihmisten ruokaa. Tämän taidon opittuaan russakka siirtyi Lähi-itään noin 1200 vuotta sitten - samaan aikaan kahden islamilaisen kalifaatin, Umaijadien ja Abbasidien, kaupan ja sodankäynnin laajenemisen kanssa. Russakan kulukuvälineinä olivat todennäköisesti ihmisten mukanaan kuljettamat leipäkorit. 

Seuraavassa aallossa lajin esiintymisalue laajeni Kaakkois-Aasiaan noin 390 vuotta sitten. Tämä tapahtui hollantilaisten ja brittiläisten Itä-Intian kauppakomppanioiden kolonialistisen kaupan myötä. Ja lopulta kauppalaivat toivat russakat Eurooppaan ehkä noin 300 vuotta sitten. 

Sen jälkeen höyrylaivat ja parantunut asuminen - lämmitys ja putkisto luovat lämpimät, kosteat olosuhteet, joista torakat pitävät - mahdollistivat russakoiden leviämisen ympäri maailman. Valloittamatta on enää Etelämanner.

Edellä lyhyesti kuvaamani russakan tarina kertoo siitä, kuinka luonnonvalinta hyödyntää sille avautuvia mahdollisuuksia. Ensin maanviljelyn tuottama ruuan yltäkylläisyys synnytti uudenlaisen ekologisen lokeron, joka mahdollisti joidenkin torakoiden erikoistumisen nauttimaan ihmisten ravinnosta. 

Ihmisen tarjoamien palveluiden myötä russakat olivatkin sitten valmiita kulkemaan näiden mukana kaikkialle maailmaan. Sekä sopeutumaan elämiseen mitä erilaisimmissa olosuhteissa - kunhan vain paikalla on joku tarjoamassa niille leipää ja lämpöä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Susi jo syntyessään - vai onko sittenkään?
Hampaattomia naaraita ja kuolevia uroksia
Afrikan kasvava väestö lisää hyttysten kiinnostusta

Muslimien jalanjälki ja Fidel Castron kuolema

Maailma on iso paikka. Niinpä jokaisena aamuna on valittavana joukoittain uutisia, joiden pohjalta ihmiset muokkaavat maailmankuvaansa.

Tämän päivän uutistarjonnasta nousee esiin islamilaisen ja muun maailman suhde. Paneudutaan siis siihen siitä huolimatta, että uutiset ovat kertoneet myös maailman pitkäaikaisimman kommunistidiktaattorin, eli kotimaansa talouden ja ihmisoikeudet tuhonneen Fidel Castron, kuolemasta. 

* * *

Helsingin Sanomat kertoi, että Irakissa elää noin 3,4 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Tätä lukua voi verrata taannoiseen Helsingin hallinto-oikeuden linjaukseen, jonka mukaan Mosulissa elänyttä ihmistä ei voi palauttaa Irakiin. 

Ovatko nuo kaikki 3,4 miljoonaa siis "vakavassa vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi". Vai jäikö Helsingin hallinto-oikeudelta jotain huomaamatta?

Samassa jutussa kerrotaan myös mosulilaisesta naisesta, joka vain odottaa pääsyä takaisin kotikaupunkiinsa. Minusta hänellä on oikea asenne ja toivon että paluu kotiin järjestyy mahdollisimman pian. Ainakin kaupungin vapauttajilla on monikymmenkertainen ylivoima sitä hallussaan pitäviä ISIS:in taistelijoihin nähden, joten musliminaisen toive saattaa toteutua suhteellisen nopeastikin. 

Seuraava kysymys kuuluukin, että pystyvätkö valloittajat sopimaan keskenään rauhasta. Palaako alue shiia-vetoisen hallituksen valtaan, vai ryhtyvätkö paikalliset vaatimaan omaa sunni-hallintoaan. Entä sunnalaista islamia tunnustavat kurdit? Onko heillä sellaisia vaatimuksia, jotka johtavat väkivallan jatkumiseen. Tai niin ikään sunnalaisuuteen kallellaan olevilla turkkilaisilla? 

* * *

Kaakkois-Aasian Myanmarissa on aamun lehden mukaan menossa etninen puhdistus, jota johtaa Nobelin rauhanpalkinnolla palkitun Aung San Suu Kyin hallitus. Puhdistuksen kohteena on maan muslimiväestö. 

Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan mainita, että islamilainen Bangladesh ei ole valmis ottamaan vastaan kaikkia etnistä puhdistusta pakenevia myanmarilaisia alueelleen vaan on sulkenut monilta rajansa. 

Syy tähän jäi jutun perusteella epäselväksi, mutta Bangladeshin asenne kertonee jotain oleellista muslimien keskinäisestä solidaarisuudesta. Vai onko kyseessä sittenkin vai tosiasioiden tunnustamisesta liittyen muslimiryhmien kykyyn elää keskenään?

Nykyinen kriisi alkoi jutun mukaan siitä, kun joukko aseistettuja ihmisiä hyökkäsi kolmelle poliisin vartioasemalle. Viranomaiset ovat sanoneet epäilevänsä teoista muslimikapinallisia. 

Poliisien tappaminen ei ole kuitenkaan koko totuus. Kuten arvoisa lukijani varmasti muistaa, on Myanmarin muslimien ja maan buddhalaisen enemmistön välisistä kahinoista uutisoitu jo pitkään. Sen merkkinä Kaakkois-Aasiassa on nähty jo vuosien ajan ns. venepakolaisia. 

Tässä tilanteessa iso kysymys kuuluukin, että mistä johtuu buddhalaisten toiminta maan muslimiväestöä kohtaan. Ovatko he raakoja vallankäyttäjiä, jotka käyvät viattomien ihmisten kimppuun. Vai onko sittenkin kyse siitä, etteivät Myanmarin muslimit ole pyrkineet elämään maan tavoilla vaan pikemminkin toimineet yhteiskuntaa hajottavasti? 

Olisi ollut mukava kuulla myös siitä, ovatko muslimiväestön johtajat tuominneet aamun lehden mainitsemat iskut maan poliisia vastaan. Vai onko niille löytynyt ymmärrystä niin muslimijohtajien kuin koko islamilaisen väestön piirissä? 

Niin tai näin. Jotta väkivaltaisuudet Myanmarissa loppuisivat kehotan Myanmarin muslimeita tarkastelemaan peilikuvaansa ja miettimään millä keinoin he voisivat lujittaa Myanmarin yhtenäisyyttä. Sellainen politiikka johtaisi aivan varmasti heidän olojensa paranemiseen ennemmin tai myöhemmin. 

Vai ovatko uskonnollinen kiihko ja "vääräuskoisista" eristäytyminen sittenkin muslimeille suurempi arvo kuin ihmisarvoinen elämä?

* * *

Kolmas islamilaiseen maailmaan liittyvä uutinen kertoo Turkin presidentin ultimaatumista päästää maassa olevat pakolaiset Eurooppaan, jos EU edistää vielä Turkin jäsenyysneuvotteluiden jäädyttämistä. EU:n kannalta uhkauksen toteuttaminen johtaisi uuteen muslimipakolaisten vyöryyn. 

Tapaus osoittaa kuinka vaikeaan tilanteeseen EU on saattanut itsensä salliessaan laittomasti alueelleen tulleiden ihmisten hakevan itselleen turvapaikkaa. Ja vieläpä myöntävän sellaisia valtavalle osalle tulijoista.

Toisin sanoen EU on aivan itse luonut pakolaisongelmansa. Ja siten se voi myös ratkaista ongelmansa ilman Turkin kaltaista ulkopuolista apua. Kyse on vain tosiasioiden tunnustamisesta ja käytännön toimenpiteiden muuttamisesta niiden mukaiseksi.

Ehdotankin nyt syntyneessä tilanteessa, että EU:n päättäjät katsovat tosiasioita silmiin ja sulkevat Unionin rajat tulijoilta. Kumipaatilla Turkista tulevat tulee toimittaa takaisin aluevesirajan ulkopuolelle ja osoittaa heille oikea kulkusuunta kohti itää tai etelää. Maarajoille taas on rakennettava toimiva rajavalvonta, joka palauttaa EU:n alueelle tunkeutuneet ihmiset rajan toiselle puolelle. 

Unionin alueelle ihmissalakuljettajien tuomana saapuneet ihmiset, joiden saapumisreittiä ei tunneta, eikä heitä voida siksi palauttaa minnekään, voidaan sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle ja tarjota heille sänky sekä riittävästi kaalikeittoa ja vettä juotavaksi - ja nämäkin vain työntekoa vastaan. 

Yleisestä turvapaikanhakuoikeudesta tulee luopua, tai ainakin myönnettyjen turvapaikan tarve on arvioitava vuosittain. Esimerkiksi kaikki Mosulista tulleet ja turvapaikan saaneet olisi palautettava Irakiin välittömästi Mosulin vapauduttua. Vapaaehtoisen paluun vaihtoehdoksi voidaan toki tarjota edellä mainittua kaalikeittodieettiä suljetussa yksikössä.

* * *

Aamun neljäskin muslimimaailman uutinen sijoittuu Turkkiin. Sen mukaan siellä on pidätetty kambodzhalais-fidziläistaustainen ISIS:in terroristi Neil Prakash alias Abu Khaled al-Cambodi.

Kyseessä on Wikipedian mukaan buddhalaisuudesta islamiin palannut australialainen, jonka on ilmoitettu jo kuolleenkin. Miehen kiinni jääminen on tietenkin hyvä juttu sinänsä. Valitettavasti se kuitenkin kertoo myös omaa karua kieltään muslimien jalanjäljistä länsimaisessa yhteiskunnassa. 

Kuten kaikki muutkin edellä kerrotut uutiset. Paitsi Castron kuolema, joka epäilemättä oli päivän ylivoimaisesti paras uutinen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Muslimipäätös ja vallan kolmijako-oppi

Uusi luku turvapaikkasirkukseen

Ruotsin maanalainen yhteiskunta