sunnuntai 11. heinäkuuta 2021

Verohelvetti hidastaa kehitystä

Suomi on globaalissa mittakaavassa melkoinen verohelvetti, joten maahamme kaivattaisiin lisää innovaatioita vahvistamaan talouden tieteellis-teknistä pohjaa. Siksi oli mielenkiintoista lukea The Quarterly Journal of Economicsista analyysi tieteellisten innovaatioiden ja verotuksen välisestä suhteesta.

Olenhan itsekin periaatteessa suomalaisen innovaatiojärjestelmän osa tehden tutkimusta lähinnä verotuksella kerättyjen varojen turvin. Julkisen tutkimuksen lisäksi innovaatioiden lähteinä ovat yritysten tuotekehitysponnistelut. Ja kummassakin tapauksessa innovaatioiden käytäntöön viejät löytyvät lähes poikkeuksestta liike-elämästä.

Tämän kirjoituksen innoittaneessa tutkimuksessa oli tarkasteltu Yhdysvaltoja vuodesta 1940 vuoteen 2000 ja todettu, että henkilökohtainen ja yritysverotus rajoittivat patenttien määrää osavaltioiden tasolla. Myös keksijöitä oli vähemmän niissä osavaltioissa, joissa oli korkeampi verokanta. Lisäksi korkeammat yhteisöverokannat laskivat yritysten tekemien patenttien määrää. 

Toisin sanoen korkeammat verot vaikuttavat kielteisesti innovaatioiden määrään ja niiden syntypaikkaan. Ne eivät kuitenkaan vaikuttaneet innovaatioiden laatuun, mutta kylläkin tutkijoiden liikkuvuuteen osavaltioiden välillä.

Edellä lyhyesti käsittelemäni analyysin perusteella korkealla verotuksella on selvä negatiivinen vaikutus tieteellisen tiedon hyödyntämiseen perustuvan länsimaisen yhteiskunnan kehityksen perimmäisiin edellytyksiin. Tämä olisi hyvä huomioida myös Suomessa juuri nyt, kun maan hallinto kaihtaa keinoja vähentää julkista kulutusta velkaannuttamalla julkista taloutta entisestään. Hinta siitä maksetaan tulevaisuudessa paitsi veronmaksajien omaan käyttöön jäävissä käyttövaroissa, niin myöskin talouden kehitystä edistävien innovaatioiden vähäisyydessä sekä innovaatioita tekevien tutkijoiden ja muiden innovaatioita tekevien ihmisten maastamuutossa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vanhat normit säilyvät ja näkyvät pitkään
Tuotekehityksen hinta ja suomalaiset päättäjät
Tutkimustuloksesta tuotteeksi

10 kommenttia:

  1. Yksinkertaista: jos joku suomalainen keksii jotakin myyvää, hän myy keksintönsä ulkomaille. Näinhän tapahtuu koko ajan.

    VastaaPoista
  2. Tutkimustyön merkitystä ylikorostetaan. Jo nyt rahaa jaetaan kaikenlaiseen jonninjoutavaan. Saatikka sen jälkeen, jos tutkimusrahoja korotetaan.

    Olen kerännyt Akatemia-rahoituksia kirjoitusta varten. Varsinaista hömppää. Mihin tarvitaan afrikkalaisten poppamiesten (liikkuvien parantajien) vaikutusten tutkimusta 1870-luvulta alkaen. Akatemialta saa helposti puoli miljoonaa euroa kun mainitsee esimerkiksi sanat ”somalien viihtyminen Suomessa”. Verottomalla tutkimusrahalla elää isompikin porukka vuosikaudet oikeaa työtä tekemättä. Ja matkustaa ympäri maailmaa vertailutietoa hakemassa.

    VastaaPoista
  3. Verohelvetin lisäksi ellei peräti sijasta olisin huolestunut siitä "tiedollisesta" helvetistä, jossa akateemisia tutkimusrahoja nykyisin poltellaan.

    Hiljattaisen uutisen mukaan esimerkiksi Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta on myännetty mm. tiedettä uudistavalle tutkimustyölle, jonka aiheena on ”tutkia tapoja, joilla queer- ja transaktivistit ottavat itselleen tilaa ja luovat uusia maailmoja”. Tampereen yliopistoon meni potti tutkimukseen, jossa kartoitetaan ”verkon affektiivisia käytäntöjä: vihapuheen tuottamista, kokemusta ja hallintaa digitaalisella aikakaudella”.

    Tuollaisia uutisia lukiessani mieleeni muistuivat ne vastaavalla tavalla nimetyt kirjat, joita keskiajan röhönauraja Rabelais panee toisen suuren sankarinsa, Pantagruelin, etsimään Pariisin kirjastosta. Neljän sivun mittaisessa luettelossa olisi monia, joiden otsikoita olisi mahdotonta erottaa nykyisten ismitodellisuuksien sfääreissä liitelevien skolastikkojen vastaavista.

    Esimerkiksi tohtori Pasquinon tutkimus "keinoista syödä paavillisena paastoaikana kirkon kieltämää vuohenlihaa, kun valmistaa sen artisokasta", tai vaikkapa "kysymys koskien sitä, voiko tyhjyydessä pörisevä Houre niellä sekundäärisiä attrubuutteja, joista keskusteltiin kymmenen viikkoa Konstanzin kirkolliskokouksessa".

    Eli prospero Haavikon sanoin: "Parodia on jo kauan ollut mahdotonta. Ne tekevät sen itse."

    VastaaPoista
  4. T&K on tärkeää silloin kun resurssit kohdennetaan todelliseen tarpeeseen eikä kaikenmaailman nollatutkimukseen ja yhteiskuntatanhuamiseen.
    Pauli ja proffa ovat tässä asiassa oikeassa.
    Meidän lafkassa on nykyisen hallitusohjelman mukaisesti alettu tutkimaan mitä ihmeelllisimpiä asioita kuten vihreää siirtymää ja muunsukupuolisten asepalvelusta.
    Voiko turhempaa sontaa vääntää organisaatiossa jonka ainoa tehtävä on väkivalta?
    Näitä nyt kuitenkin hallitusohjelman mukaisesti tutkiskellaan vaikka se työhön käsketty ammattitutkija voisi käyttää aikansa vaikkapa siihen kuinka mahdollisessa kahinassa omat pysyy hengissä ja kuinka se vihulainen nitistetään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sitten se yli kolmen miljardin euron vuosittaisen ylimääräisen velanoton aiheuttava luikurijoukko, jonka kasvattamista avoimilla rajoilla erityisesti Ohisalon johtamat viherkommunistit apupuolueenaan maanpetturien ohjaukseen luisunut kokoomus tukevat: http://jukkahankamaki.blogspot.com/2017/12/kuinka-maahanmuutto-pelastaa-suomen.html

      Mainittu ULKOMAANVELKA otetaan suomalaisten veronmaksajien piikkiin ja maksatetaan pitkälti tai suurimmalta osin meidän jälkipolvillamme.

      Kalergi-suunitelma

      Poista
  5. "Näin iso lasku ulkomaalaisista vangeista kertyy päivässä – määrä räjähti 10 vuodessa

    "Ulkomaalaisista vangeista kertyy Suomessa joka päivä noin 35000 euron lasku. Ulkomaalaisista vangeista iso osa istuu tuomiota huumausainerikoksesta."
    https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1319194

    Verohelvettiämme kuumennetaan tuollakin summalla, jota globaalin rikollisen "eliitin" käsikassaroina toimivat johtavat maanpetturi-poliitikkomme haluavat yhä vain kasvattaa avoimilla rajoilla.

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Brysselin Pravda kertoi tänään taas muunnettua totuutta, jonka mukaan Malmössä ampumiset ja väkivalta olisi saatu (pysyvästi) laskuun. Se kumotaan asiantuntevassa PT-median artikkelissa "Ovatko Malmön ampumiset vähentyneet ja mikä on syynä siihen?", https://pt-media.org/2021/07/10/ovatko-malmon-ampumiset-vahentyneet-ja-mika-on-syyna-siihen/

      Pravdan motiivina oli taas tietysti sen pyrkimys edistää suomalaisen kansallisvaltiomme tuhoamista muukalaisinvaasiolla, tukien globaalin rikollisen "eliitin" agendaa kansallisvaltioiden tuhoamiseksi estämästä sen harvainvaltaisen Uuden maailmanjärjestyksen tyrannian toteuttamista.

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
  6. Pauli Vahteran arvio on, että valtaosa, oliko peräti noin 76 mrd euroa Suomen valtion ulkomaan velasta on kertynyt muiden maiden kansalaisten auttamisesta, kuten kehitysapu ja maahanmuutto.
    Olisi hyvin perusteltua arvioida, onko hyväksyttävää käyttää ulkomailta lainattavaa rahaa näin paljon kyseiseen tarkoitukseen.
    Vastaavalla rahalla olisi varmaan Suomessa tarpeellisempaan käyttöä.

    VastaaPoista
  7. Onhan meillä kaikenlaisia yliopistoja ja ennen kaikkea kaikenlaista tutkimusta. Tässä eräs otsikko ÅA:n apulaisprifessorin "empirisestä" tutkimuksesta ja ihmiskokeesta
    "ÅA:n sukupuolentutkimuksen laitoksella New Age -seremonia – suolakiteillä karkotettiin negatiivista energiaa, työajalla.
    SSS/Anneli Kajander-Ekström
    Kuvan suolakiteet eivät liity juttuun."

    VastaaPoista
  8. Yhdysvalloissa on melkoinen sisäinen muuttoliike käynnissä parhaillaan. Työteliäs ja aikaansaava väki muuttaa esim. Floridaan ja Teksasiin. Kalifornia ja New York on paikkoja joista on suoranainen pako pois. Tätä perustellaan vaikka millä hömpötyksellä mutta todellisuus on verojen ja regulaation merkittävä kasvu ja sieltä vaan porukka haluaa pois. Sarkastisesti sanottuna, verojen ohjaava vaikutus on ilmeinen. Mitä tulee innovaatioihin, olin muutama vuosi siten merkittävän Eurooppalaisen teollisuusyrityksen kutsuvieraana heidän innovaatiolaboratoriassa ja siellä oli luovuttu enenevissä määrin yliopistojen ja tutkimuslaitoisten kanssa tehtävästä innovaatiotoiminnasta koska osumatarkkuus oli lähempänä surkeaa kuin edes välttävää. Sen sijaan he panosti voimakkaasti pieniin yrityksiin, joille on suorastaan elinehtona innovaation saaminen markkinaan, näitä aloittavia yrityksiä seulottiin huolella ja autettiin yhteistyössä kaikkien mahdollisten resurssien osalta. Omalta osin etsin kiihtyvässä määrin vaihtoehtoja Suomen ulkopuolella koska täältä vaan kertakaikkiaan on lähdettävä pois.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!