Kokoomuksen kahdet rattaat

Maahanmuuttajataustainen Seida Sohrabi (kok) nosti Ilta-Sanomissa esille Ruotsin karut rikostilastot. Hänen mukaansa viimeisen vajaan neljän vuoden aikana eri puolilla Ruotsia on räjähtänyt kranaatti, pommi tai vastaava reilusti yli 300 kertaa. Jos laskee yritykset ja valmistelut mukaan, kertoja on satoja lisää.

Karujen tilastojen syynä on Ruotsin viime vuosikymmenien maahanmuuttopolitiikka, joten asia ei tietenkään ole mikään uutinen tämän blogin lukijoille. Sen sijaan siihen liittyy mielenkiintoisia yleispoliittisia näkökulmia. Poimittakoon siksi pari näkemystä sosiaalisesta mediasta.

Heti ensimmäisenä kommentoinut nainen esitti, että "muistaako kukaan kuka alunperin keksi tämän vetävän sloganin ´Olla Ruotsin tiellä´. Hyvä iskulause, vaikka ei tietoon perustukaan. Mutta hyvin käyttökelpoinen politiikassa, jossa tärkeintä on luoda uhkakuvia. Niillä saa ääniä."

Mieheen viittaavalla nimimerkillä kirjoitellut henkilö huomautti Suomen estämisestä ajautumasta Ruotsin tielle, että "kirjoituksesta puuttuu disklaimeri, ´ei edusta kokoomuksen linjaa, saattaa järkyttää, kuulostaa muukalaisvihamieliseltä´. Miten kuvittelet, että tämä voisi olla yli puoluelinjojen toimiva ratkaisu, kun edes oma puolue ei ole kanssasi samaa mieltä?"

Myös Antti Häkkänen (kok) on kommentoinut Twitterissä Ruotsin tilannetta kertomalla, että "oikeusvaltio alkaa murtumaan siinä pisteessä, kun kansalainen ei saa riittävää turvaa lailliselta virkavallalta. Järjestäytynyt rikollisuus, jengit ja aseellinen väkivalta ottavat tilan, jos se annetaan. Naapurimaan oltava tarkkana." Myös Häkkäsen kirjoitus sai kommentteja.   

Niistä ensimmäisenä tunnettu nimimerkki Päivän Byrokraatti kirjoitti, että "seuraavan (porvari)hallituksen olisi tärkeää toteuttaa kolme uudistusta: poliisin organisaation palauttaminen kenttäpainotteiseksi ja riittävä resurssointi, oikeuslaitoksen lisäresurssointi, humanitaarisen / kolmansista maista tulevan maahanmuuton tuntuva rajoittaminen."

Myös Häkkänen sai kommentteja. Eräs mies kuittasi Häkkäselle sarkastisesti, että "onneksi Suomessa ei ole samaa riskiä ja onneksi osasimme kaikki nauraa USA:n silloisen presidentin tietämättömyydelle, kun hän käytti Ruotsia esimerkkinä vaarallisesta kehityksestä".

Tunnetun ex-jääkiekkoilijan nimeä kantavalta tilitä puolestaan kuitattiin, että "kolkuttaako omatunto, kun olet itse ollut ajamassa lisää haittamaahanmuuttoa Suomeen, ja niille jotka ovat uskaltaneet avata suunsa, olet syyttänyt vihapuheesta."

Nämä esimerkit riittänevät kertomaan, että Kokoomuksen maahanmuuttopoliittinen linja on tunnetusti kaksilla rattailla ajeleminen. Kuulemme puolueen piiristä ihan järkeviä maahanmuuttokriittisiä kommentteja, mutta hallitukseen päästyään se tekee kaikkensa ohjatakseen maamme samankaltaisen rikollisuuden pesäksi kuin nyky-Ruotsi. Joissain tapauksissa - esimerkkinä Häkkänen - jopa yksittäisen henkilön puheissa nähdään sama ilmiö.

On muistettava, että edellisten vaalien jälkeen Suomeen olisi vaalituloksen perusteella ollut luontevinta rakentaa hallitus Kokoomuksen ja Perussuomalaisten varaan. Näin ei kuitenkaan haluttu - ainakin osittain siksi, että ensin mainittu halusi mieluummin maahanmuuttomyönteisen kabinetin yhdessä demareiden kanssa kuin sitoutua halla-aholaisten kanssa Suomen pitämiseen taloudellisesti vahvana ja turvallisena, mutta pelin politiikan paras taitaja eli Keskusta veti välistä.  

Hintana siitä oli nykyisen vihervasemmistohallituksen nousu ajamaan entistä kritiikittömämpää maahanmuutto-, raha- ja talouspolitiikkaa. Lopputuloksena siitä on pahimmassa tapauksessa seuraavalle hallitukselle tekemätön paikka kaikilla kolmella mainitsemallani politiikan lohkolla - ellei sitten koronarajoitusten paluu ja muiden EU-maiden jämäkkä toiminta Unionin rajoilla pelasta meitä edes maahanmuuttokatastrofilta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Petteri Orpo avasi ensi vaalikauden hallituspelin
Kokoomuksen maahanmuuttolinjaukset selvensivät journalisteille sitä, mistä on kyse
Kirsi Pihan ja Atte Kalevan suvaitsevaisuus