Kasvipeite sitoo yhä enemmän ilmakehän hiiltä

Julkisesta informaatiosta voi helposti syntyä sellainen kuva, että maailman metsät ovat suorastaan katoamassa. Niin on uutisten mukaan käymässä niin Amazoniassa kuin muuallakin.

Tätä taustaa vastaan oli jännittävää huomata, että HS uutisoi siitä, kuinka maailman kasvipeite on 20 vuoden aikana lisääntynyt noin neljän miljardin hiilitonnin verran. Kiitosta tästä saavat erikseen mainiten Kiina, Venäjä ja entisen Neuvostoliiton osat. Myös Australian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kasvipeitteen kerrotaan lisääntyneen.

Syyksi uutisessa kerrottiin sateisuuden lisääntyminen eräillä kuivilla alueilla. Sen sijaan sitä ei mainittu, että ilmakehän kohonnut hiilidioksidipitoisuus lisää yhteyttämistä ja sitä kautta kasvien kasvua, kuten jokainen kasvihuoneviljelijä hyvin tietää. Täällä mainitussa kokeessa hiilidioksidin kaksinkertaistaminen lisäsi satoa 30-50%.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on lisääntynyt viimeisten viiden vuosikymmenien aikana noin 20 prosenttia. Jos pidämme edellä mainittua 30-50% tasoa yleistettävänä ja lineaarisena, pitäisi tämän nousun lisätä kasvillisuuden määrää maapallolla noin 6-10%. Tämä on varmaankin laskettu myös perusteellisemmin, mutta tämä riittää tässä yhteydessä osoittamaan, että hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä on HS:n uutisessa mainitun kasvillisuuden lisääntymisen yksi syy.

Kasvillisuuteen sitoutunut hiilidioksidi on luonnollisesti pois kiihdyttämästä ilmaston lämpiämistä. Siksi onkin merkillistä, että Suomi vihreän neuvottelijamme Ville Niinistön johdolla on hyväksynyt kasvihuonekaasuneuvotteluissa mallin, jossa huomioidaan vain metsäpintaala, eikä metsiin todellisuudessa sitoutunut hiili. Tämä maksaa Suomelle ja EU:lle riihikuivaa rahaa.

Erityisen merkilliseksi Niinistön toimet tekee se, että metsiemme kasvu lisääntyy nopeasti, vaikka pintaala pieneneekin vähitellen. Toivottavasti Durbanissa saavutettu sopu metsien hiilinielujen laskentaperusteista vielä avataan ja muutetaan todellisuutta vastaavaksi. Se olisi Suomen ja koko maailman etu, sillä tosiasioihin perustuvat politiikan ohjauskeinot tuottavat parempaa hyvää kuin niihin perustumattomat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vuoristoniluri luo Suomelle kilpailuetua
Hiilidioksidin vaikutus globaaliin ilmaston lämepenemiseen
Kansalaiset haluavat ensisijaisesti metsien monimuotoisuutta - entä sitten?

Epädemokraattisen EU-journalismin kukkanen

HS väittää pääkirjoituksessaan, että Ranskassa ja Iso-Britanniassa EU on valjastettu kansallisen politiikan keppihevoseksi. Näin siksi, että kummassakin maassa pidetään vaalit, joissa voitto uhkaa mennä Unioniin kriittisesti suhtautuville puolueille.

Pääkirjoitus kertoo karulla kielellä siitä, millaisen arvon maamme suurimman lehden pääkirjoittaja antaa demokratialle. Tai siis pikemminkin ei anna.

Demokratiaa arvostava journalistihan olisi kirjoittanut samasta aiheesta pohtien mikä EU:ssa mättää, kun se herättää suurissa jäsenmaissa niin paljon vastustusta. Ja ongelmia havaittuaan tehnyt joukon rakentavia ehdotuksia niiden korjaamiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka EU voi toteuttaa YK:n vaatimuksen ihmishenkien pelastamisesta Välimerellä?
EU kusee omille nilkoilleen
Kreikan absurdit vaalit

Onko luvassa ennätyskuuma kesä?

Näkyvää julkisuutta saanut pitkän aikavälin ennuste lupaa meille poikkeuksellisen lämmintä kesää. Kesä-, heinä- ja elokuun keskilämmön ennakoidaan nousevan jopa astetta korkeammaksi kuin yleensä.

Mitä tuo ennuste sitten tarkoittaisi käytännössä? Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuukausien lämpötila on Helsingin Kaisaniemessä ollut vuoden 1900 jälkeen keskimäärin 16,2 astetta. Vastaavasti Sodankylässä on vuoden 1908 jälkeen ollut keskimäärin 12,6 asteen lämpöistä.

Ensi kesäksi luvataan helsinkiläisille siis jopa 17,2 asteen ja Sodankyläläisille 13,6 asteen keskilämpöä. Näitä voidaan verrata tilastojen lämpimimpiin kesiin eli Helsingissä vuoteen 2011, jolloin oli keskimäärin 18,3 asteen lämpötila ja pohjoisessa vuoteen 1937, jolloin lämpö nousi keskimäärin 15,5 asteeseen.

Tässä yhteydessä on mielenkiintoista katsoa tilastohistoriaan myös kuukausittain. Ilmatieteen laitoksen tilastohistorian lämpimin kesäkuu koettiin Helsingissä vuonna 1937 ja Sodankylässä 1953. Heinäkuiden osalta vastaavat vuodet ovat 2010 ja 1925 ja elokuidenkin osalta on palattava vuosiin 1939 ja 1937.

Mielenkiintoista tässä on se, ettei Helsingin koko kesän ennätysvuonna 2011 ollut minään yksittäisenä kuukautena ennätyslämmintä. Lähimmäksi pääsi heinäkuu, joka oli tilastoidun historian viidenneksi lämpimin - mutta noin asteen kylmempi kuin edellisen vuoden ennätys.

Melkein kaikki ennätysvuodet ovat siis lähes poikkeuksetta varsin kaukana menneisyydessä, joten auringonpalvojat varmaankin toivoisivat niiden jäävän historiaan paitsi ajallisesti niin myös tilastojohtajina. Nyt tehdyn ennusteen mukaan se saattaisi hyvinkin toteutua, mutta mitään varmuutta asiasta ei tietenkään ole. Syksyllä lienemme kuitenkin viisaampia.

Lopuksi muistutan, ettemme puhu nyt kaikkien aikojen lämpötiloista vaan ainoastaan reilun sadan viimeisimmän vuoden tilastotarkastelusta. Siksi on hyvä tiedostaa, että vaikka odotettavissa onkin lämmintä, emme puhu vielä mitenkään ennätyksellisistä lämpötiloista.

Sellaisen ennustaminen olisikin rohkeaa, sillä 6000-7000 vuotta sitten Suomea asuttaneet saattoivat nauttia merkittävästi nykyistä lämpimämmistä kesistä. Tuolloisten helteiden seurauksena mäntyjä kasvoi nykyisin paljakaksi muuttuneiden tuntureiden huipulla, minkä seurauksena siellä olevista lammikoista löytyy edelleen männynrunkoja.

Aiempia ajastuksia samasta aihepiiristä:
Hiilidioksidin vaikutus globaaliin ilmaston lämepenemiseen
Mutta miksi Suomen ilmasto on lämmennyt yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälistä?
Arviot globaalin ilmaston kehityksestä ovat epätarkentuneet viime aikoina

Kokonaista kansanosaa ei saa leimata yksittäisen rikollisen takia

Helsingin Sanomat otti vielä tänään asiakseen perustella, miksi se salaa rikollisten etnisyyden silloin kun kyseessä on joku muu kuin kantasuomalainen. Tiivistettynä kyse on siitä, ettei kokonaista kansanosaa saa leimata yksittäisen rikollisen takia.

Olen asiasta täsmälleen samaa mieltä: kokonaista kansanosaa ei saa leimata yksittäisen mätämunan takia. Asia saa kuitenkin mielenkiintoisen käänteen kun HS referoi samassa kirjoituksessaan tutkimusta, jonka mukaan Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleiden osuus pahoinpitelyrikoksista on yli viisinkertainen ja raiskausrikoksista yli kymmenkertainen kantaväestöön verrattuna.

Vilkuilin hiukan tuota Optulan tutkimusta ja tein muutaman mielenkiintoisen havainnon. Ensinnäkin HS:n "yli kymmenkertainen" tulisi lukea 17-kertainen. Tämä huomio herätti mielessäni kysymyksen kirjoituksen laatineen toimittajan eli Jaakko Lähteenmaan älyllisestä epärehellisyydestä, mutta jätetään se nyt tässä yhteydessä kysymättä.

Sen sijaan tarkastelen seuraavaksi kaikista ongelmallisimpia maahanmuuttajarikollisuuden muotoja eli afrikkalaisten ja lähi-itäläisten väkivalta- ja seksuaalirikollisuutta.

Afrikkalaisten pahoinpitelijöistä oli maahanmuuttajia 57%, joista afrikkalaisia noin 70%. Samoin Lähi-Idästä kotoisin olevien uhrien pahoinpitelijöistä 57% oli maahanmuuttajataustaisia ja heistä 72% kotoisin samoilta seuduilta. 

Näyttäisi siis siltä, että kantaväestön osuus maahanmuuttajien pahoinpitelijöinä on ainakin minulle mediasta syntyneeseen kuvaan verrattuna yllättävän pieni, joskin afrikkalaisilla ja lähi-itäläisillä on lievästi kohonnut riski joutua kantasuomalaisen pahoinpitelemäksi. Toisaalta kantaväestöön kuuluvien pahoinpitelyistä 9% on maahanmuuttajien tekemiä. Tämä luku on lähes kolminkertainen näiden väestöosuuteen verrattuna. 

Samanakaltaisista pahoinpitelyluvuista huolimatta afrikkalaisiin ja lähi-itäläisiin kohdistuneissa rasistisisesti motivoituneissa pahoinpitelyissä on merkittävä ero. Afrikkalaisiin kohdistuneen rasistisen väkivallan taustalla on nimittäin 92 % todennäköisyydella kantasuomalainen kun taas lähi-itäläisiin kohdistuneiden rasististen pahoinpitelyiden tekijät ovat useimmiten (51%) peräisin uhrien kanssa samalta alueelta. Lähi-idän monenlaiset ja ilmeisen loppumattomat konfliktit näyttäisivät siis siirtyneen tulijoiden mukana tehokkaasti myös tänne Pohjantähden alle.

Seksuaalirikosten uhrit ovat tekijästä riippumatta yleensä kantasuomalaisia. Tekijöistä kolme neljästä on Suomessa syntyneitä ja "vain" 25% suomalaisiin naisiin kohdistuneista raiskauksista on maahanmuuttajien tekemiä.  

Lähi-itäläisten ja afrikkalaisten raiskaajien uhreista vain 10% on samaan viireryhmään kuuluvia, mutta uhrien kannalta tarkasteltuna neljä kymmenestä tekijästä on tästä huolimatta kotoisin samalta alueelta. Sen sijaan näiden miesten uhreista kantasuomalaisten osuus on noin 87%. Lähi-itäläinen tai afrikkalainen mies on siis valtava riski niin kantasuomalaisille kuin heidän omaan viiteryhmäänsä kuuluville naisille.

Palatakseni tämän kirjoituksen alkuperäiseen aiheeseen joudun toteamaan, ettei väkivalta- tai raiskausrikoksissa ainakaan lähi-itäläisen tai afrikkalaisen tekijän taustan mainitsemista voi pitää epäasiallisena, koska teoilla on kiistaton yhteys etniseen alkuperään. Näin siitä huolimatta, ettei syy-seuraussuhde ole sataprosenttinen.

Koska yhteys on olemassa, lisää tiettyjen rikostyyppien tekijöiden etnisen taustan esilläpitäminen yhteiskunnan turvallisuutta, koska väestön keskuuteen syntyy edellä siteeraamani tutkimuksen vahvistama kuva maahanmuuttajaryhmien eroista. Näin potentiaaliset uhrit (esimerkiksi maahanmuuttajanaiset tai kantasuomalaiset nuoret) osaavat varoa riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Samalla näin syntyvä todellinen kuva eri etnisistä ryhmistä ohjaa äänestyskäyttäytymistä ja vie tulevaa maahanmuuttopolitiikkaa nykyistä terveempään suuntaan.

Tämä ei muuta sitä suomalaisten hyvin ymmärtämää tosiasiaa, että maahanmuuttajien enemmistö on kunnollista ja lainkuuliaista väkeä. Jokainen ymmärtää, että rikoksen poluille eksynyt maahanmuuttajakin on lähtenyt tielleen jostain erityisestä syystä, joista HS:n kommenttikirjoitus listaa välittömiä syitä eli nuorten miesten suuren osuuden ja syrjäytyneisyyden rikoksissa profiloituneiden ryhmien joukossa.  Sen sijaan perimmäiset syyt jäävät niin HS:n toimittajalta kuin Optulan tutkijoiltakin selvittämättä. 

Itse arvelen tiettyjen maahanmuuttajaryhmien lisääntyneen rikosriskin perimmäiseksi syyksi heidän kulttuurinsa. Siinä on sekä tietyille rikostyypeille altistavia seikkoja että suomalaiseen valtakulttuuriin sopeutumista ehkäiseviä tekijöitä. 

Jos ja kun tiettyjen maahanmuuttajaryhmien osuutta Suomessa tapahtuvissa rikoksissa halutaan vähentää, tulisi suomalaisen yhteiskunnan puuttua juuri perimmäisiin syihin sen sijaan, että usein tavoitteena näyttäisi olevan kantasuomalaisten syyllistäminen rikollisuuteen liittyvistä välittömistä syistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi HS:n kommenttipuheenvuoro antaa hyvän neuvon: "jos Jour­na­lis­tin oh­jeet ja Jul­ki­sen sa­nan neu­vos­ton tul­kin­nat es­tä­vät asial­lis­ta kes­kus­te­lua, nii­tä on päi­vi­tet­tä­vä".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi journalistit rakastavat ulkomaalaisia rikollisia?
Ikävät faktat vain vahvistavat maahanmuuttouskovaisten asenteita
Valtamedia valehtelee Rajamäen ja Mäntylän kaatamasta paperittomien terveydenhoitoesityksestä

Monikulttuurisuuden hedelmiä poimitaan tällä kertaa Jemenissä

Jemen on jälleen otsikoissa. Syynä on maan sisäinen levottomuus, johon arabimaat hakevat yhdessä sotilaallista ratkaisua. Yksin Saudi-Arabia on valmis lähettämään sadan lentokoneen ja 150 000 sotilaan joukot. Tätä voi verrata koko Suomen puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen: 230 000 sotilasta sekä 62 hävittäjää + 14 muuta sotakäyttöön tarkoitettua lentokonetta.

Välitön syy ulkopuolisten sotilaalliseen uhitteluun on Jemenin shiia-kapinallisen menestys sunnihallitusta vastaan. Perimmäinen syy sen sijaan lienee maan monikulttuurisuus.

Maassa asuu noin 26 miljoonaa ihmistä, joista pakolaisina saapuneita somaleja ja muita afrikkalaisia ainakin 300 000. Kantaväestönä ovat kuitenkin erilaisiin klaaneihin jakaantuneet arabit, jotka pohjoisessa uskovat Allahiin shiialaisittain ja etelässä sunnilaisittain. Lisäksi maassa on pienempiä etnisiä vähemmistöjä.

Jemenin historia on väkivaltainen: siellä käytiin 1990-luvulla sisällissota ja sen jälkeenkin on ollut rajakahakoita naapurien kanssa. Lisäksi se on tunnetusti yksi maailman terrorismin pesäpaikoista.

Lähipäivinä näemme onnistuvatko pohjoisen shiiat kaatamaan sunnihallituksen vai lähteekö ulkopuolinen liittouma täydellä voimallaan pakottamaan shiioja perääntymään. Käytössä olevilla sotavoimilla voisi ainakin toivoa, ettei maahan synny Syyrian kaltaista pattitilannetta, vaan rauha saavutetaan nopeasti.

Joka tapauksessa lienee selvää, että Jemenin monikulttuurisuus takaa epävakauden myös tulevaisuudessa. Odotettavissa on siis mielenkiintoisia vaiheita ja vaarallisia tilanteita myös jatkossa.

Voisiko Jemenistä tai Syyriasta sitten oppia jotain? No ainakin sen, että monikulttuurisuus ja yhteiskunnan klaanirakenne ovat pysyvästi vakautta ja hyvinvointia vaarantavia tekijöitä. Sellaisten syntymistä tänne pohjantähden alle on siis pyrittävä välttämään kaikin keinoin.

Tämä tarkoittaa pidättyväistä maahanmuuttopolitiikkaa, jossa tulijoiden kotouttamisessa panostetaan suomalaisen kulttuurin mahdollisimman nopeaan omaksumiseen ja vanhoista perinteistä poisoppimiseen. Vaikka tällainen nykyisestä radikaalisti poikkeava kotouttamispolitiikka saattaa lyhyellä tähtäimellä heikentää Suomen houkuttelevuutta tulijoiden parissa, johtaa se heidän jälkeläistensä, ja samalla myös kantaväestön, osalta nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan verrattuna parempaan tulevaisuuteen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi journalistit rakastavat ulkomaalaisia rikollisia?
Tiina Rosenbergin unelma mielenkiintoisesta Pohjolasta etenee
Koiralle ei saa antaa valtaa yli kamelikaravaanin

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä

Helsingin sanomat uutisoi, että yllättäen vapautuneeseen yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään on jättänyt hakemuksensa peräti 40 ihmistä. Todennäköisesti heillä kaikilla on korkeakoulututkinto, toisin kuin poliittisen virkanimityksen perusteella nimitetyllä edeltäjällään. Ainakaan kukaan heistä ei uutisen mukaan ole tunnettu päättäjä.

Toivottavasti tuosta joukosta löytyy henkilö, joka edeltäjästään poiketen pyrkii puuttumaan todellisiin epäkohtiin, mutta jättää politikoimatta ja sotkeutumatta asioihin, jotka eivät hänelle kuulu. Samoin toivon tehtävään nimitettävän henkilön osaavan käyttää tervettä järkeä maahanmuuttoon liittyvissä asioissa, toisin kuin edeltäjänsä.

Kaikkiaan olisi aivan erinomaista, mikäli tehtävään nimitettäisiin henkilö, jonka omalla agendalla ei olisi Suomen monikulttuuristaminen, vaan kaikkien suomalaisten - myös etnisen enemmistön - kannalta mahdollisimman hyvä ja turvallinen Suomi. Se tarkoittaisi järjen käyttöä niin maahanmuutto- kuin muissakin yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin kuuluvissa asioissa. Ja kaikkien toimien perustamista faktoihin maailmankatsomuksellisten haaveiden sijaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tiina Rosenbergin unelma mielenkiintoisesta Pohjolasta etenee
Kansalaisaloite rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkoittamisesta saa ilmaa siipiensä alle
Eva Biaudet tasa-arvon perässä

Vuoristoniluri luo Suomelle kilpailuetua

Päivän uutisessa kerrottiin biotalouden tuottavan Suomeen lähiaikoina 10000 uutta työpaikkaa. Yhtenä syynä siihen mainittiin Pohjois-Amerikassa elävä mäntypistiäinen.

Kiinnostuin asiasta, koska en ollut kuullutkaan tuollaisista mäntypistiäistuhoista. Enkä sellaisia sitten löytänytkään, vaan sen sijaan valtameren takaisia metsiä ovat kurittaneet vuoristonilurin aiheuttamat tuhot.

Nykyinen vuoristonilurituho alkoi jo vuonna 1996 ja on hävittänyt mäntymetsiä laajoilla aloilla British Columbiasta Coloradoon: kaikkiaan 19 osavaltiossa. Sen seurauksena talous on kärsinyt, metsäpalot ovat lisääntyneet ja ilmakehän hiilidioksidipäästöt kasvaneet niin paljon, että tuhon sanotaan edistävän ilmastonmuutosta.

Hyönteisen torjuntaan käytetään paljon rahaa ja monenlaisia keinoja. Niitä pyydetään houkuttelevilla hajuilla ansoihin, hyönteisiä sisältäviä puita tai puuryhmiä kaatamalla, polttamalla kokonaisia hyönteisten valtaamia metsiä sekä biologisilla ja kemiallisilla torjunta-aineilla.

Vuoristonilurituhon syynä pidetään yleisesti ilmastonmuutosta, tai tarkemmin ottaen useita perättäisiä lämpimiä talvia ja kuumia kesiä. Näin siksi, että ilmasto on lämmennyt epidemian syntysijoilla kaikkinensa vain vähän ja tilastoissa lämpimin vuosi on edelleen 1944.

Voinemme siis olla tyytyväisiä, ettei Suomessa ole samanlaista tuhonaiheuttajaa, vaan metsäteollisuutemme voi tahkota voittoa kilpailijoiden kärsiessä tuhoista. Niiden korjaantuminen vie ainakin puoli vuosisataa, joten tässä suhteessa Suomella ja muilla pohjoismailla on ainutlaatuisen pitkäkestoinen kilpailuetu.

Hyödynnettäköön syntynyt tilanne nyt täysimääräisenä kun siihen on kerrankin mahdollisuus. Ja pidettäköön samalla omat metsämme hyvässä kunnossa!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koska ja miten Suomen yrityssektori kääntyy kasvuun?
Geenitekniikasta merkittäviä hyötyjä ympäristölle ja maataloudelle
Susisopu

Koska ja miten Suomen yrityssektori kääntyy kasvuun?

Professori Pertti Haaparanta sai tämän päivän Helsingin Sanomissa täystyrmäyksen ehdotuksilleen Suomen lisävelkaannuttamisesta. Tyrmääjinä toimivat hänen ekonomistikollegansa.

Nähdyssä pikadebatissa järkevimmän kommentin kuulimme Sixten Korkmanilta. Se kuului näin: "kos­ka ja mi­ten Suo­men yri­tys­sek­to­ri kään­tyy kas­vuun? Ku­kaan ei ole esit­tä­nyt hy­vää vas­taus­ta tä­hän ky­sy­myk­seen."

Korkmanin kysymykseen ei liene yhtä vastausta. Isoilla yrityksillä on erilaiset ongelmat kuin pienillä. Tosin ainakin metsäteollisuus näyttäisi jo olevan nousussa - kiitos ilmeisesti euron heikkenemisen, eli vanhanaikaisen d-lääkkeen.

Sen sijaan yksityissektorin pienten ja usein kotimaan markkinoille tähtäävien yritysten problematiikkaan d-lääke ei auta suoraan. Niiden markkinatilanne paranee vasta sitten kun kotimarkkinoille virtaa rahaa. Se voi tapahtua vain elvyttämällä - mihin nyt siis ei ole varaa - tai vientiyritysten tuodessa maahan riihikuivaa rahaa.

Lopuksi on todettava, että ihmisten ryhtymistä yrittäjiksi hillitsee kaksi tekijää. Ensinnäkin varsinkin kouluteutuilla työntekijöillä on Suomessa niin korkeat palkat, että pelkästään toisen palkkalistoilla toimien saa varsin kohtuullisen elintason: omat asunnon, kesämökin, auton, lomamatkoja jne. Toisin sanoen nykyisellä palkkatasolla yrittäjäksi lähtemiseen ei ole työntöä. 

Samalla yritysten palkkakulut suuren verokiilan tukemana tekevät voitollisesta yrittämisestä vaikeaa. Siksi moni yrittäjä on siirtänyt toimintansa halvempiin maihin, kuten Viroon. Siellä yrittäminen on halvempaa, vaikka itse työntekijälle maksettava palkka olisikin sama.

Toinen yrittämistä ehkäisevä tekijä on yritysten toimintaa ehkäisevä lähinnä EU:n taholta tullut jättimäinen sääntely. Hyvä esimerkki tästä on pienyritykset julkisen sektorin isoilta hankinnoilta ulos sulkeva hankintalaki sekä työttömän peruspäivärahan evääminen yrittäjiltä, mikäli nämä pitävät yrityksensä kaupparekisterissä.

Jonkinlaisen vastauksena Korkmanille voisi todeta, että kyllä yksityinen sektori varmaankin lähtee nousuun vientiteollisuuden vetämänä, mutta todelliseen lentoon se voi päästä ainoastaan sääntelyä purkamalla. 

Ja valtavirtaa yrittämisestä tulee vasta sitten, jos siihen ajaa työntekijöiden palkkatason putoaminen. Siihen saakka yrittäjiksi ryhtyvät ainoastaan ne, joille yrittäminen on elämäntapavalinta.

Minun kysymykseni kuuluukin, että pitäisikö yrittämistä edistää. Ja jos, niin mikä puolue ja millä tavalla?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Antti Lindtman väärällä asialla
Geenitekniikasta merkittäviä hyötyjä ympäristölle ja maataloudelle
Hyvä bisnes

Pohjolan painajaisen paluu

Viime yönä käytiin Robert Heleniuksen lyhyt paluutottelu. Siinä noudatettiin hyvin ennalta arvattua käsikirjoitusta sillä lempinimeä "Nordic Nightmare" eli "Pohjolan painajainen" totteleva nyrkkeilijä päätti kehätuokionsa pikaiseen keskeytykseen. Samalla hän osoitti olevansa valmis isompiin otteluihin.

Heleniuksen unkarilainen vastustaja on noin kahden viime vuoden aikana otellut ahkerasti ja enimmäkseen myös voitollisesti. Yksikään hänen vastustajistaan ei kuitenkaan ennen Heleniusta ole kuulunut edes lähelle maailman kärkeä. Siitä huolimatta Heleniuksen voitto oli tärkeä, sillä se osoitti miehen nyrkkien löytäneen jälleen tyrmäävän tehonsa.

Jäämme siis odottamaan Heleniuksen uran seuraavia vaiheita. Miehen nopea nousu kohti maailman kärkeähän päättyi käden rikkoutumiseen ja sitä seuranneeseen välirikkoon jättimäisen Sauerland-tallin kanssa. Riidan jälkinäytös on vielä käymättä, eikä lopuutulosta ole mahdollista ennakoida.

Heleniuksen uran jatkoa kiistely entisen työnantajan kanssa tuskin kuitenkaan estää, sillä pahimmillaankin odotettavissa on vain korvauksia sopimusrikkomuksesta. Niiden maksajaksi uskoisin löytyvän kiinnostusta kunhan nyrkkeilijä itse  hoitaa kehätyönsä moitteetta.

Helenius vihjaisi käymänsä ottelun jälkeen ottelevansa seuraavan kerran varsin pian. Näin hänen on myös syytä tehdä, sillä vuonna 1984 syntyneen nyrkkisankarilla on ikää jo 31 vuotta. Toisaalta jo aiemmin maailman huippujen joukkoon arvostettuna Helenius noussee pikaisesti takaisin haastajalistojen kärkisijoille, mikä avaa mahdollisuuden maailmanmestaruudesta ottelemiseen.

Se edellyttää kuitenkin seuraavassaa ottelussa voittoa selvästi viime yön unkarilaista kovemmasta iskijästä. Todennäköisesti tai ainakin toivottavasti vastaan asettuu seuraavaksi joku oikeasti kyvykäs vastustaja Boxrecin listan ensimmäisen sivun loppupäästä. Mikäli sellaisen kanssa syntyy kehässä yhtä vakuuttavaa jälkeä kuin unkarilaista vastaan aukeaa Heleniuksen tie jälleen todellisiin huippuotteluihin.

Myös raskaan sarjan tilanne on muuttunut: vanhempi sarjaa vuosikausia hallinneista Klitshkon veljeksistä on siirtynyt sekasortoisen Ukrainan politiikkaan ja nuoremman päänahkaa on ilmaantunut tavoittelemaan näyttäviä tyrmäyksiä iskenyt amerikkalainen toivo Deontay Wilder.

Jäämme siis odottamaan ensimmäisen suomalaisen nousua ammattinyrkkeilyn huipulle. Ja mikä parasta Helenius ei ole siinä suhteessa ainoa vakavasti otettava suomalainen, vaan myös Edis Tatli on asettanut saman tavoitteen - tosin hänen listaansa rasittaa yksi tappio.

Koska Tatlin tappio ei tullut aivan sarjan kärki-iskijälle - vaikka ottelua MM-arvoiseksi kutsuttiinkin - olisi kosovolaistaustaisen suomalaisen löydettävä keino nostaa omaa tasoaan vielä yhdellä pykälällä. Siinä epäilemättä auttaa sparraus yhden koko nyrkkeilymaailman kovimman nyrkkeilijän kanssa.

Aika yksin näyttää nouseeko Helenius, Tatli tai joku muu suomalainen ammattinyrkkeilyn kovan maailman suureksi sankariksi. Vaikka niin ei kävisikään, elämme joka tapauksessa suomalaisen ammattinyrkkeilyn kaikkien aikojen huippuhetkiä, joiden jatkumisesta tulevaisuudessa ei ole mitään takeita. Nauttikaamme siis tästä herkusta juuri nyt kun se on mahdollista!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Opettavainen tarina vuodelta 1930 - Robert Heleniuksen paluuta odotellessa
Robert Helenius maailman huipulla
Jalo itsepuolustuksen taito

Miksi journalistit rakastavat ulkomaalaisia rikollisia?

Hyvä lukijani: mahdatko muistaa kun samaa sukupuolta olevien avioliiton puolesta puuhattiin kansalaisaloitetta. Esimerkiksi Helsingin Sanomat otti ja kirjoitti tapauksesta näyttävästi otsikolla "avioliittolakia aletaan ajaa nyt kansalaisaloitteella". Myös Yleisradio uutisoi asiasta näyttävästi heti keräyksen alettua otsikolla "kansalaisaloitekampanja tasa-arvoisen avioliittolain puolesta"

Näin oli julkisuus taattu välittömästi keräyksen alettua ja tarvittava kannatus saatiin kokoon ja jopa ylitettiin reilusti vielä saman päivän aikana. Loppu on historiaa: vuonna 2017 voivat myös samaa sukupuolta olevat sanoa toisilleen tahdon ja kansan enemmistön näkemys toteutuu.

Parhaillaan on käynnissä nimien keruu myös toiselle kansalaisten kannattamalle aloitteelle. Sen kannalla on yli 90% Suomen kansalaisista, mutta media ei ole katsonut aiheelliseksi mainostaa sitä samaan tapaan kuin tasa-arvoista avioliittolakia. Pikemminkin on vaikuttanut siltä, että koko aloite haluttaisiin vaieta kuoliaaksi.

Niinpä nimien keruu lähti liikkeelle varsin vaatimattomasti: ensimmäisen kuukauden aikana sille löytyi ainoastaan 758 allekirjoittajaa. Tämä tahti muuttui vasta helmikuun alussa kun uusporilaismies riisti hengen 17-vuotiaalta tytöltä ja poltti tämän.

Silloin kansalaisaloitteesta tiedotettiin useammallakin sosiaalisen median foorumilla mukaan lukien tämä blogi ja Homma-foorumi. Sen seurauksena kansalaisaloite sai muutamassa päivässä noin 4000 uutta allekirjoittajaa.

Sosiaalisen median heikkous suhteessa valtamediaan näkyi kuitenkin pian, sillä uusien kannattajien määrä hiipui jälleen noin sadan päivittäisen allekirjoittajan luokkaan, kunnes julkisuuteen tuli median peittely-yrityksistä huolimatta Tapanilan joukkoraiskauksen somalialainen ulottuvuus.

Tämä herätti suomalaisen nettikansan ja aloite on saanut viimeisten kymmenen päivän aikana noin 24000 uutta allekirjoitusta. Matkalla tässä avittivat ne tummahipiäiset, jotka pahoinpitelivät valvontakameran edessä noin 40-vuotiaan suomalaismiehen. Aloitteen kannattajien kokonaismäärä on tällä hetkellä 36310,  joista yli 30 on ilmaantunut tätä kirjoittaessani.

Toisin sanoen näyttäisi siltä, että aloite tulee saavuttamaan jäljellä olevien noin puolentoista kuukauden aikana tarvittavat 50000 allekirjoittajaa. Ja "kiitos" siitä kuuluu koko kansakuntaa järkyttäneisiin rikoksiin syyllistyneille maahanmuuttajille - ei siis niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.

* * *

Jos minä olisin journalisti, näkisin edelle kirjoittamani tapahtumaketjun ehdottomasti uutiskynnyksen ylittävänä asiana. Sen sijaan suomalaisen valtamedian toimittajakunta ilmeisesti kokee rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten oikeuden tappaa, raiskata ja pahoinpidellä kantasuomalaisia ja toisiaan niin tärkeäksi, että se tekee kaikkensa saadakseen heidät pidettyä maassamme.

Olen tästä suorastaan pöyristynyt ja kysyn jälleen kerran miksi suomalaiset journalistit haluavat suojella ulkomaalaisia väkivaltarikollisia? Vihaavatko he ehkä jostain syystä väkivallan uhkaamia; etenkin nuoria ja naisia, mutta myös aikuisia miehiä (kansallisuuteen katsomatta); että haluavat tuottaa näille epäsuorasti kärsimystä?

Vai onko heillä kenties joku lääketieteelle tuntematon outo perversio, jonka seurauksena he saavat sairasta tyydytystä jokaisesta maahanmuuttajan tekemästä rikoksesta? Tai haluavatko he vain kostaa väkivallan uhreille sen, ettei kansan ylivoimainen enemmistö näyttäisi olevan mielipidevaikuttajina itseään pitävien journalistien kanssa samaa mieltä maamme maahanmuuttopolitiikasta?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Valtamedia valehtelee Rajamäen ja Mäntylän kaatamasta paperittomien terveydenhoitoesityksestä
HS jatkaa ulkomaalaisten raiskaajien avustamista
Yle uutisoi vajavaisesti maahanmuuttajanuorten peloista

Uusturkulaisten liikuntapalvelut

Silmiini sattui vasta tänä aamuna eilinen uutinen maahanmuuttajille Turussa järjestetyistä liikuntapalveluista. Sen mukaan kaupunki järjestää maahanmuuttajille omia liikuntapalveluja. Samoin maahamuuttajanaisille ainakin uinti- ja kuntosalivuoroja.

Maahanmuuttajanaisten uintivuorot olivat minulle tuttuja jo aiemmin, mutta kuntosalivuorot uutta. Jos ymmärsin oikein, tarvitaan maahanmuuttajille tai oikeammin suomalaiseen kulttuurin huonosti sopeutuneille musliminaisille omat kuntosalivuorot siksi, että hääräillessään kaikille avoimella kuntosalivuorolla punttien kanssa huntu päässään heihin kohdistuu katseita.

Toisin sanoen törmäsin jälleen kerran palveluun, jonka hyvä ja kannatettava tarkoitus on saada naiset ulos kodeistaan, mutta jonka sivuvaikutuksena tullaan islamilaisille maahanmuuttajille viestineeksi, ettei heidän sopeutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan ole kovin tarpeellista sillä palvelut pelaavat kyllä ilmankin.

Uutisessa kerrotaan edelleen maahanmuuttajille järjestetystä muusta liikunnasta. Lajikirjo ulottuu jalkapalloon, futsaliin, naisten jumppaan, lentopalloon ja muihin lajeihin. Näistä minulle heräsi puolestaan kysymys siitä, miten Turun kaupunki ajattelee maahanmuuttajien kotoutumisen edistyvän sillä, että heidät eristetään jopa liikuntaharrastuksissa kantaväestöstä.

Ainakin jalkapallon osalta on jopa näyttöä ongelmista, jotka juontuvat maahanmuuttajien eristäytymisestä omaan liikuntaporukkaansa. Eikö kotoutumisen kannalta olisi parempi ohjata uussuomalaiset liikkumaan yhdessä kantaväestön kanssa? Näin syntyisi luontevasti kotouttamista edistäviä ystävyyssuhteita.

Kolmas kirjoituksesta syntynyt ajatukseni liittyy maahanmuuttajaporukan hiihtolenkkiin. Kaupunki oli nimittäin järjestänyt sellaisenkin ja sekä somalit että kurdit olivat kovasti innostuneita. Jopa niin, että he olivat kyselleet koska pääsevät uudelleen hiihtämään. Ymmärsinköhän oikein, kun oletin kysymyksen tarkoittavan, että koska kaupunki kuljettaa heidät seuraavan kerran hiihtoladulle ja järjestää samalla tarvittavat sukset, sauvat ja monot?

Toisin sanoen kaupungin hyvä tarkoitus opastaa uussuomalaisia liikunnan pariin näyttäisi johtavan näiden passivoitumiseen niin täydellisesti, etteivät he kykene edes kävelemään hiihtoladulle omin voimin. Mitähän oma kotikuntani sanoisi siihen, jos pyytäisin kaupungin virkamiestä kuljettamaan minut ja perheeni hiihtoladulle ja hankkivan meille tarvittavat välineet koska hiihtäminen on niin mukavaa?

Edelle kirjoittamieni kolmen ajatuksen jälkeen alaleukani sitten loksahtikin, kun kaupungin liikuntapalveluvastaava totesi sanovansa tämän kirjoituksen kaltaista kritiikkiä kohdatessaan, että heidän järjestämänsä toiminta on kaikille avointa ja toivotti kaikki halukkaat mukaan. Tämä oli hyvä kuulla, mutta enpä usko, että hän oli ihan tosissaan.

Vai olisiko sittenkin ja kannustaisi myös minua osallistumaan musliminaisten uinti- tai kuntosalivuoroihin? Vai tarkoittiko hän, että voisin osallistua noihin harrastuksiin omalla kustannuksellani mikäli paikalla ei olisi musliminaisia tai ainakaan heillä ei olisi mitään osallistumistani vastaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansalaisaloite rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkoittamisesta saa ilmaa siipiensä alle
Hunnutetun naisen ja juutalaisgynekologin vakava suhde
Persialaista pallopeliä

Kuinka julkisista menoista vähennetään kuusi miljardia?

Valtiovarainministeriö on laskenut julkisen sektorin supistamistarpeen ja päätynyt kuuteen miljardiin euroon. Siitä valtion kontolle tulee neljä ja kuntien hoidettavaksi kaksi miljardia. Ja mikä ikävintä: päätöksillä on kiire, koska velka lisääntyy noin 30 miljoonalla eurolla joka päivä.

Jotkut puolueet ovat ilmoittaneet VM:n lukuihin verrattuna pienistä säästötoimista. Selkein on ollut Perussuomalaisten ilmoitus säästää maailmanparantamisesta eli maahanmuutosta ja kehitysavusta sekä EU-maksuista ja tuulivoiman syöttötariffeista.

Muut puolueet ovat olleet huomattavasti niukkasanaisempia. Esimerkiksi Kokoomus puhuu työttömyysturvasta, indeksien jäädyttämisestä ja kuntien menoista säästämisestä spesifioimatta jälkimmäistä sen kummemmin.

Keskusta puolestaan on puhunut kuntien säästöistä ja nostanut esille sosiaalietujen indeksit, julkisten tilojen käytön ja tietojärjestelmien tehostamisen sekä koulutusmenojen supistamisen. Maataloustuista se ei ole maininnut säästökohteena.

Neljäs suurempi puolue eli demarit säästäisi valtion tietotekniikkahankkeista. Vihreät poistaisi yksityisen terveydenhuollon korvaukset ja asuntolainojen korkovähennykset. Vasemmistoliitto sen sijaan ei säästäisi vaan lisäisi lainanottoa.

Joka tapauksessa on selvää, että mikäli valtiovarainministeriön virkamiehet ovat oikeassa, ei millään puolueistamme ole valmiuksia hoitaa Suomen taloutta kuntoon. Niinpä niiden kaikkien pitäisi vielä kerran miettiä säästösuunnitelmansa uusiksi.

Tässä ikävässä tilanteessa annan myös itse tulevalle hallitukselle ja eduskunnalle ohjeen: säästäkää kaikesta siitä, mitä alla olevaan (ja aiemminkin julkaisemaani) listaan ei sisälly. Ja jos se ei riitä, harkitkaa vielä näitäkin.

Väkivaltamonopolin ylläpito. Maassa ei voi olla vieraita joukkoja tai "no go" alueita. Siellä ei voi olla mahdollista harjoittaa rikollista toimintaa ilman huomattavaa riskiä kiinnijäämisestä. Tällainen yhteiskunta ei olisi stabiili, turvallinen eikä ennustettava ja johtaisi lopulta taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kaaokseen.

Tutkimuksen ja koulutuksen edistäminen. Kansakunnan hyvinvointi on näistä kiinni, sillä länsimaista elintasoa ei pitkällä aikavälillä voi pitää yllä millään muulla keinolla kuin innovaatioilla ja osaavalla työvoimalla. Tässä suhteessa julkisella sektorilla on erityinen velvollisuus huolehtia maailmanluokan perustutkimusedellytyksistä ja siitä juontavasta soveltavasta tutkimuksesta. Tämän linjan päästä voivat yritykset sitten ottaa kiinni ja luoda tuotekehityksen kautta menestystuotteita. Tämä oli aikanaaan yksi Nokian nousun kulmakivistä.

Terveydenhuollosta huolehtiminen. Kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että julkisella sektorilla toteutettu terveydenhuolto on yksityistä tehokkaampaa. 

Yhteiskunnan turvaverkon säilyttäminen. Tämän pitää olla riittävä ylläpitämään yhteiskuntarauha, mutta ei missään tapauksessa työntekoa passivoiva. Jälkimmäisestä seuraa se, että viimeaikainen huutelu turvan tasosta on tässä taloustilanteessa vastuutonta ja käsittämätöntä. 

Muut yhteiskunnan ylläpitämät toiminnot eivät nähdäkseni ole välttämättömiä, joten lama-aikana säästöt pitää kohdistaa niihin rankalla kädellä. Kaikkien valtion kulujen tarpeellisuus on tässä tilanteessa  harkittava perusteellisesti, laaja-alaisesti ja mahdollisimman objektiivisesti. Ja on uskallettava tehdä kipeät päätökset. On kuitenkin huomattava, että julkisella sektorilla kannattaa ylläpitää sellaisia toimintoja, jotka tuottavat enemmän kuin niihin panostaminen maksaa. Siten esimerkiksi liikunnan tukeminen lienee perusteltua terveydenhoitokulujen tehokkaana leikkaajana.

Lisäksi seuraavan hallituksen tulee pohtia, miten kaikenkokoisten yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa voitaisiin parantaa siten, että niiden toiminnasta julkiselle sektorille kiertyvät tulot kasvaisivat. Ilmeinen parantamisen kohde on kaikenlaisen sääntelyn purkaminen. Näin saadaan lisätyksi valtion tuloja terveellä tavalla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi enää ei ole varaa piikoihin?
Antti Lindtman väärällä asialla
Valtion tehtävät

Tiina Rosenbergin unelma mielenkiintoisesta Pohjolasta etenee

Noin 40-vuotiaan miehen Helsingin Pasilassa pahoinpidellyt kolmikko jäi kiinni pian sen jälkeen kun poliisi oli julkaissut heidän kuvansa ja valvontavideon, josta tapahtumat ilmenevät. Iltalehden mukaan pahoinpitelyyn johtanut tapahtumaketju alkoi kun "mies oli kävelemässä Pasilan rautatieasemalle päin, kun häntä vastaan tuli kolme tummaihoista miestä."

Ruotsin Göteborgissa puolestaan ammuttiin kaksi henkilöä automaattiaseella (ilmeisesti Kalashnikov-rynnäkkökiväärillä) alueella, jota paikalliset kutsuvat "pikku Syyriaksi". Ennen ampumaepisodia oli lähiseudulla myös polteltu autoja. 

Poliisin mukaan Göteborgin tapahtumassa oli kyse jengien välisistä yhteydenotoista ja uhrina oli ilmeisesti kovan luokan gangsteri, jonka etunimi oli Hussein. Tapahtumapaikka on yksi niistä 55 alueesta, joiden järjestyksen ylläpito siirtynyt poliisilta muille tahoille.

Pojoismaissa näyttää siis värähtelevän siihen malliin, että Tiina Rosenbergkin ehkä kokee ympäristönsä mielenkiintoiseksi. Myös Vihreät voivat tuntea itsensä paremmiksi ihmisiksi kantaessaan vastuuta maailman hädänalaisista. Toki on huomattava, että siinä missä uussuomalainen väkivalta kohdistuu yksittäisiin ihmisiin, ollaan Ruotsissa siirrytty jo paremminkin Välimeren seuduilta tuttuihin toimintatapoihin.

Omasta puolestani totean, että tämän kirjoituksen laukaisseet uutiset olivat perin surullisia ja osoittavat pohjoismaiden kehityksen suunnan vääräksi. Samalla muistutan mahdollisuudesta ehkäistä Helsingissä ja Göteborgissa nähdyn kaltaista tulevaisuutta allekirjoittamalla kansalaisaloite rikollisten uskomaalaisten karkottamiseksi Suomesta. Tahtonsa on tätä kirjoitettaessa ilmaissut yli 33000 suomalaista, mutta vielä tarvitaan vajaa 17000 lisää, jotta aloite etenisi eduskuntaan. Ole siis aktiivinen!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ikävät faktat vain vahvistavat maahanmuuttouskovaisten asenteita
Koiralle ei saa antaa valtaa yli kamelikaravaanin
Kansalaisaloite rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkoittamisesta saa ilmaa siipiensä alle

Ikävät faktat vain vahvistavat maahanmuuttouskovaisten asenteita

HS julkaisi tänään Jani Kaaron kirjoituksen faktojen ja maailmankuvan välisestä riippuvuudesta. Hänen mukaansa uskossaan vahvojen ihmisten vakaumus ei heikkene uskon virheelliseksi osoittavien faktojen valossa, vaan paradoksaalisesti vahvistuu.

Kaaro tarjoaa kaksi esimerkkiä: toinen maailmanloppua odottavista uskovaisista ja toinen rokotusten vastustajista. Molemmissa tapauksissa faktojen vaikutus oli päinvastainen kuin valistuksen voimaan luottavat olisivat olettaneet.

Tämä on mielenkiintoista, sillä tässä blogissa on usein käsitelty kolmatta samanlaista uskovien joukkoa. Tarkoitan niitä, joiden mielestä humanitaarinen maahanmuutto on ratkaisu Suomen kestävyysvajeeseen.

Heidän logiikkansa mukaisesti ikääntyvä kantaväestö ei lopulta pysty huolehtimaan yhteiskuntamme toimivuudesta. Niinpä tarvitsemme vastuunkantajiksi maahanmuuttajia, jotka ovat nuoria ja pyyhkiivät vanhuksina pyllymme.

Tämä uskomus ei saa tukea mistään. Työttömyys erityisesti humanitaaristen maahanmuuttajien keskuudessa on yleistä, heidän sijoittumisensa ylipäätään mihinkään työtehtäviin edellyttää pääsääntöisesti positiivisen syrjinnän kaltaisia erityistoimenpiteitä ja heidän jälkipolveansa uhkaa syrjäytyminen koko yhteiskunnasta. Lisäbonuksena heidän mukanaan maahan tulee erityisesti raakaa seksuaalirikollisuutta.

Edelle kirjoitetut faktat eivät ole vaikuttaneet uskovaisten näkemyksiin humanitaarisen maahanmuuton siunauksellisuudesta, vaan jopa eduskuntaehdokkaista yli 40 prosenttia haluaisi ottaa lisää turvapaikanhakijoita Suomeen.

Erityisen syvästi uskovia näyttäisivät olevan RKP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdokkaat, mutta myös SDP:n, Kristillisdemokraattien, Kokoomuksen ja Keskustan listat ovat pullollaan tällaisia ehdokkaita. Vain Perussuomalaisten lista muodostaa selvän poikkeuksen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koiralle ei saa antaa valtaa yli kamelikaravaanin
Kansalaisaloite rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkoittamisesta saa ilmaa siipiensä alle
Tuovatko turvapaikanhakuleirit entistä enemmän luvallisia oleskelijoita?

Miksi enää ei ole varaa piikoihin?

Brasiliassa on meneillään korruptioskandaali, jossa maan työväenpuolueen varainkeruu on osoittautunut lahjoitusperusteiseksi. Helsingin Sanomien uutisen mukaan väestön kaduille tulon taustalla on itse korruption lisäksi keskiluokan elintason putoaminen aivan viime aikoina: lehden mukaan keskiluokalla ei ole enää entiseen tapaan varaa palkata kotiapulaisia.

Uutinen toi mieleeni erään ikääntyneen akateemisesta ammatista eläkkeelle jääneen naisen puuskahduksen noin kymmenen vuoden takaa. Hän nimittäin ilmaisi minun kuulteni asian näin: "kauheaa kuinka elintaso Suomessa on pudonnut. Eihän kenelläkään ole enää varaa palkata edes kotiapulaisia."

Suomessa tiedämme piikojen palkkaamisen liittyvän väestön tuloerojen pienenemiseen 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun loppupuolelle. Brasiliassakin elintaso on aivan viime aikoja lukuun ottamatta noussut nopeasti ja samalla tuloerot ovat pienentyneet.

Niinpä piikalikan palkkaaminen tulee myös siellä aiempaa kalliimmaksi - aivan samoin kuin meillä Suomessa kävi puolensataa vuotta sitten. Tätä kehitystä kutsutaan ihmisten tasa-arvoistumiseksi.

En puolustele tällä kirjoituksella brasilialaista korruptiota, sillä se joutaakin saada selvityksensä ja syylliset rangaistuksensa. Sen sijaan hämmästelen sinänsä älykkäiden ja koulutettujen ihmisten ajattelun subjektiivisuutta kun ei osata erottaa toisistaan edes muutoksia tasa-arvossa ja elintasossa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koiralle ei saa antaa valtaa yli kamelikaravaanin
Antti Lindtman väärällä asialla
Hunnutetun naisen ja juutalaisgynekologin vakava suhde

Koiralle ei saa antaa valtaa yli kamelikaravaanin

Länsimaiden hyvinvointi on kasvanut teollisesta vallankumouksesta lähtien ennennäkemättömälle tasolle. Tämän kehityksen taustalla on ollut vielä syvällisempi muutos, eli 1500-luvulta alkanut tieteellinen vallankumous, jonka seurauksena syntynyt teknolognen kehitys on mahdollistanut teollisuuden lisäksi myös sananvapauden ja koko väestöä koskevan länsimaisen demokratian.

Viime vuosina länsimaissa ovat kuitenkin vahvistuneet monet vaihtoehtoiset näkemykset. Esimerkiksi luomun käyttöä vaaditaan lisättäväksi, geenitekniikan käyttöä kiellettäväksi ja yksittäisten ihmisten tasolla myös rokotuksista halutaan kieltäytyä. Nämä näkemykset liittynevät ajatusmaailmaan, jonka mukaan luonnonmukainen olisi jotenkin parempaa tai terveellisempää kuin nykyisin vallitseva korkean teknologian tuote.

Samalla unohdetaan, että Suomessakin kuoli ihmisiä nälkään vielä 1860-luvulla ja monia halvaantui polion seurauksena myös sotien jälkeen. Näyttääkin siltä, että "luonnonmukaisen" elämäntavan mennyt kurjuus on haihtunut kollektiivisesta muististamme turhan tehokkaasti ja tilalle on tullut romanttinen ajatus paremmasta menneisyydestä.

Tällaisen romantiikan petollisuudesta on nyt saatu muistutus Yhdysvaltain länsirannikolla, missä ihmiset ovat viime vuosina jättäneet yhä useammin ottamatta rokotuksia. Sen seurauksena on syntynyt viruspidemia, jonka seurauksena ainakin 170 ihmistä on sairastunut tuhkarokkoon. Siis tautiin, joka on tehokkaiden rokotusohjelmien avulla käytännössä hävitetty länsimaista, koska sillä on vakavia jälkitauteja.

Tässä onkin länsimaisen elämäntavan suuri tragedia. Salliessamme sananvapauden ja ihmisten oman valinnan syntyy aina vastavirta, joka saattaa olla yhteiskunnan kehityksen kannalta hyödyllinen, mutta toisinaan kannattajilleen jopa vaarallinen, kuten edellä totesin.

Toisin on diktatuureissa, joissa omasta mielestään valistunut vallanpitäjä tekee päätökset kaikkien puolesta. Sellaisesta saimme viimeksi lukea tänään, kun YK julkisti arvionsa Eritrean ihmisoikeustilanteesta. Se on yhdellä sanalla sanoen kammottava.

Länsimaiden marginaalisia vastavirtaryhmiä päivitellessä olisikin ehkä hyvä muistaa arabialaista sananlaskua, jonka mukaan "koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee". Näin myös demokraattinen länsi, jossa vapaa tutkimus, taloudellinen toimeliaisuus ja kaikille kuuluva sananvapaus luovat hyvinvointia.

Mutta samalla on syytä vaalia sen perustaa, ettei edellä mainittuja hyvinvoinnin edellytyksiä murrettaisi väärillä valinnoilla ja järjestelmän perusteita horjuttamalla. Siitäkin on olemassa valitettava esimerkki, eli vielä minun lapsuudessani hyvinvoivan Libanonin väestörakenteen ja yhteiskuntarauhan romuttaminen naapurivaltojen toimesta. Kukapa enää kutsuisi vakavissaan Beirutia Lähi-Idän Pariisiksi?

Ilmaistakoon Libanonin opetus tässä vaikkapa omalla arabialaisvaikutteisella lausahduksella näin: "koiralle ei saa antaa valtaa yli kamelikaravaanin". Juuri nyt se tarkoittaa länsimaisen kulttuurin puolustamista kaikkien aikojen suurimman kansainvaelluksen pyörteissä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansalaisaloite rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkoittamisesta saa ilmaa siipiensä alle
Maahanmuutto lisää luovuutta, rikkautta ja värinää
Terrorismin uhka muuttaa maailmamme

Antti Lindtman väärällä asialla

SDP:n Antti Lindtman syyttää Keskustan Juha Sipilää työntekijöiden aseman heikentämispyrkimyksistä. Ottamatta kantaa Lindtmanin väitteen oikeellisuuteen totean, ettei Suomen ongelma ole työntekijöiden asemassa, vaan markkinaehtoisen taloudellisen toimeliaisuuden vähäisyydessä.

Kehotan siis Lindtmaniakin pohtimaan työntekijän etujen sijasta keinoja luoda yrittäjille edes osapuilleen vastaava asema kuin palkkatyöläisille. Tämä alentaisi kynnystä oman yrityksen perustamiselle. Näin myös Suomessa voisivat työttömyys ja valtiontalouden hätä helpottaa jonain päivänä.

Tämän kirjoitan huolimatta asemastani valtion virkamiehenä. Näin siksi, että myös minun toimeentuloni riippuu viime kädessä suomalaisen yrityselämän tuottavuudesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kataisen ja Stubbin vastuunkannosta
Hyvä bisnes
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti edustavansa älyllistä epärehellisyyttä

Kataisen ja Stubbin vastuunkannosta

Eduskunta on siirtynyt vaalivapaalle eikä Stubbin hallitus vie enää uusia asioita sinne päätettäväksi. Kuten olemme saaneet lukea, jäivät lähes kaikki neljä vuotta sitten tavoitteeksi asetetut Suomen talouden isot sopeutus- ja tehostamistoimet tekemättä.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa pääministeri Alexander Stubb ei halunnut katsoa taaksepäin, mikä ei ole yllättävää hänen historian tuntemuksensa suppeuden valossa, mutta totesi: "jon­kun pi­ti kan­taa vas­tuu­ta nel­jä vuot­ta sit­ten ja jon­kun pi­ti kan­taa vas­tuu­ta vuo­si sit­ten. Oli pal­jon kes­ken­eräi­siä asioi­ta, joi­ta pys­tyim­me vie­mään eteen­päin." 

Siis mitä vastuuta? 

Siltä varalta, että hyvä lukijani olisi jo unohtanut palautan hänen mieleensä neljän vuoden takaiset tapahtumat omista muistiinpanoistani. 

Kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakennettu hallitusvaihtoehto kaatui vuoden 2011 vaalien jälkeen tunnetusti jälkimmäisten vaalilupaukseen, jonka mukaan suomalaisten verorahoja ei pidä riskeerata EU:n kriisimaiden epävarmaan pelastusoperaatioon. Tämän osalta perussuomalaiset eivät käytännössä voineet perääntyä, sillä negatiivinen suhtautuminen takauksiin lienee ollut suurin tekijä heidän vaalivoittonsa takana. Siten soinilaisten takinkääntö olisi ollut törkeää äänestäjien pettämistä.

Tässä tilanteessa Katainen osoitti melkoista joustamattomuutta uhratessaan EU-tukien alttarille kaikki muut asiakysymykset. Niistähän soinilaisten kanssa olisi mitä todennäköisimmin päästy helposti yhteisymmärykseen. 

Käytännössä Kataisen/Stubbin hallitusten merkittävin läpi mennyt päätös on ollut suomalaisen rahan riskeeraaminen Kreikan tukipaketteihin, tai oikeammin saksalaisten ja ranskalaisten pankkien pelastamiseen. Tämä päätös on minun nähdäkseni johtanut  käsillä olevaan Euroopan pidentyneeseen taantumaan, jonka seurauksena EU on lopulta joutunut turvautumaan eräänlaiseen setelirahoitukseen, kuten itse ehdotin jo marraskuussa 2011. 

Muut suuret päätökset sen sijaan jäivät tekemättä, vaikka jopa oppositio tarjosi ajoittain apuaan. Tärkeä syy tässä oli poikkeaminen asiantuntijoiden näkemyksestä sotkemalla esitykseen poliittisia intohimoja, jotka eivät viime kädessä olleet yhteensopivia perustuslakimme kanssa. 

Toki Kataisen/Stubbin hallitusjatkumo sai aikaiseksi monia vähäisempiä päätöksiä: esimerkiksi maamme julkisia tutkimusvaroja supistettiin rankalla kädellä, pakolaiskiintiöitä nostettiin ja Talvivaaran kaivokseen syydettiin rahaa, jotta se voitaisiin luovuttaa ulkomaiselle sijoitusyhtiölle. 

Koko vaalikauden saldoa katsoessa ei voikaan olla päätymättä viattomaan kysymykseen: missä Stubbin kehuma vastuunkanto näkyy? Olisiko Kataisen sittenkin kannattanut irrottaa Suomi Kreikan tukitoimista Slovakian tavoin ja muodostaa toimiva hallitus Perussuomalaisten kanssa? Tai olisiko Stubbin kannattanut hillitä omaa vallanhaluaan Kataisen siirryttyä poliittisen palkkiovirkaan, hajottaa koko hallitus ja järjestää pikavauhtia uudet vaalit? 

Historia on siitä ikävää, ettei sitä saa eletyksi uudelleen. Siksi jälkiviisaus on monella tavalla tyhmää. 

Toisaalta monet tällä vaalikaudella tapahtuneet asiat ovat olleet nähtävissä jo etukäteen, kuten eräistä tähän kirjoitukseen upotetuista linkeistä ilmenee. Niinpä lukijani onkin syytä siirtää katseensa eteenpäin ja harkita kannattaako kevään vaaleissa antaa ääntään menneen vaalikauden "vastuunkantajille" vai luottaa niihin, joiden toimet ovat enemmän luottamusta herättäviä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Erityinen supistamiskohde
Vihreiden vaaliohjelma on puhtaasti vasemmistolaista jakopolitiikkaa
Sipilän venkoilu osoittaa Keskustan pettävän aina
Hallitus haluaa naisten juoksevan pakoon miehen nähdessään

Kansalaisaloite rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkoittamisesta saa ilmaa siipiensä alle

Kansalaisaloite rikokseen syyllityneen ulkomaalaisen karkoittamiseksi Suomesta on viime päivinä saanut runsaasti allekirjoittajia. Tätä kirjoitettaessa on aloite saanut viimeisen viikon aikana noin 6500 uutta allekirjoittajaa, mikä on nostanut allekirjoitusten kokonaismäärän jo yli 18000:een.

Jotta asia saadaan aikanaan eduskuntaan, on kuitenkin kasaan saatava vielä noin 32000 allekirjoittajaa. Siksi tietoa aloitteesta olisi levitettävä nopeasti, jotta itse asiasta lähes yksimielinen kansa osaisi käydä allekirjoittamassa aloitteen.

Levittäkääpä tietoa siis kukin omalla tavallanne. Linkki kansalaisaloitteeseen löytyy vaikkapa tästä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kannatatko vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista?

Tuovatko turvapaikanhakuleirit entistä enemmän luvallisia oleskelijoita?

Aamun uutisen mukaan Lähi-Itään ja Afrikkaan suunnitellaan perustettavaksi leirejä, joista ihmiset voisivat hakea turvapaikkaa Euroopasta. Tavoitteena on riskialttiin Välimeren ylittämisen ja ihmisten salakuljetuksen vähentäminen. Nämä ovat hyviä tavoitteita.

Sen sijaan ongelmallisempi kohta löytyy uutisen loppupuolelta. Sen mukaan turvapaikan saaneet jaettaisiin tasaisesti EU-maiden kesken. Toisin sanoen EU-maiden kansallinen päätösvalta turvapaikanhakijoiden osalta poistettaisiin.

Lisäksi uutisista puuttuu yksi aivan oleellinen tieto, eli millä perusteella turvapaikat jaettaisiin eri maiden kesken. Olisiko jakajana valtioiden määrä, eri valtioiden väestön koko, niiden taloudellinen asema vai kenties pinta-ala?

Olen aiemmin tarkastellut samantapaista kysymystä Syyriasta paenneiden kohdalla, ja tulin demonstroineeksi erilaisten jakoperiaatteiden valtavat erot. Teen siis samankaltaisen laskelman.

Wikipedian tietojen mukaan Suomen osuus EU:n BKT:sta on noin 1,8%. Vuonna 2009 EU:sta sai turvapaikan noin 76000 ihmistä. Taloudellisen periaatteen mukaan Suomen osuudeksi tämän suuruisesta turvapaikanhakijamäärästä tulisi noin 1346 ihmistä.

Suomeen kuuluu noin 7,8% EU:n pinta-alasta. Niinpä sen perusteella laskettuna Suomeen otettaisiin suunnitelluilta leireiltä 5947 ihmistä.

Suomen väkiluku on vain 1,1% EU:n väkiluvusta. Sen mukaisesti laskettuna tulisi Suomen osuudeksi vain 819 leireiltä EU:n alueelle muuttoluvan saanutta.

Voidaan myös ajatella valtioiden jakavan tulijat keskenään tasan. Koska EU:ssa on 28 jäsenmaata ottaisi Suomi noin 3,5% luvan saaneista tulijoista. Se tekee 2714 oleskelemaan saapuvaa ihmistä.

Vertailuksi on syytä kirjata tieto, jonka mukaan vuonna 2014 Suomesta turvapaikkaa hakeneista oleskeluluvan sai noin 1300 ihmistä. Väkiluvun suhteen laskettuna Suomen osuus oleskeluluvan saajista voisi siis jopa laskea - ja toisten mukaan se taas saattaisi lisääntyä jopa varsin rajusti.

On myös syytä huomata, että mikäli taakanjaossa hyvitetään aiemmin eri maihin otetuista turvapaikanhakijoista, tähän mennessä oleskelulupien jakopolitiikassaan melko nihkeän Suomen osuus kasvaisi edelle laskemistani oleellisesti. Esimerkiksi Ruotsi hyväksyi maahansa viime vuonna lähes 100 000 turvapaikan hakijaa.

Ja voitaisiinhan ajatella Ruotsin pääministerin tavoin, että väkeä otetaan sitä enemmän, mitä suurempi tila on käytössä. Tämä voidaan laskea samalla tavoin kuin tein kirjoituksen alkuosassa: väestötiheyden perusteella Suomeen otettaisiin vuosittain 10470 oleskeluluvan saavaa.

Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa lukijaani siitä, että edelle laskettuihin lukuihin ei sisälly perheiden yhdistämisiä, jotka nostavat humanitaaristen maassaolijoiden määrää moninkertaiseksi varsinaisten turvapaikanhakijoiden määrästä.

Tämän kirjoituksen motivoineessa jutussa ei myöskään ole arviota siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saajien määrä kasvaisi mikäli lupaa voisi hakea keinottelematta jollain tavalla EU:n alueelle. Epäilen määrän olevan jopa moninkertainen nykyiseen verrattuna. Se tarkoittaisi enimmillään jopa kymmeniä tuhansia erikulttuurisia ihmisiä maamme kuntiin ja kaupunkeihin joka vuosi.

Koska nyt suunnitellun päätöksen seurauksena koko suomalainen yhteiskunta voi joutua ennenäkemättömän muutoksen kouriin, kehotankin poliitikkojamme valppauteen käsitellessään ehdotusta leirien perustamisesta turvapaikanhakijoille. Ja vielä vakavammalla mielellä kehotan lukijaani käyttämään äänioikeuttaan, jotta tätä päätöstä olisi tekemässä mahdollisimman selväjärkisesti ajattelevia poliitikkoja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuutto lisää luovuutta, rikkautta ja värinää
Suomen ja Ruotsin raiskaustilastot rikkovat ennakkoluuloja
Montako syyrialaista pakolaista kuuluu Suomen vastuulle?

Maahanmuutto lisää luovuutta, rikkautta ja värinää

Maahanmuuton sanotaan lisäävän luovuutta, rikkautta ja värinää. Siltä tosiaankin vaikuttaa, sillä tämän päivän uutisten valossa menossa oleva nykyaikainen kansainvaellus muuttaa pohjoismaista yhteiskuntaa pikavauhtia entistä mielenkiintoisemmaksi.

Ensimmäinen uutinen kertoo siitä, kuinka paperittomia potilaita hoitava lääkäri oli pöyristynyt eduskunnassa kaatuneesta esityksestä järjestää hänelle laitonta maassaoleskelua edistävästä harrastuksestaan palkka. Sitä jutussa ei mainittu, että jokainen vähänkään verovaroistaan kiinnostunut suomalainen kiittää Kari Rajamäen ja Perussuomalaisten oivaa toimintaa lain torppaamiseksi ainakin väliaikaisesti.

Jatkosta päättävät äänestäjät huhtikuun vaaleissa. Ja se on hyvä muistaa!

Samassa lehdessä oli toinenkin uutinen, jonka mukaan Suomen raiskauksista kolmannes on ulkomaalaistaustaisten tekemiä. Uutisessa siteeratun erikoissuunnittelijan mukaan raiskaustapausten lisääntynyt määrä johtuu maahanmuutosta.

Tästä uutisesta minun pitää erityisesti kiittää Helsingin Sanomia, vaikka se lieneekin tehnyt jutun sosiaalisen median painostuksen edessä. Siihen olen viime aikoina osallistunut minäkin esimerkiksi tällä kirjoituksella. Hienoa, että suureen ja mahtavaan erkkomediaankin voi vaikuttaa - toivottavasti muutos on pysyvä!

Eikä kahta ilman kolmatta. HS:n kanssa kilpaileva verorahoitteinen mediajohtaja nimittäin on tehnyt jutun Ruotsissa joulukuussa tapahtuneesta moskeijapoltosta, jonka tekijöiksi alkujaan epäiltiin kantaruotsalaisia ääriaineksia. Polttopullon heittäjästä oli jopa silminnäkijähavainto.

Nyttemmin on vahvistunut, että palo on syttynyt islaminuskoisten omien toimien seurauksena - mahdollisesti lasten tulitikkuleikeistä. Yllytetäänköhän moskeijassa valehtelemaan toisuskoisille?

Ja vielä yksi uutinen kiellon päälle. Tapanilan törkeään joukkoraiskaukseen osallistuneen pyhän profeetan seuraajan äiti nimittäin oli itkenyt oikeudenkäynnissä, jossa hänen pieni poikakultansa oli määrätty vangittavaksi.

Mahtoikohan itkijämamma tuntea sympatiaa poikansa sikamaisesti kohtelemaa uhria kohtaan vai katuiko hän pieleen mennyttä kasvatustaan? Jotenkin epäilen, ettei kyseessä ollut kumpikaan, vaan suru siitä että poika joutuu kärsimään teostaan. Toki toivon olevani väärässä.

* * *

Summa summarum. Taidekorkeakoulun rehtori on tosiaankin oikeassa. Kyllä Ruotsi ja nyt myös Suomi ovat kertakaikkiaan muuttumassa mielenkiintoiseksi. Toivottavasti hän on nähdyn mielenkiintoisuuden lisäksi onnellinen myös tässä blogissa ilmenevästä avoimesta maahanmuuttokeskustelusta: onhan hän ilmaissut kaipaavansa kasvavien maahanmuuttajalaumojen lisäksi myös sitä.

Minä puolestani toivon, että tähän referoimani uutiset osaltaan herättäisivät ihmiset äänestämään huhtikuussa sellaisia puolueita ja ehdokkaita, jotka ovat valmiit lopultakin ehkäisemään maahamme suuntautuvaa haittamaahanmuuttoa. Ääni Kataisen hallitukseen osallistuneille puolueille tai Keskustalle sekä äänestämättä jättäminen ovat kaikki ratkaisuja, jotka kiihdyttävät edelle kirjaamien kaltaisten tapahtumien yleistymistä Suomessa. Ja lopulta tuhoavat koko avoimuuteen perustuvan elämäntapamme.

Käytännössä nykyisessä eduskunnassa istuvissa puolueissa on vain kaksi maahanmuuttoon järkevästi suhtautuvaa ryhmää: Perussuomalaiset ja Muutos 2011. Lisääntyvistä raiskauksista, naisten oikeuksista, heidän elintilansa pienenemisestä, vääräuskoisille valehtelemisestä ja sosiaalikulujen kasvusta huolestuneiden on siis syytä tehdä valintansa näiden kahden - ja vain niiden - välillä, sillä jossain muussa puolueessa toimivan järkeviä näkemyksiä esittävän henkilön äänestäminen johtaa puoluekurin seurauksena vain haittamaahanmuuton lisääntymiseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Valtamedia valehtelee Rajamäen ja Mäntylän kaatamasta paperittomien terveydenhoitoesityksestä
HS jatkaa ulkomaalaisten raiskaajien avustamista
Muslimien kaveri sai palautetta

Geenitekniikasta merkittäviä hyötyjä ympäristölle ja maataloudelle

Viime vuosina on kovasti väitelty siitä, pitäisikö geeniteknologian mahdollisuuksia hyödyntää ruuantuotannossa. Eurooppalaisen maatalousteknologian kehittämisen esteeksi on myös kasattu joukoittain järjettömiä väitteitä, kuten esimerkiksi täydellistä ymmärtämättömyyttä osoittava "uutinen" GMO-kasvien sisältämistä antibiooteille vastustuskykyisistä geeneistä.

GMO-kasvien vaikutuksista maanviljelyyn on nyt tehty kattava yhteenveto (metatutkimus), joka on julkaistu Plos ONE -nimisessä arvostetussa julkaisusarjassa. Koska geenitekniikan hyödyntämisestä käyty keskustelu on monilta osin ollut järjetöntä, tuon tässä esiin tuon yhteenvetotutkimuksen päätulokset, jotka perustuvat 147 erillistutkimuksessa julkaistuun alkuperäisdataan. 

Tutkittujen viljakasvien osalta on geeniteknologian käyttö vähentänyt 37 prosenttia kasvinsuojeluaineiden käyttöä, lisännyt satoja 22 prosenttia ja kasvattanut maanviljelijöiden tuloja 68 prosenttia. Nämä hyödyt ovat olleet suurempia hyönteis-resistenteillä kuin kasvimyrkkyjä kestävillä lajikkeilla. Lisäksi GM-kasveista saadut hyödyt olivat suurimpia kehitysmaissa.

Toisin sanoen väitteet kasvinsuojeluaineiden käytön lisääntymisestä ja GMO-viljelyn haitallisuudesta maanviljelijöille voidaan unohtaa. Sen sijaan meille eurooppalaisille GMO aiheuttaa yhden todellisen riskin: mikäli jätämme koko teknologian hyödyntämättä, ajautuu kotimainen maanviljelystuotanto ajan myötä kestämättömään tilaan, joka voi johtaa pahimmillaan jopa koko eurooppalaisen maanviljelyn alasajoon. Ja joka tapauksessa maatalousyrittäjien kilpailukyvyn ylläpitoon tarvittavien tukiaisten määrän jatkuvaan kasvuun.

Mitä tulee GMO-lajikkeiden terveysvaikutuksiin, pitäisin tässä asiassa todistusvoimaisimpana sitä tosiasiaa, että muualla maailmassa GMO-ruoka on ollut arkipäivää jo kymmeniä vuosia, eikä sen ole todettu aiheuttaneen ylimääräisiä terveyshaittoja. Miksi se sitten aiheuttaisi niitä Euroopassa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Kohti poliittisesti ohjattua tutkimusta

GMO-lajikkeissa on "antibiootille vastustuskykyisiä geenejä"

Geenimuunneltuja suolistobakteereita lihaville!

Valtamedia valehtelee Rajamäen ja Mäntylän kaatamasta paperittomien terveydenhoitoesityksestä

Kari Rajamäki ja Hanna Mäntylä kaatoivat eilen lain paperittomien terveydenhoitopalveluista. Heidän toimintaansa on kritisoitu lehdistössä laajasti mutta puutteellisesti ja jopa valheellisesti. Minä puolestani kiitän jo aiemmin esittämilläni perusteilla.

Helsingin Sanomat kirjoittaa "la­ki oli­si tur­van­nut pa­pe­rit­to­mil­le Suo­meen tul­leil­le lap­sil­le ja ras­kaa­na ole­vil­le nai­sil­le sa­mat ter­veys­pal­ve­lut kuin suo­ma­lai­sil­le".

Yleisradio puolestaan ilmaisee lain sisällön näin: "hallituksen esityksessä paperittomille olisi myönnetty oikeus saada lyhytkestoisia välttämättömiä palveluita. Esimerkiksi lasten ja raskaana olevien naisten tilanne helpottuisi. Paperittomat eivät kuitenkaan saisi kaikkia samoja palveluita kuin mitä ihmiset, joilla on kotikunta Suomessa."

Iltalehti taustoittaa asiaa yhtä vajavaisesti: "laissa kunnille olisi tullut velvollisuus järjestää eräitä terveydenhuollon palveluita niille ulkomaalaisille, joilla ei olisi muutoin pääsyä niihin. Tällaisia palveluita olisivat olleet välttämättömät, lyhytkestoiset terveyspalvelut, esimerkiksi raskauden ja synnytyksen hoito".

Mediavallasta saa hyvän käsityksen, jos vertaa edelle kokoamiani kolmen suuren mediatalon uutisia lakiesitykseen. Sen mukaan "....lailla turvattaisiin nykyistä paremmin oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin Suomessa oleskeleville... joilla ei ole oikeutta muihin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuin kiireelliseen hoitoon. Tällaisia palveluja olisivat... raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvät palvelut sekä pitkäaikais- ja muiden sairauksien hoito...

Lakiehdotuksessa tarkoitetuille alaikäisille tulisi järjestää kaikki tarvittavat terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin niille alaikäisille, joilla on Suomessa kotikunta...kunta perisi... tuotantokustannuksia vastaavan asiakasmaksun...maksukyvyttömyys ei kuitenkaan saisi olla este palvelujen antamiselle..."

Toisin sanoen lehdistömme nostaa esiin mahdollisesti ihmisten sympatioita herättävät raskaana olevien naisten ja lasten terveydenhoitopalvelut, mutta jättää mainitsematta pitkäaikais- ja muiden sairauksien hoidon sekä palvelujen tosiasiallisen maksuttomuuden. Lisäksi se jättää kertomatta, että paperittomat saavat hoidon kiireellisissä tapauksissa jo nyt.

Lakiesitykseen sisältyy siis riski siitä, että Suomi muuttuu koko maailman kroonisesti sairaiden köyhien hoitoparatiisiksi. Ja vieläpä suomalaisten veronmaksajien laskuun. Tämä olisi valtamediankin pitänyt kertoa kaikelle kansalle, eikä rajoittaa lakiesityksen kuvailua raskaana oleviin naisiin ja lapsiin.

Olisi hyvä, jos media tarjoaisi asiakkailleen oikeaa tietoa, eikä pyrkisi ohjaamaan ihmisten näkeyksiä valheellisella ja puutteellisella uutisoinnilla. Näin kansalaiset voisivat perustaa äänestyspäätöksensä tosiasioihin ja demokraattinen yhteiskunta rakentuisi todellisen tiedon varaan. Se olisi kaikkien etu - pitkällä aikavälillä myös journalistien tai ainakin heidän jälkeläistensä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

HS jatkaa ulkomaalaisten raiskaajien avustamista

Hyvä bisnes

Hallitus haluaa hoitaa koko maailman pitkäaikaissairaat terveiksi!

HS jatkaa ulkomaalaisten raiskaajien avustamista

Kirjoitin jokin aika sitten siitä, kuinka suomalainen media auttaa maahanmuuttajataustaisia rikollisia jättämällä heidän etnisyytensä julkaisematta. Mahdollisesti juuri tästä syystä nuori nainen joutui eilen ulkomaalaistaustaisen nuorisojoukon törkeän seksuaaliväkivallan uhriksi Helsingin Tapanilassa.

Osa suomalaisesta mediasta on uutisoinut tapauksen siten, että lukijalla on mahdollisuus ymmärtää ulkomaalaisen nuorisojoukon muodostavan kohtuuttoman suuren raiskausriskin naisille. Kiitos heille.

Sen sijaan Helsingin Sanomat jatkaa vanhalla linjallaan avustamalla näitä uussuomalaisia nuoria toteuttamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa myös tulevaisuudessa. Käytössäni olevilla tiedoilla on mahdoton sanoa ovatko lehden toimittajat perverssejä, naisvihaajia vai ainoastaan tyhmiä, mutta normaaleina empaattisina suomalaisina heitä on mahdoton pitää.

Ilmaisen tässä kirjoituksessa syvän halveksuntani Helsingin Sanomien journalistista linjaa kohtaan. Samalla toivon ettei kukaan sen naispuolisista toimittajista - eikä enää kukaan muukaan - tule koskaan raiskatuksi työnantajansa ulkomaalaisille seksuaalipervertikoille tarjoaman suojelun takia. Ja toivon, että nyt uhriksi joutunut nainen selviää teosta mahdollisimman vähin vaurioin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terrorismin uhka muuttaa maailmamme
Miksi Yle pimittää jihadistin henkilöllisyyden?
Auttaako media etnisiä rikollisia tappamaan ja raiskaamaan?

Muslimien kaveri sai palautetta

Palestiinalaisten valtion tunnustaneen Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström kutsuttiin Kairoon arabiliiton kokoukseen kunniavieraaksi ja pitämään puhe. Kutsun saatuaan ministerin oli tarkoitus käsitellä mm. uskonnonvapautta ja naisten asemaa.

Vaikka Wallström ja hänen kotimaansa onkin rakastanut muslimeja kaikesta sydämestään, ei hän Ylen uutisen mukaan kuitenkaan päässyt puhumaan. Kiellon takana oli uskonnonvapauden ja tasa-arvon saralla kyseenalaista mainetta kerännyt Saudi-Arabia, joka lienee saanut ennakkotiedon puheen sisällöstä.

Minusta episodissa on suuren tragikomedian, ellei suorastaan opetusvideon, ainekset. Vaikka Ruotsi ja sen ulkoministeri kuinka halaisivat muslimeja, on palaute jäätävän kylmää välittömästi kun näkemykset eroavat. Voisiko tuota kutsua vaikkapa islamilaiseksi tasa-arvoksi?

Nyt ryhdynkin jännityksellä odottamaan miten Ruotsi suhtautuu saamaansa palautteeseen. Lähteekö käyntiin diskuteeraus islamilaisen ja ruotsalaisen maailmankuvan yhteensopimattomuudesta ja sen vaikutuksesta ruotsalaiseen ulko- ja maahanmuuttopolitiikkaan?

Ja kuinka reagoivat kaikki ihmisoikeusaktivistit, feministit ja sananvapauden puolesta taistelleet Charliet? Onko luvassa yläosattomia feministimielenosoituksia Kairossa tai kokoonnutaanko huutamaan anarkistisia iskulauseita Saudi-Arabian lähetystöjä vastaan?

Entä miten asiaan suhtautuvat palestiinalaiset, joiden asiaa ajamalla Wallström sai kutsunsa. Ehkäpä presidentti Abbas tai  Hamasin johto tuomitsevat Saudi-Arabian törkeän palautteen kaverilleen ja tukijalleen ja vaativat tälle oikeutta sanoa sanottavansa?

Jään siis odottelemaan jatko-osaa suurella jännityksellä!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mutta kuka puolustaisi sananvapautta?
Toimittaja Pirkko Kotiranta: patsas ja sananvapaus
Vallankumous Ruotsissa?