Kirjoituksen juonena oli vastuun ja kustannusten siirtäminen ekologista elämäntapaa haikailevalta yksilöltä yhteiskunnalle. Niinpä siinä mainittiin esimerkkinä se, että "kun joukkoliikenne toimii ja päiväkotipaikka löytyy läheltä, ei sujuva työmatka vaadi auton hankintaa".
Itseäni jäi kiinnostamaan, miten tämä henkilö suhtautuu siihen, että julkisen liikenteen työntekijät ovat varsin usein lakossa. Eikä pelkästään omien etujensa ajamiseksi, kuten tällä viikolla näyttäisi käyvän, vaan myös erilaisten muiden vaatimusten tukemiseksi.
Tämä asia liittyy edellä linkitettyyn mielipidekirjoitukseen siksi, että julkisen liikenteen lakkoherkkyys on omiaan vierottamaan ihmisiä julkisen liikenteen käyttämisestä. Tai ainakin lisää heidän haluaan omistaa oma auto, jolla pääsee liikkeelle myös silloin, kun julkinen liikenne ei toimi. Ja kun auto on kerran hankittu, sitä käytetään muulloinkin kuin lakkojen aikana.
Lisäksi bussikuskit hakevat nyt suurempia palkankorotuksia kuin muut työntekijäryhmät. Jos nämä korotukset menevät lippujen hintoihin, tekee se julkisesta liikenteestä kalliimpaa eli vähemmän houkuttelevaa. Ellei palkankorotuksia sitten kuitata veronmaksajien varoilla eli julkisen liikenteen tuilla, jolloin maksajaksi joutuvat myös ne, jotka eivät käytä näitä palveluja lainkaan.
Mielipidekirjoittaja lopettaakin tekstinsä seuraavasti: "epäekologisten valintojen seuraukset ovat kuitenkin niin suuret, että muutosta ei ole syytä jättää vain yksilöiden hyvän tahdon varaan. Oikein rakennetut kannusteet ja rakenteet sen sijaan lisäävät kansalaisten ekologisia tekoja tekemällä ne luonteviksi ja kannattaviksi."
Tämä lopetus on - arvoisa lukijani - syytä lukea toisenkin kerran. Onhan se kuitenkin aika harvinaista, että demokraattisessa Suomessa näkee näin avointa vaatimusta sosialistisiin ratkaisuihin, joissa kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Tekstit
