Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietojen hakkerointi on aiheuttanut suunnattoman määrän huolta ja kärsimystä. On myös ilmennyt, että sen toimitusjohtaja on ollut tehtäviinsä kykenemätön.
Tässä yhteydessä ei ole tarpeen kerrata kaikissa lehdissä julkaistuja yksityiskohtia, mutta haluan nostaa esille asian, josta en ole huomannut juurikaan keskustellun. Se on nyt nähdyn kaltaisten rikosten ennaltaehkäisy.
Tarkoitan sitä rikollisoikeudellista vastuuta, joka liittyy laittomaan tietojärjestelmään tunkeutumiseen. En tunne siihen liittyvää lainsäädäntöä, mutta uutiset eräisiin muihin hakkerointiin liittyvistä rangaistuksista antaisivat ymmärtää, ettei näitä pidetä kovin vakavina rikoksina.
Esimerkiksi espoolaisteini häiritsi hakkeroimalla lentoliikennettä ja piinasi kolmea amerikkalaisperhettä. Rangaistukseksi hän sai yhden vuoden ehdollisen vapausrangaistuksen.
Kun tiedämme, että rangaistuksen rikoksia ehkäisevä vaikutus muodostuu sekä odotettavissa olevan rangaistuksen suuruudesta että kiinnijäämisen todennäköisyydestä, ei oikeuskäytäntömme juurikaan näyttäisi ehkäisevän näitä rikoksia. Ja hinnan siitä ovat tällä kertaa joutuneet kärsimään juuri ne, joille tehdystä rikoksesta koituu suurin vahinko.
Siksi Suomessa olisi käytävä oikeuspoliittinen keskustelu siitä, kuinka hakkerointirikoksiin olisi suhtauduttava. Vastaamon uhreja se ei tietenkään enää auttaisi, mutta mikäli rikosoikeudellisen seuraamuksen ehkäisyvaikutus saataisiin nykyistä oleellisesti suuremmaksi, se saattaisi pelastaa lukemattoman määrän ihmisiä samanlaiselta kärsimykseltä tulevaisuudessa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ovatko pedofiilin vai lasten ihmisoikeudet tärkeämpiä?
Rikemaksujen korotus ja monikulttuurisuuden lieveilmiöiden hallinta
Kelvotonta juridista toimintaa