Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste talousliberaalit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste talousliberaalit. Näytä kaikki tekstit

tiistai 10. syyskuuta 2024

Ruotsalainen veroale ja argentiinalainen inflaatio

Elinkienoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila kertoi sosiaalisessa mediassa, että "Ruotsin sosiaalidemokraattihallitus kevensi hyvätuloisten verotusta reilusti poistamalla tuloveroasteikon ylimmän portaan v. 2020. Yli 65000€ vuositulojen vero aleni 5 %-yksikköä."

Sekä edelleen, että "Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto Riksrevisionen on julkaissut analyysin tuloksista. Sen mukaan veronkevennyksen myönteiset vaikutukset toteutuivat hienosti: uudistus rahoittaa itsensä pitkällä aikavälillä 120-prosenttisesti."

Ja jatkoi, että "Ruotsin tarkastusviraston mukaan julkinen talous on pitkällä aikavälillä yli miljardi kruunua vuodessa VAHVEMPI, kun ylimpiä marginaaliveroja alennettiin tuntuvasti."

Viestiketjunsa lopuksi Urrila teki johtopäätöksen, jonka mukaan "Suomenkin verokeskustelussa kannattaisi siis muistaa dynamiikka. Kaikilla veroilla on käyttäytymisvaikutuksensa, ja oikein valitut veronkevennykset voivat rahoittaa itseään merkittävästi: 🇸🇪 viranomaisarvion mukaan ylimpien marginaaliverojen lasku jopa >100-prosenttisesti."

Nähtäväksi jää, millä tavoin ruotsalaisten rikkaiden veroalen erinomaiset tulokset vaikuttavat suomalaiseen verotuspolitiikkaan. Itse toteaisin ihan suoralta kädeltä, että Petteri Orpon (kok) johtaman porvarihallituksen kannattaisi ainakin kokeilla, toimisiko ruotsalaisdemareiden esimerkin mukainen hyvätuloisten veroalennus myös meillä. 

Ja mikäli näin tapahtuisi, voisivat myös Antti Lindtmanin johtamat demarit elvistellä, kuinka heitä lämmittää, kun porvaritkin noudattavat veroasioissa sosiaalidemokraattien esimerkkiä. Tosin ruotsalaisten sellaisten.

* * *

Kun nyt taloudesta innostuin kirjoittamaan, niin päätin katsoa mitä talousliberaalin presidentin, joulukuussa 2023 - eli vajaa vuosi sitten - valtaan nousseen Javier Milein, talouspolitiikka on saanut tapahtumaan Argentiinassa. Suomalaismediathan eivät juuri puhu aiheesta, mutta minäpä etsinkin espanjankielisen lehtijutun, jossa kerrottiin seuraavaa.

"Vuokrien hinnat ovat laskeneet Buenos Airesissa ja sen ympäristössä 26,6 %. Tämä päätti vuosien 2021 ja 2023 nähdyn nousutrendin, jolloin neliöhinta jopa kaksinkertaistui. Vuokralain" - siis vuokrien säännöstelyn - "kumoaminen vuoden 2024 alussa on mainittu käännekohtana".

"Vaikutus oli välitön. Joulukuun 2023 ja tammikuun 2024 välisenä aikana vuokrahinnat laskivat jo keskimäärin 6,7 %, ja laskusuunta jatkui kunnes hinnat vakautuivat tämän vuoden puolivälissä. Tähän hintojen alenemiseen liittyi kiinteistönvälitysliiton tietojen mukaan myös ennennäkemätön kiinteistöjen tarjonnan kasvu peräti 195 prosentilla."

Samalla "inflaatio, joka on ollut yksi Argentiinan suurimmista ongelmista, on alkanut hidastua, ja kuluttajahintaindeksi nousee nyt 90 prosenttia hitaammin kuin ennen Milein valtaantuloa. Tarjonnan kasvun ja alhaisempien hintojen yhdistelmä on auttanut vakauttamaan taloutta ja parantamaan argentiinalaisten ostovoimaa."

Näyttäisi siis tämänkin perusteella siltä, ettei sosialistinen säätelytalous tuota edes Etelä-Amerikassa niitä hyötyjä, joita siltä toivotaan. Tosin - toisin kuin Ruotsissa - siellä tässä puheena olleen taloutta korjaavan muutoksen teki oikeistopoliitikko eivätkä sosiaalidemokraatit. 

Siitä huolimatta - tai ehkä juuri siksi - myös meillä kannattaisi poliitikkojen oikealta vasemmalle muistaa tämäkin esimerkki tehdessään ihmisten asioihin vaikuttavia päätöksiä. Etenkin nyt, kun valtiovarainministerinä on poikkeuksellisen jämäkkä nainen.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!