Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääomamarkkinat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääomamarkkinat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 30. marraskuuta 2025

Israel-boikotit aiheuttavat vahinkoa Suomelle

Uutissuomalainen nosti esille asian, jota S-ryhmässä ei ilmeisesti osattu huomioida silloin, kun tehtiin päätös Israelissa valmistettujen tuotteiden poistamisesta valikoimasta. Asian tulo julkisuuteen – ja myös israelilaisten tietoisuuteen – saattaa nimittäin aiheuttaa meille suomalaisille suurta vahinkoa.

Näin totesi Suomen sikäläinen suurlähettiläs, jonka mukaan "sanktioita seurataan kansalaisten keskuudessa nimenomaan siitä näkökulmasta, ovatko jonkin maan vastatoimet anti-Israel-toimia vai onko siirrytty jo antisemitismin puolelle. Sen rajapinnan seuraaminen ja tunnistaminen on hyvin tärkeää myös Suomessa."

* * *

Käytännössä Israel on Suomelle varsin tärkeä kauppakumppani. Tullitilastojen mukaan toimme sieltä vuonna 2024 erilaisia tuotteita 88,5 miljoonalla eurolla, josta 32 miljoonaa oli lannoitteita, 8,5 miljoonaa euroa elektronisia laitteita ja koneita ja niiden osia, 5,9 miljoonaa euroa ilma-aluksia osineen sekä sama summa mekaanisia laitteita ja niiden osia.

Tullin tilastoista kuitenkin puuttuvat esimerkiksi ohjelmistotuonti sekä israelilaisten teknologiayhtiöiden Suomen tytäryhtiöiden kautta tapahtuva tuotanto ja kaupankäynti. Eikä niihin ole kirjattuna myöskään meille elintärkeä satojen miljoonien eurojen arvoinen aseiden tuonti tai valtionhallinnon israelilaisiin yrityksiin nojaavat turvaratkaisut.

* * *

Ehkä kaikkea edelle kirjoittamaani tärkeämpää on kuitenkin se, että Israelissa on paljon pääomasijoittajia, jotka etsivät jatkuvasti sijoituskohteita – myös pääomaköyhästä Suomesta. Eivätkä suomalaisten kauppojen Israel-boikotit tuota ainakaan positiivista henkeä näihin pyrkimyksiin – joiden merkityksestä kertovat muun muassa yli 20 Suomessa toimivaa israelilaista teknologia-alan startup-yritystä. 

Edelle kirjoittamistani syistä olisikin järkevää että S-ryhmä ja myös muut israelilaistuotteita mahdollisesti boikotoimaan lähteneet yritykset peruisivat päätöksensä näyttävästi ja tuomitsisivat samalla selkeäsanaisesti Israeliin kohdistuvan terrorismin sekä toteaisivat sen torjumisen olevan oikeutettua - myös Gazan alueella. 

keskiviikko 11. syyskuuta 2024

Lisää yhteisvelkaa ja veroja Euroopan Unionin käytettäväksi?

Meillä suomalaisilla on hyvässä muistissa EU-tasoisesen velkarahan jakaminen. Kirjoitin aiheesta esimerkiksi vuonna 2015 seuraavasti.

"Käytännössä Kataisen/Stubbin hallitusten merkittävin läpi mennyt päätös on ollut suomalaisen rahan riskeeraaminen Kreikan tukipaketteihin, tai oikeammin saksalaisten ja ranskalaisten pankkien pelastamiseen. Tämä päätös on minun nähdäkseni johtanut  käsillä olevaan Euroopan pidentyneeseen taantumaan, jonka seurauksena EU on lopulta joutunut turvautumaan eräänlaiseen setelirahoitukseen."

Sen jälkeen Unioni on selvinnyt miten kuten, niin kuin Suomikin, mutta nyt on jälleen noussut esille ajatus yhteisen velan ottamisesta sekä bonuksena EU-tasoisen verotuksen luominen. Tällä kertaa sillä verukkeella, että Unioni tarvitsee parempaa kilpailukykyä ja lisää turvallisuutta

Italialaisen Mario Draghin mukaan EU tarvitsee näitä asioita edistäviin investointeihin vuosittain lisää 750–800 miljardia euroa. Ja mistäpä muusta tuo raha olisi saatavissa kuin ottamalla yhteistä velkaa, jota sitten jaettaisiin jollain perusteella takaisin jäsenmaille.

Suomessa on tällä kertaa onneksi hallitus, jolla on vastuullinen johto. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan "Draghin paperissa ei juuri ole yllätyksiä – tiesimme tämän tulevan, sanoo Purra viestissään. Taantuvan Euroopan taudinkuvaus on oikea, mutta esitetty lääke – yhteisvelkaan perustuva elpymispaketti 2 – täysin väärä. Emme tarvitse EU:hun lisää suunnitelmataloutta, vaan vähemmän."

Hänen mukaansa EU:n yhteisillä ratkaisuilla voidaan toki tehdä paljon, esimerkiksi pääomamarkkinoiden kehittämisen ja sääntelyn purkamisen ja järkevöittämisen kautta, mutta julkinen pumpattu raha ei ole se keino, jolla Unioni selviää ongelmistaan. 

Myös pääministeri Petteri Orpo (kok) tyrmäsi Draghin ehdotuksen. Ja kauhisteli, että "Draghi puhui vieläpä pysyvästä, toistuvasta järjestelystä". Niinpä Suomen hallituksen kanta yhteisvelkainstrumentteihin on yksisellitteisen kielteinen Draghin ehdotukseen. 

Onneksi - ainakin toistaiseksi - Suomi ei ole ainoa Draghin toivoman velkavetoisen EU:n vastustaja, vaan myös Saksa ja Hollanti ovat ilmoittaneet vastustavansa sellaista. Toivon mukaan joukko kasvaa edelleen, mikäli tuleva komission ryhtyy ajamaan tosissaan EU:ta kohti velkaunionia, jossa kaikille valtiolle on määritetty omat tehtävänsä: yhdet jäsenet toimivat maksumiehinä ja toiset kuluttajina.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!