Miksi niin monet virukset tarttuvat lepakoista ja jyrsijöistä ihmisiin?

Tanskalaiset ovat päättäneet tappaa miljoonia minkkejä, koska koronavirukseen on sikäläisissä turkistarhoissa syntynyt mutaatio. Sen vaikutusta taudin ilmenemiseen ei tunneta, mutta ainakaan se ei ole estänyt virusta tarttumasta ihmisiin. 

Tämä uutinen toi mieleeni jokin aika sitten julkaistun tutkimuksen, jossa oli selvitetty ihmiseen tarttuvien virusten yleisyyttä eri eläinryhmissä. Taustalla siinä oli tietenkin se, että monet viime aikoina huomiota herättäneet virukset - kuten ebola ja mahdollisesti myös SARS-CoV2 - ovat ilmeisesti tarttuneet lepakoista ihmiseen. Toisaalta myös jyrsijöiden tiedetään levittävän hanakasti erilaisia viruksia ja siipikarja puolestaan tuottaa meille yhä uusia influenssakantoja.

Näiden takia on esille noussut kysymys siitä, onko esimerkiksi lepakoissa jotain sellaista, miksi juuri siinä esiintyvät virukset kehittyvät sellaisiksi, että myös miehiin ja naisiin tapahtuva tartunta on mahdollista. Siksi tutkijat keräsivät kirjallisuustietoja eri eläinryhmissä esiintyvien virusten määristä sekä tietoja siitä kuinka usein juuri niistä on siirtynyt taudinaiheuttajia meihin ihmisiin.

Itse tutkimuksen tulos oli yksiselitteinen, sillä ihmistä tartuttavien virusten määrä kasvaa suorassa suhteessa kunkin eliöryhmän ylläpitämien virusten kokonaismäärään. Ja se taas liittyy kuhunkin ryhmään kuuluvien eläinlajien lukumäärällä. Siten zoonoosien lukumäärään ei liity mitään ihmeellisiä fysiologisia eroja, vaan niiden syntyminen on isäntäneutraalia.

Siten lepakot levittävät ihmisiin usein viruksia, koska noin 20% maailman nisäkäslajeista on lepakoita. Jyrsijät ovat vieläkin yleisempiä, koska peräti 42% nisäkäslajeista kuuluu niihin. Ei siis ihme, etteivät esimerkiksi lajiköyhät kissaeläimet ole yleisiä zoonoosien lähteitä.

Usein sanotaan, että totuus on tarua ihmeellisempää. Tässä yhteydessä asia on kuitenkin toisin, sillä ainakin omasta mielestäni tässä referoimani tutkimuksen perusteella totuus on kyllä ihan oleellisesti tarua tylsempää. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tappajavirukset kehittyvät tulevaisuudessa yhä todennäköisemmin Afrikassa
Punkit leviävät koirien mukana
Kyykärmes on terveellinen

Miksi villisika, mutta ei citykani eikä minkki?

Iltalehti kertoi, että maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kepu) on sanonut, että villisikaa koskee "lännen laki - ammutaan tavattaessa". Harvinaista puhetta Suomessa.

Taustalla on tietenkin pelko sikaruton saapumisesta maahamme. Kyseessähän on sikojen ja villisikojen helposti leviävä verenvuotokuumetauti, jonka aiheuttaa asfivirus. Se ei tartu ihmiseen, eikä siihen ole olemassa rokotetta eikä hoitokeinoa, mutta sen saapumisella maahamme olisi dramaattiset vaikutukset suomalaisen sianlihan vientiin.

IL:n uutisen mukaan villisiasta on tehty todellinen lainsuojaton: sen metsästykseltä on poistettu lähes kaikki mahdolliset rajoitukset ja siltä on kumottu yleinen rauhoitusaika sekä sallittu sen pyytäminen elävänä aitauksiin. Tämä on tietenkin hyvä asia.

Samalla joudun kyllä ihmettelemään, miksi muihin haitta-eläimiin ei ole sovellettu samanlaista määrätietoisuutta. Esimerkiksi äärimmäisen haitallinen citykani nauttii edelleen kesäaikaisesta rauhoituksesta. Sama koskee etenkin saaristolinnustolle äärimmäisen tuhoisaa pohjoisamerikkalaista minkkiä. 

Olisi hienoa, mikäli ministeriö toimisi yhtä määrätietoisesti ja loogisesti kaikkia Suomen luontoon kuulumattomia haittaeläimiä kohtaan. Siihen tarjoaisi mahdollisuuden ainakin ponteva kansliapäällikkö: Jaana Husu-Kallio on nimittäin IL:n uutisen mukaan ehtinyt jo omakätisesti poistaa yhden villisian päiviltä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Hyttysiä ja sarvettomia lehmiä

Influenssavirus ja sen kaveri?

Sika-, lintu- ynnä muut influenssat