Tämä palautti mieleeni toisen tuoreehkon tutkimustuloksen, josta media on vaiennut visusti. Kirjoitin aiheesta heinäkuussa, jolloin oli julkaistu ilmastotutkijoiden kannanotto. Sen mukaan ilmakehän vaste ilmakehän hiilidioksidimääriin on selvästi pienempi kuin aiemmin on arveltu.
Toisin sanoen kaikki ilmastomallit ovat liioitelleet hiilidioksidipitoisuuden vaikutusta maapallon ilmakehän lämpöön. Olisi luullut, että aiheesta olisi noussut paljonkin keskustelua, mutta sitä ei ole ainakaan suomalaisessa mediassa näkynyt, ei edes Glasgown ilmastokokouksen yhteydessä.
Glasgown kokouksen yhteydessä on kuitenkin ollut syytä panna merkille, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti suomalaisen metsätalouden esimerkiksi muulle maailmalle. Hänen mukaansa "oma esimerkkimme osoittaa, että voimme hyödyntää metsiämme taloudellisesti samalla kun lisäämme myös niiden positiivisia ilmastovaikutuksia".
Metsiin liittyen Glasgowssa tehtiin myös erinomainen päätös metsien hävittämisen lopettamisesta vuoteen 2030 mennessä. Suomeen tällä ei liene suurempia vaikutuksia, koska meillä tämä vaatimus on ollut laissa jo vuodesta 1886. Tosin sitä ei ole kaikilta osin noudatettu, kuten esimerkiksi viime aikojen tuulipuistojen ja niiltä valtakunnanverkkoihin johtavien sähkölinjojen raivaaminen on osoittanut. Nähtäväksi jää, koskeeko Glasgown sopimus vuoden 2030 jälkeen myös niiden rakentamista.
Edelle kokoamiini hyviin ilmastouutisiin voidaan vielä lisätä arktisen napajään viime vuosia suurempi pinta-ala: lokakuussa se oli ajankohtaan nähden suurimmillaan sitten vuoden 2015 ja koko 2000-luvun tilastossakin 13. tilalla.
Nähtäväksi kuitenkin jää, millä tavalla ilmasto kehittyy jatkossa. Sehän on kaoottinen järjestelmä, jonka käyttäytymisen ennakointi on vaikeaa - ellei suorastaan mahdotonta. Ja siksi on varsin todennäköistä, että tulevaisuuden ennustaminen on jatkossakin vaikeaa niin ilmastomallien kuin napajään pinta-alankin pohjalta.
Tekstit
