Astmainen äiti tartuttaa tautiriskin lapseensa kohdussa

Ihmisillä on nykyisin paljon enemmän hengityselinsairauksia kuin aiemmin. Syynä siihen näyttäisi olevan liian korkea hygienia eli turhan vähäinen mikrobialtistus, jolloin immuunijärjestelmä kääntyy omaa elimistöä vastaan. 

Sivumennen sanoen, tämä ns. hygieniahypoteesi on sikälikin mielenkiintoinen, että sitä ovat olleet kehittämässä suomalaistutkijat Tari Haahtela ja Ilkka Hanski ryhmineen. Ja siksi aihetta on tavallistakin mukavampi seurata näin sivullisena. 

Astma ei johdu pelkästään ympäristöaltistuksesta, vaan taipumus siihen on periytyvää. Erityisesti äidin astma näyttää olevan liityksissä lapsuudessa alkavaan astmaan. Ja juuri tästä yhteydestä on nyt saatu uutta tietoa. 

Amerikkalaistutkimuksessa nimittäin tutkittiin keuhkoputken epiteelisoluissa DNA:n kemiallisia muokkauksia 96 astmaisesta ja 46 terveestä tapauksesta. Ja niissä havaitut muokkaukset onnistuttiin liittämään tiettyihin geenien säätelyreitteihin ja sitä kautta lääketieteellisiin vaikutuksiin eli äidiltä perittyyn astmaan. 

Saaduista tuloksista voitiin päätellä niin ikään, että astmaisen äidin elimistö välittää kohdussa olevalle sikiölle raskauden aikana samanlaisia geenien ilmentymistä sääteleviä DNA:n muokkauksia kuin siinä itsessään on. Ja tämän seurauksena astmaiselle äidille syntyvällä lapsella on kohonnut riski periä sairaus.

Nähtäväksi jää, johtaako edelle lyhyesti kuvaamani tutkimus uudenlaisiin astman hoitokeinoihin. Niitä odotellessa on pienten lasten äitien ja isien kuitenkin joka tapauksessa syytä huolehtia - Haahtelan ja Hanskin aikanaan esittämien - suositusten mukaisesti jälkeläistensä riittävän monipuolisesta mikrobialtistuksesta eli vältettävä ylilyöntejä puhtauden ja siisteyden saralla sekä annettava näiden möyriä metsissä ja multakasoissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ensimmäinen uusi syötävä antibiootti 20 vuoteen
Miksi media vaikenee tieteen menestyjistä?
Allergia ja astma - uutta tutkimustietoa

Allergia ja astma - uutta tutkimustietoa

Allergiat ja astma ovat yleistyneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Syyksi epäiltiin aluksi ilman epäpuhtauksia  ja erilaisia saasteita, mutta tämä teoria kaatui kun Saksojen yhdistyessa epäpuhtaassa ympäristössä eläneet itäsaksalaiset olivat vastoin kaikkia oletuksia huomattavasti terveempiä kuin länsisaksalaiset.

Syntyi uusi hypoteesi, jonka mukaan allergia ja astma johtuisivatkin liian korkeasta hygieniatasosta. Tämä käsitys on nykyisin vallitseva, mutta esimerkiksi suomalaisessa päiväkotitutkimuksessa hygienian merkitystä astmalle ei voitu osoittaa. Asia on siis edelleen tutkimuksen alla, eikä ehkä aivan näin yksinkertainen.

Selvää on kuitenkin, että hygieniahypoteesi on ainakin pääosiltaan oikea. Jo aiemmin kirjoitin ihmisestä superorganismina, ja tämäkin asia näyttäisi linkittyvän siihen. Ylipäänsä tutkimuksen edistyessä on yleistynyt käsitys, ettei biologia ole niin yksinkertaista, että yksi eliö kuten ihminen olisi riippumaton kaikista muista eliöistä. Sen sijaan kaikki eliöt ovat vaihtuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ja nämä vuorovaikutukset säätelevät merkittävästi niiden kaikkien elämää.

Uusi tutkimus vahvistaa edelleen hygieniahypoteesia. Siinä havaittiin että lasten astmaattisuus korreloi suoraan lastenhuoneesta löytyneiden mikrobien monimuotoisuuteen. Toisin sanoen mitä useampia mikrobilajeja lapsen huoneesta löytyi, sitä epätodennäköisemmin hän sairasti astmaa. Hiukan vanhempiin kotieläinten hyödyllisyyteen astman ehkäisyssä liittyviin käsityksiin tämä tulos linkittyy sitä kautta, että mikrobidiversiteetti oli korkeimmillaan maatiloilla elävien, ja terveimpinä pysyvien, lasten huoneissa. Tutkimus siis tukee voimakkaasti hygieniahypoteesia.

Allergioihin liittyen on juuri ilmestynyt toinenkin tutkimus. Se koskee pujoa, jota pidetään yhtenä pahimmista allergioiden aiheuttajista. Tämän ikävän kasvin siitepölyn on nyt ilmestyneessä uudessa tutkimuksessa havaittu yleistyneen viimeisten lämpimien vuosien aikana: yksinkertaisesti kasvin kukinta-aika on pidentynyt sekä alku- että loppupäästään. Näin pujoallergikoilla on ennustetun ilmastonmuutoksen mahdollisesti edetessä tiedossaan entistä hankalampia kesiä.

Kaikkinensa tämänkin blogikirjoituksen sisältö osoittaa, että tieteellinen tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa mitä erilaisimmista asioista. Allergian ja astman suhteen tutkimus on tuottanut leegion lääkkeitä, joilla voidaan oireita lievittää tai joskus jopa käytännössä poistaa. Vielä paremmaksi tilanne muuttuu, kun ymmärrämme astman ja allergioiden syntymekanismit ja pystymme muuttamaan elintapojamme siten, etteivät nämä ikävät riesat pääse koskaan edes puhkeamaan. Siksi on tärkeää jatkaa niin lääketieteellistä kuin muutakin tutkimusta. Siihen sijoitetut yhteiskunnan varat tulevat aikanaan monikertaisesti takaisin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ihminen - superorganismi
Liikunta pidentää ikää!
Miksi media vaikenee tieteen menestyjistä?
Mykoplasma
HIV, matkailu ja nuhakuume
Urheilu ja astmalääkkeet