keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Urheilu ja astmalääkkeet

Tämän päivän kohu-uutinen on kahden tähtihiihtäjän, Justyna Kowalczykin ja Marit Björgenin, välinen kiista jälkimmäisen astmalääkkeiden käytöstä. Tämä asia herättää suuria intohimoja varsinkin Suomessa. Syynä ovat tietenkin Lahden MM-hiihdot vuonna 2001 ja niihin liittyvä dopingskandaali, jotka ovat monien mielessä mustanneet suomalaisen hiihdon maineen nyt jo melkein vuosikymmeneksi.

Uutinen ei kerro mistä lääkkeestä on kyse, mutta Wadan kiellettyjen aineiden lista sisältää useita tavallisia astmalääkkeitä. Niitä myös käytetään yleisesti varsinkin rasitusastmasta kärsivien hiihtäjien parissa. Siten Björgen ei suinkaan ole ainoa astmalääkkeitä käyttävä urheilja, vaan esimerkiksi vuonna 1994 noin 13% amerikkalaisista uimareista sairasti astmaa.

Astmalääkkeiden käytöstä urheilussa on selvät säännöt, kuten kaikista muistakin lääkeaineista. Siten urheilija voidaan oikeuttaa niiden käyttöön vain tarkoin dokumentoitujen tutkimusten perusteella; tietenkin vain sillä edellytyksellä että nuo tutkimukset osoittavat rasitus- tai tavallisen astman todelliseksi.

Eli mitä kaikkea vaaditaan? Ensiksi täydellinen kertomus astmahistoriasta. Toiseksi tulokset lääkärin suorittamasta kliinisestä tutkimuksesta. Kolmanneksi tarvitaan spirometriatutkimusten tulokset ja tarvittaessa altistuskoe. Ja kaiken vakuudeksi tutkimuksen tehneen lääkärin nimi ja yhteystiedot. Kaikkien näiden tulee olla tuoreita eli alle neljän vuoden ikäisiä.

Keskustelun päähenkilöistä Justyna Kowalczyk on sikäli oikeassa, ettei Björgen olisi huippuhiihtäjä ilman astmalääkkeiden käyttöä. Se johtuu siitä, että hänen keuhkoputkiensa toiminta häiriintyisi kovassa rasituksessa, jolloin riittävä hapenotto kävisi mahdottomaksi. Juuri tämän reaktion astmalääkkeet estävät, ja sitä kautta mahdollistavat normaalin hapenoton ja hiihtokilpailussa menestymisen. Samasta syystä astmalääkkeiden käytöstä ei ole todettu hyötyä terveille urheilijoille, sillä heidän hengitystiensä toimivat normaalisti muutenkin. Tämä lienee perimmäisenä syynä sille, että kovan kestävyysharjoittelun myötä helposti kehittyvän rasitusastman hoito on hyväksytty Wadassa. Samalla tavallahan esimerkiksi eräiden tulehduskipulääkkeiden käyttö on sallittua urheilussa, koska se ei kohota terveiden urheilijoiden suorituskykyä, mutta mahdollistaa kuumeen laskemisen mikäli niin halutaan (eri asia sitten onko se järkevää, mutta ymmärrän kyllä mikäli urheilija haluaa osallistua olympiastarttiin pienestä flunssanpoikasesta huolimatta, kuten Riitta-Liisa Roponen teki Vancouverissa)

Miksi astmalääkkeet sitten ovat kiellettyjä, ellei niillä voi parantaa terveen ihmisen suorituskykyä? Tätä pitäisi tietenkin kysyä Wadalta tai antidopingtoimikunnalta, mutta uskoakseni ainoa syy on se, että näistä aineista on ainakin joillekin käyttäjille terveyshaittoja. Niin sanotun kemiallisen valmennuksen kontrollointihan on muutenkin perusteltu urheilijoiden terveydellä. Siten Wadassa lienee haluttu vain varmistaa se, ettei menestyspaineiden kanssa painiskelevien terveiden urheilijoiden tarvitse pohtia olisiko aineista sittenkin jotain hyötyä ja sen takia riskeerata terveyttään.

Kaikkiaan päivän kohu-uutisessa on siis kysymys oikeastaan vain uutisankasta, joka ylläpitää yllä kiinnostusta urheilun nurjiin puoliin. Valitettavasti se vie lisäksi huomiota itse kisatapahtumilta sekä pidemmällä aikavälillä myös niiltä hyviltä puolilta, joita urheilun harrastamisella on niin lapselle, aktiiviurheilijalle kuin kuntoilijallekin.

2 kommenttia:

  1. WADAhan on tuohon sittemmin vastannutkin. Syyt miksi astmalääkkeet ja Salbutamol ovat kiellettyjä on niiden vaikutus suurina määrinä nautittuna (esimerkiksi pillerinä nautittuna) anabolista kuntoa parantavana steroidina.

    "- Astmalääkkeitä käyttävät saavat usein kuulla ikäviä kommentteja ja vinoilua lääkkeen käyttöön liittyen, sanoo WADA:n erivapausasioiden asiantuntijalääkäri ja ADT:n erivapauslautakunnan puheenjohtaja Katja Mjösund."

    "- Astmalääkkeiden kommentointi voi olla henkistä kilvankäyntiä, mutta monet kommentit johtuvat myös huonosta tietoudesta. Jotkut luulevat edelleen, että astmalääkkeillä saa superkeuhkot. Juuri astmalääkkeiden käytöstä kommentointia syntyy, koska niiden käyttö on näkyvää, kun lääkettä otetaan hengitysteiden kautta ja ennen kilpailua, Mjösund sanoo. Astma on keskimääräistä yleisempää monissa kestävyyslajeissa, erityisesti juuri hiihdossa, sekä suunnistuksessa ja uinnissa.

    Astmalääkkeiden käyttökielto ei johdu niiden vaikutuksesta keuhkojen suorituskykyyn, koska terveille vaikutusta ei edes ole. Astmalääke avaa keuhkoja, mutta terveet keuhkot ovat jo valmiiksi auki. Kielto johtuu siitä, että joillakin astmalääkkeillä voi olla suurina annoksina anabolinen vaikutus. Erivapauden piiristä vapautettuja lääkkeitä on tutkittu tarpeeksi, jotta tiedetään, ettei vaikutusta inhalaatioannoksin ole."

    http://www.kestavyysurheilu.fi/muut-lajit/9384-mjosund-astmaatikot-saavat-usein-ikavia-kommentteja-laakkeistaan


    Tohtori.fi sivulla vuonna 2001 julkaistu tutkimuksen lyhennetty selvitys kertoo kaksoistutkimuksen tuloksista tähän tapaan:

    "Hengitettävä astmalääke salbutamoli ei paranna terveiden urheilijoiden suorituskykyä edes suurina annoksina, todetaan ranskalaistutkimuksessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö beeta2-agonistit voisi lisätä kestävyyttä, jos niitä otetaan muissa valmistemuodoissa kuin inhalaattorin kautta tai jos niitä käytetään pidemmän aikaa. Salbutamoli on astmareaktiota estävä lääkeaine, jonka käyttö hengitysteihin edellyttää dopingsäännösten mukaan erikoislääkärin lausuntoa rasitusastmasta. Beeta2-agonistit ovat yleisin doping-testeissä virtsasta löytyvä aine esimerkiksi Ranskassa erityisen suosituissa pyöräilykilpailuissa. Ainoastaan inhaloiminen hengitysteihin on sallittu, muut valmistemuodot ja annostelutavat kuten yskänlääketabletit ovat kiellettyjä. Suun kautta otettuna beeta2-agonistien on havaittu lisäävän lihasmassaa ja vaikuttavan piristävästi, mutta lääkeryhmän suorituskykyä lisäävästä vaikutuksesta on saatu ristiriitaisia tuloksia.

    Kaksoissokkotutkimuksessa kaksitoista tervettä triatlon-kilpailijaa ajoi kuntopyörällä lähes täydellä teholla niin pitkään kuin jaksoivat, kun he olivat saaneet salbutamolia kahtena erisuuruisena annoksena tai lumelääkettä kymmenen minuuttia ennen suoritusta. Toinen salbutamoli-annoksista oli tavanomainen ja toinen suurin astman hoidossa käytetty. Urheilijoiden verenpaine, sydämen syke, psyykkiset toiminnot ja keuhkojen toiminta mitattiin. Lääkeaineella ei havaittu merkittävää vaikutusta urheilijan kestävyyteen eikä myöskään veren sokeriin ja rasvoihin tai keskushermoston toimintaan."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvästä kommentista. Sen verran vielä tarkennusta, että erivapauden saaminen astmalääkkeen käyttöön edellyttää laboratoriotutkimusta, joiden tulokset osoittavat rasitusastman. Asiantuntijalääkärikään ei siis voi määrätä erivapautta ilman sen oikeuttavia testituloksia.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!