Ihmisillä on nykyisin paljon enemmän hengityselinsairauksia kuin aiemmin. Syynä siihen näyttäisi olevan liian korkea hygienia eli turhan vähäinen mikrobialtistus, jolloin immuunijärjestelmä kääntyy omaa elimistöä vastaan.
Sivumennen sanoen, tämä ns. hygieniahypoteesi on sikälikin mielenkiintoinen, että sitä ovat olleet kehittämässä suomalaistutkijat Tari Haahtela ja Ilkka Hanski ryhmineen. Ja siksi aihetta on tavallistakin mukavampi seurata näin sivullisena.
Astma ei johdu pelkästään ympäristöaltistuksesta, vaan taipumus siihen on periytyvää. Erityisesti äidin astma näyttää olevan liityksissä lapsuudessa alkavaan astmaan. Ja juuri tästä yhteydestä on nyt saatu uutta tietoa.
Amerikkalaistutkimuksessa nimittäin tutkittiin keuhkoputken epiteelisoluissa DNA:n kemiallisia muokkauksia 96 astmaisesta ja 46 terveestä tapauksesta. Ja niissä havaitut muokkaukset onnistuttiin liittämään tiettyihin geenien säätelyreitteihin ja sitä kautta lääketieteellisiin vaikutuksiin eli äidiltä perittyyn astmaan.
Saaduista tuloksista voitiin päätellä niin ikään, että astmaisen äidin elimistö välittää kohdussa olevalle sikiölle raskauden aikana samanlaisia geenien ilmentymistä sääteleviä DNA:n muokkauksia kuin siinä itsessään on. Ja tämän seurauksena astmaiselle äidille syntyvällä lapsella on kohonnut riski periä sairaus.
Nähtäväksi jää, johtaako edelle lyhyesti kuvaamani tutkimus uudenlaisiin astman hoitokeinoihin. Niitä odotellessa on pienten lasten äitien ja isien kuitenkin joka tapauksessa syytä huolehtia - Haahtelan ja Hanskin aikanaan esittämien - suositusten mukaisesti jälkeläistensä riittävän monipuolisesta mikrobialtistuksesta eli vältettävä ylilyöntejä puhtauden ja siisteyden saralla sekä annettava näiden möyriä metsissä ja multakasoissa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ensimmäinen uusi syötävä antibiootti 20 vuoteen
Miksi media vaikenee tieteen menestyjistä?
Allergia ja astma - uutta tutkimustietoa
Tekstit
