Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Järvenpää. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Järvenpää. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. marraskuuta 2023

Joka kymmenes maahanmuuttajataustainen järvenpääläisnuori on rikollisilla poluilla

MTV3 kertoi, että Järvenpäässä toimii "pääosin kantasuomalaisten muodostama jengi" sekä lisäksi toinen jengi, joka "on profiloitunut enemmän toisen polven maahanmuuttajien ryhmäksi". Nämä katujengit eivät toiminnaltaan juurikaan poikkea toisistaan, vaan tekevät samantyyppisiä rikoksia. 

On tietenkin ikävää, että 46 000 asukkaan kaupungissa vaikuttaa kaksi rikollista nuorisojoukkiota häiritsemässä ihmisten elämää. Huomionarvoista niissä on myös se, että Järvenpään asukkaista peräti 95 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea tai ruotsia ja siitä huolimatta molemmissa sen kahdesta rikollisjengistä vaikuttaa maahanmuuttajataustaisia henkilöitä - toisessa pääroolissa ja toisessa vähemmistönä.

Tämäkin tapaus kertoo siitä, että suomalaisen turvapaikkapolitiikan haitat tulevat esiin sellaisillakin paikkakunnilla, joissa maahanmuuttajien määrä on varsin vähäinen. Edelle kirjaamieni lukujen perusteella Järvenpäässä asuu nimittäin vain noin 2 300 vieraskielistä ihmistä. 

Tähän lukuun sisältyvät vauvat ja vanhukset sekä länsimaista saapuneet, joten katurikollisuuden kannalta oleellisen ryhmän - eli 15-30-vuotiaiden kehitysmaataustaisten nuorten - määrä lienee enintään 400 henkeä. Kun huomioidaan, että MTV3:n jutun mukaan molempiin jengeihin kuuluu 15-30 henkeä, joista vähintään puolet on maahanmuuttajataustaisia, voidaan yksinkertaisen laskutoimituksen avulla päätellä että noin joka kymmenes kehitysmaataustainen järvenpääläismaahanmuuttajanuori on rikollisilla poluilla. 

Minusta kymmenen prosentin osuus ei ole pelkästään huolestuttava vaan hälyttävä. Ellei suorastaan katastrofaalinen tai peräti veret seisauttava. 

* * *

MTV3:lle täytyy tänä aamuna antaa muutenkin kiitos edellä puheena olleen ongelman esille tuomisesta. Se nimittäin julkaisi järkyttävän videon, joka kertoo maahanmuuttajanuorisostamme enemmän kuin tuhat sanaa. Ja alleviivaa sitä, että nykyisen hallituksen maahanmuuttopoliittinen linja on oikean suuntainen ja sen täytäntöönpanolla alkaa olla jo kiire.    

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Luonto on julma

Helsingin Sanomissa oli metsäaiheinen mielipidekirjoitus. Siinä järvenpääläinen nainen ihmetteli miksi suomalaisia metsänomistajia yllytetään kulottamaan metsiä, vaikka tulipalojen yhteydessä kuolee eläimiä.

Näin kauas olemme siis tulleet luonnosta. Järvenpääläinen ei ilmeisesti tiedä, että Suomessa metsäpalot kuuluvat lähtökohtaisesti metsän eläinten luonnollisiin haasteisiin: ilman ihmisen väliintuloa havumetsämme palaisivat 50-200 vuoden välein. Se on kuitenkin ollut erinomainen asia, sillä ilman toistuvia paloja metsistämme olisi aikojen saatossa muodostunut puhtaasti havupuuvaltaisia: kuivemmilla paikoilla olisi lähinnä mäntyjä ja rehevämmillä mailla pelkkiä kuusia.

Suomessa metsiä kulottavat lähinnä suuret metsänomistajat. Niiden tavoitteena on nykyisin nimenomaisesti luonnonhoito. Kulotus lisää metsissä lahon ja palaneen puun määrää, ja on monelle tulesta riippuvaiselle lajille olemassaolon edellytys nykyisessä Suomessa, jossa luontaiset metsäpalot sammutetaan nopeasti.

HS:n mielipidekirjoitus olikin esimerkki siitä, kuinka kaupungistuminen on johtanut vieraantumiseen luonnon normaaleista kiertokuluista. Toki metsän eläinten kuoleminen on julmaa, mutta julmuus on sisäänrakennettu luonnon kiertokulkuun. Tuli tappaa eläimiä, pedot syövät kasvissyöjiä, pakkaset palelluttavat jäihin juuttuneita joutsenia ja loiset sekä mikrobit saattavat sairastuttaa vahvimpiakin yksilöitä.

Sellainen se luonto vain on, halusimme tai emme. Kaikesta huolimatta ihmisen suurin rikos luontoa kohtaan on viime vuosikymmenten suunnaton väestönkasvu. Sen seurauksena maailman luonnolliset ympäristöt ovat suurelta osin katoamassa, vieraslajit leviävät ympäri maailmaa, valtameriin kertyy muovia ja muita saasteita. Näiden päälle myös ilmaston lämpenemisen pelätään uhkaavan ihmisten ja eläinten tulevaisuutta.

Väestönkasvuun verrattuna kulotuksissa kuolleet eläimet ovat siis häviävän pieni ongelma. Luonnonhoidollisen tulenkäytön seurauksena yksikään laji ei uhkaa hävitä kokonaan, vaan pikemminkin se tarjoaa elintilan useammille eliölajeille kuin metsämme ilman kulotuksia mahdollistaisivat. Ja siitähän me kaikki nautimme, monimuotoisista ja mahdollisimman luonnonmukaisista metsistämme, jotka kaiken lisäksi tuottavat meille taloudellista hyvinvointia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tutkijoiden biotalousjulkilausumasta
Leonardo DiCaprio metsässä
Metsänomistajat tukevat Suomen raskasta metsäteollisuutta

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!