HS:n poliittinen agenda ja freudilainen lipsahdus

Suomalainen valtamedia ei koostu pelkästään Yleisradiosta ja Helsingin sanomista, mutta nämä ovat sen kaksi suurinta ja vaikuttavinta edustajaa. Siksi ei ole merkityksetöntä kiinnittää huomiota niiden poliittiseen agendaan. Näin erityisesti siksi, että näiden medioiden toimittajien omien poliittisten kantojen tiedetään poikkeavan merkittävästi ihmisten keskimääräisistä poliittisista kannoista. 

Tässä mielessä oli mielenkiintoista havaita, että Helsingin sanomien uudesta puoluekannatusmittauksesta kertonut uutinen huomioi näyttävästi Keskustan historiallisen matalan kannatuksen, mutta jätti lähes ilman mainintaa poliittiseen vasemmistoon viime vuosina itsensä yhä tiukemmin ankkuroineen Vihreiden kannatuksen putoamisen. Nyt julkaistu galluphan vahvisti, että sen kannatus on jämähtänyt yli viisi prosenttiyksikköä alemmalle tasolle kuin syyskuussa 2019. 

Päinvastoin, mittauksessa kertoneessa jutussa hämmennettiin tätä tosiasiaa kirjoittamalla, että "Keskusta on edelleen neljänneksi suurin puolue, mutta viidenneksi suurin puolue vihreät ei ole kaukana yhdeksän prosentin kannatuksellaan" ikään kuin Vihreät olisi kirimässä kiinni Keskustaa. Tosiasiassahan vihreiden gallupkannatus on viime vaalien jälkeen laskenut jopa huomattavasti nopeammin kuin Keskustan.

Tässä yhteydessä on pantava huvittuneena merkille myös jonkinlaisen toimittajan freudilaisen lipsahduksen pääseminen julkisuuteen. Hän nimittäin tuli kirjoittaneeksi, että "punavihreistä puolueista vain Vasemmistoliiton kannatus nousi". Aiemminhan on tapana ollut puhua Vihreistä vihreinä ja Vasemmistoliitosta punavihreinä huolimatta siitä, etteivät niiden poliittiset agendat juurikaan poikkea toisistaan. 

Tässä näppäimistöni takana en tietenkään voi olla muuta kuin tyytyväinen Keskustan ja Vihreiden kannatuksen laskusta. Tosiasia kuitenkin lienee, että kevään vaaleissa keskusta saa totuttuun tapaan hiukan korkeamman kannatuksen kuin mielipidemittauksissa, mutta Vihreiden kannatus jäänee niiden ennustamiin lukemiin. 

* * *

Lopuksi on pantava tyytyväisyydellä merkille se, että ministeri Antti Kurvinen (kepu) on koonnut 19 valtion ryhmittymän vastustamaan EU:n yhä hullummaksi käyvää metsäpolitiikkaa. Tämä on ilmeisesti ollut mahdollista ainoastaan pitämällä Vihreät poissa päätöksenteosta. Nähtäväksi jää, 1) kumman kannatuspussiin tämä tapahtuma lopulta sataa ja 2) miten tapahtunut vaikuttaa hallituksen tulevaan päätöksentekokykyyn. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Omintakeinen poliittis-aatteellinen vaihtoehto on kadonnut
Veronmaksajien varojen poliittista käyttöä
Politiikan ensimmäinen uhri