keskiviikko 18. toukokuuta 2022

Politiikan ensimmäinen uhri

On sanonta, jonka mukaan sodan ensimmäinen uhri on aina totuus. Mutta kyllä tosiasioilla on taipumusta tulla peitellyiksi muissakin yhteyksissä. Siis esimerkiksi tavallisessa päivänpolitiikassa ja sen uutisoinnissa. 

Politiikkaa harrastavat esimerkiksi erilaiset mielipidevaikuttajat. Sellaisia ovat mm. valtakunnalliset mediat tai vaikkapa kaltaiseni bloggaajat - eli älkää luottako edes minun sanaani, vaan pohtikaa kriittisesti jokaisen väitteeni totuusarvoa. 

Tässä kirjoituksessa tarkoitukseni ei kuitenkaan ole kritisoida itseäni, vaan ottaa suurennuslasin alle Helsingin sanomien tilaaman tuoreen puoluekannatusmittauksen uutisointi. Aloitan itse tilaajan omasta uutisesta. 

Sen otsikon mukaan "Kokoomus jatkaa selvästi suosituimpana, perus­suomalaisten kannatus kasvoi pitkästä aikaa", mikä vastaa erinomaisesti gallupissa saatuja mittaustuloksia. Toisaalta alaotsikkona lukee "Tuoreessa mittauksessa muutokset puolueiden kannatuksessa olivat vähäisiä". 

Tätä voidaan jo kritisoida, koska HS:n toimituksen tunnetusti inhoaman puolueen eli Perussuomalaisten kannatuksennousu oli sentään 1,2 prosenttiyksikköä eli noin 8,5 prosenttia. Jonkinlaisesta epärehellisyydestä kertoo se, että kuukausi sitten Kokoomuksen kannatus oli noussut vastaavassa kyselyssä 1,6 prosenttiyksikköä eli noin 7,1 prosenttia, mutta se uutisoitiin sanoilla "Kokoomus kiskaisi selvän eron muihin puolueisiin".

Erkkomedian Ilta-Sanomat puolestaan jätti koko Perussuomalaisten kannatuksennousun - eli kyselyn suurimman muutoksen - pois otsikostaan. Sen sijaan se totesi, että "Kokoomus jatkaa yhä suosituimpana puolueena, Sdp kannatuksessa toisena". 

Perussuomalaisten kannatuksennoususta HS uutisoi kyselyn tausta-aineiston perusteella, että Perussuomalaiset olisi saanut korvattua kannatuksensa siirtymää (Kokoomukseen) sellaisilla henkilöillä, jotka eivät ole edellisessä mittauksessa ilmaisseet puoluekantaansa. Asia voi toki hyvinkin olla näin, mutta en voinut olla huomaamatta, että samaan aikaan Sosialidemokraattien ja Vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatuksenlasku oli 1,3 prosenttiyksikköä, joka vastaa lähes täsmälleen Perussuomalaisten kannatuksen kasvua. 

Tuntuisihan se perin oudolta, mikäli näillä asioilla ei olisi mitään tekemistä toistensa kanssa. Etenkin kun otetaan huomioon perussuomalaisten poliitikkojen viimeisten viikkojen aikana tekemät vähävaraisten huolia myötäilevät talouspoliittiset linjaukset (esimerkki, toinen, kolmas). 

Merkille pantavaa on myös HS:n kommentointi Perussuomalaisten kannatuksen pidempiaikaiseen kehitykseen. Sitä kosketellaan lyhyehkössä uutisessa kahdesti vihjaten painokkaasti, ettei nyt nähty kannatuksen nousu tarkoita oikeastaan yhtään mitään. 

Ensin nimittäin kerrottiin, että "Perussuomalaisten kannatus puolestaan kasvoi yli prosenttiyksiköllä 15,4 prosenttiin. Tätä ennen puolueen kannatus oli laskenut yhtäjaksoisesti viime vuoden marraskuusta saakka. Silloin perussuomalaisten kannatus oli vielä 18 prosenttia".

Ja kirjoituksen lopuksi mainittiin, että "vielä vuosi sitten toukokuussa perussuomalaiset oli HS:n mittauksessa Suomen suosituin puolue 21,6 prosentin kannatuksella. Kesäkuun kuntavaalien jälkeen edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi luopuvansa puheenjohtajuudesta. Sen jälkeen puolueen kannatus kääntyi laskuun."

Varsinaisia valheita uutiseen ei siis liittynyt eli sikäli puolueiden kannatustaistelussa faktat eivät joutuneet romukoppaan, mutta saivat seurakseen tekstinpätkät, joissa niiden merkitystä pyrittiin vähättelemään. Tätä kutsutaan mielipiteiden muokkaukseksi. Ja sen Sanoma Oy:n väki näyttäisi osaavan kiitettävän hyvin, kuten tulin luullakseni tässä kirjoituksessa osoittaneeksi. 


7 kommenttia:

  1. Tämän päivän uutiset ovat toistuvasti olleet eilisen salaliittoteorioita.
    Myös Ruotsissa sikäläiset demarit takovat gallupeissa yli 30% lukemia, mikä vaalien lähestyessä ja varsinkin valtakunnan tilan ollessa se, mikä on, haisee kyllä jo vanhalta kalalta.

    VastaaPoista
  2. Kyllä, professori osoitti hienosti kuinka Sanoma Oy:n väki pyrkii muokkaamaan mielipiteitä, pisteet siitä (taas). Tilannehan on sellainen, että istuva hallitus (kuten kaikki hallitukset aina) pyrkii pääsemään jatkokaudelle mahdollisimman ehjänä kokonaisuutena. Kuitenkin kaikki ymmärtävät äänestäjiä myöden, että syksyllä taantuma vyöryy väkisin päälle (kiitos koronasulkujen ja venäjän pakotteet). Ja syksyllä Nato-päätöksestä on jo "kunnia ulosmitattu", eli loppukauden tärkein tehtävä on pyrkiä torppaamaan perussuomalaisten kannatuksen nousu. Mikäli seuraava hallitus on oikeistokonservatiivinen niin se pyrkii ainakin hidastamaan "vihreätä siirtymää", jolloin nykyhallituksen päätökset voivat joutua kannattajien silmissä kyseenalaisiksi...
    -Raksaäijä-

    VastaaPoista
  3. Nato-äänestyksen hurjat kannatusprosentit eduskunnassa -- edustuksellisessa demokratiassa -- eivät anna aihetta huolestumiseen, mutta jos jonkin puolueen kannatus meillä nousisi samoihin lukemiin missä Putinin kannatus venäläisessä totalitarismissa huitelee, silloin olisi syytä miettiä miten paljon omalla paikallisella pravdallamme on valtaa.

    No, ehkä perässä tullaan. Voi olla kansallinen onni, että ulkoa on tulossa vielä paljon kapuloita sisäpolitiikan rattaisiin, niin että keskustelu jatkuu ja mielipiderintamat eivät pysy paikallaan. Enpä pitäisi ihan kirkossa kuulutettuna sitäkään, etteikö Nato-kysymystkin olisi vielä vuoden päästä rempallaan. Ainakaan näiden "ihmisoikeuspoliitikkojemme" suhdetta tunnustuksellisiin terroristisiin aatteisiin ei ihan hetkessä käsitellä.

    Politiikka on retoriikkaa, kuulijoiden suggerointia -- oloisuudella, identiteeteillä ja äänenpainoilla aikaan saatavia vaikutuksia. Mitään varsinaisia asiakysymyksiä tuskin koskaan nousee poliittisten pukareiden käsittelyyn. On luojan lykky, että kansassa on vielä sen verran mutuaalituntoja jäljellä, että kriisiytymisen yhteydessä muodostuu suuri yksimielisyys siitä mikä varsinainen viholliskuva on. Jos ajat tasaantuvat, politiikka taantuu taas puoluepukareiden keskinäiseksi kärhämöinniksi, jossa todellisiin uhkatekijöihin kuten monikulttuurisuuden tuhovaikutuksiin ei tohdita puuttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Nato-äänestyksen hurjat kannatusprosentit eduskunnassa -- edustuksellisessa demokratiassa -- eivät anna aihetta huolestumiseen,"

      Nato-äänestyksen hurjat kannatusprosentit ovat epänormaalit. Niiden pitäisi huolestuttaa jokaista. Vaikka Natoa kannattaisikin. Tämän päivän yksiäänisyys on jotain jota on vaikea uskoa todeksi ja sanoin kuvata.

      Yksimielisyys ei ole seuraus kriisiytymisestä. Mikä se kriisi Suomessa on ? Viholliskuvaa on johdonmukaisesti luotu yli kymmenen vuotta kierroksia lisäten. Esimerkiksi Hybridikeskuksen ainoa tehtävä on ollut juuri tämä. Nyt se tuotti tuloksen johon Nato haukat tarttuivat. Tämä selittää kiireen päätöksen teossa. Eoforia kun ei voi kestää loputtomiin.

      Poista
  4. Turkisk kravlista:
    https://carlnorberg.se/2022/05/18/turkisk-kravlista/

    VastaaPoista
  5. Vale-valta median kommenttiosastoihin ny ei juurikaaan kannata, siis ottaa niitä vakavasti koska sieltä on bännätty ja sensuroitu lähes kaikkki paitti suvakit, kommentoijista

    VastaaPoista
  6. Bresnevin ja Kekkosen hiihtokilpailu uutisoitiin Pravdassa niin, että neuvostopresidentti taisteli sankarillisesti toiseksi ja kapitalistiKekkonen tuli maaliin vasta viimeistä edellisenä.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!