Käytännössä ongelma on syntynyt Marinin kabinetin kyvyttömyydestä priorisoida menoja. Jokainen hallituspuolue on ajanut läpi omalle viiteryhmälleen tärkeitä julkisia kuluja, joten valtion budjetti on kasvanut vuoden 2019 - jo silloin alijäämäisestä - 55,3 miljardista eurosta ensi vuodelle suunniteltuun 80,5 miljardiin - josta uudella nettovelalla on tarkoitus kattaa peräti kahdeksan miljardia.
Samaan aikaan hallitus on suunnitellut uusia veroja, jotka saivat valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen tekemään hyvin poikkeuksellisen teon. Hän nimittäin tuli julkisuuteen ja kyseenalaisti kovin sanoin maan hallituksen - siis toimeksiantajansa - veropolitiikan. Toisin sanoen maan talouden ykkösvirkamies nousi kapinaan.
Kansliapäällikön mukaan suunnitellut uudet verot - joita kutsutaan arvonnousu- eli maastapoistumis- ja työmatkaveroiksi - olisivat toteutuessaan haitallisia Suomen talouskasvulle. Majasen mukaan uudet verot toisivat valtiolle vain vähän tuloja, mutta ne on tulkittu startup-yrityksissä "vihamielisiksi toimiksi".
Kansliapäällikkö kertoi, että "ei ole ollut sellaista normaalia virkavalmistelua, että virkakunta tekisi esityksen ja pohtisi sopivia parametreja", vaan ministereiden erityisavustajat ovat sotkeutuneet valmisteluun alusta asti. Yrityskentällä uudet verot on tulkittu vihamielisiksi toimiksi tai rangaistuksiksi erityisesti startup-yrityksiä kohtaan, vaikka - kansliapäällikön mukaan - "talouskasvun vaalimisen pitäisi olla meidän ykkösjuttumme" ja siksi punaviherhallituksen tulisi luopua niistä.
Kansliapäällikön ulostuloa on kommentoinut ministeri Li Andersson (vas), joka kertoi olevansa "huolissani siitä, jos tämä on VM:n suhtautuminen veroihin". Petteri Orpo (kok) puolestaan ilmoitti, että mikäli hänen puolueensa on hallituksessa, se "purkaa välittömästi Suomelle haitalliset maastapoistumisveron ja työmatkaveron".
Verot eivät saa varauksetonta hyväksyntää edes hallituksessa, vaan valtiovarainministeri Annika Saarikko (kepu) on jo aiemmin ilmoittanut, että maastapoistumisvero "saisi jäädä tekemättä". Sen sijaan vasemmistodemareihin lukeutuva pääministeri Sanna Marin (sd) kannattaa suomalaisyritysten kuristamista uusilla veroilla.
Samaan aikaan ajat sitten uskottavuutensa menettänyt Finnwatch tuli julkisuuteen vaatien yksityisten yritysten veronkiristyksiä. Sen mukaan "Suomi tukee suurituloisia 800 miljoonalla eurolla vuosittain" tarkoittaen listaamattomien yritysten osinkoverohuojennusta.
Listaamattomat yritykset ovat paljolti pienyrityksiä, jotka maksavat tuloistaan jo ennen osingonjakoa 20 prosentin veron. Sen päälle tulevat osingonjaon yhteydessä maksettavaksi tulevat verot - joista Finnwatch puhuu ikään kuin ainoana veromuotona. Käytännössä yritysten ja yrittäjien maksamat verot voivat nousta hyvinkin korkeiksi, kuten täältä löytyvät esimerkit osoittavat.
Kaiken kaikkiaan hallituksen veropuuhastelut tai Finnwatchin tahalliset väärinymmärrykset vähentävät suomalaisten intoa yrittämiseen. Tällaisen ilmpiirin luominen on - onnistuessaan - fataalia maan tulevaisuudelle, sillä viime kädessä juuri ihmisten yrittämisinto on Suomen - tai minkä tahansa maan - taloutta pyörittävä moottori, jonka luomalla varallisuudella ihmisille maksetaan palkat ja hallituskin saa rahaa budjetteihinsa.
Tämä olisi hyvä ymmärtää myös Marinin hallituksessa. Tai no - koska tämä toive ei ole realistinen - ainakin seuraavan hallituksen ohjelmasta sovittaessa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sosialistinen hollitupa
Pääministeri pelaa uhkapeliä ihan pokerina
Veronmaksajan taksvärkkipäivä - vaiettu aihe
Sosialistinen hollitupa
Pääministeri pelaa uhkapeliä ihan pokerina
Veronmaksajan taksvärkkipäivä - vaiettu aihe
Tekstit
Tulo ja menopuolella on ensivuodelle 8 000 000 000€ aukko. Hallituksen käsityksen mukaan nykyistä lainanottoon perustuvalle talouspolitiikalle ei ole olemassa vaihtoehtoa. Tuntuu kylmäävältä jos tulevat budjetit ja hyvän jakaminen kenelle sattuu tai kuka älyää pyytää-ryhmille pohjaa velkaan ja verojen korotukseen. Finnwatchin ratkaisuna on pien-ja listaamattomien yhtiöiden verovapaan osingonjaon lopettaminen, josta saataisiin 1/10 osa velantarpeesta. Sensijaan voitaisiin miettiä erilaisten säätiöiden voittojen verottamista jolloin tuotot olisivat eri miljardiluokassa. Varsinkin kun monen säätiön tehtäviä hoitaa Kela ja säätiöiden lakkauttamista ei tavallinen ihminen edes huomaisi muuten kuin valtion tulojen kasvuna.
VastaaPoistaTuntuu nurinkuriselta, että nykyajattelun mukaan hyvinvointivaltio on se jossa tukien-ja etuuksien tarvitsijoita on mahdollisimman paljon. Luulisi, että hyvinvointivaltio on sellainen jossa omalla työllä ja siitä saatavalla palkalla tulisi toimeen ja erilaisten tukien saajien määrä tai niissä jaettavan rahasumman määrä olisi pieni. Mutta taidan olla typerä kun kuvittelen noin?
VastaaPoistahyvin sanottu on tuo
PoistaKohta menee kuppi nurin lopullisesti tämän hallituksen kanssa! Meinaako Suomi hoitaa velkataakkansa puristamalla yritykset ja kansalaiset niin kuiviin, että kohta kenenkään ei kannata tehdä mitään? Tälle yhteiskunnalle käy kohta kuin itänaapurille eli se hajoaa omaan mahdottomuuteensa. Valloittajatkin taitavat olla jo täällä ja oikeusministeri ei löydä pykäliä, joilla estää venäläisiä ostamasta kiinteistöjä strategisilta paikoilta samaan aikaan kun kantasuomalaiset eivät saa ostaa maata Ahnenanmaalta.
VastaaPoistaListaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksessa ei ole mitään huojennuksia. Järjestelmän tarkoitus on vähentää kaksinkertaisen verotuksen vaikutusta.
VastaaPoistaListaamattoman yhtiön osingot perustuvat työntekoon ja riskinottoon. Pörssiyhtiöiden osingot ovat saajan kannalta peliä, eivätkä edellytä työn tekemistä.
Kukaan ei perusta yritystä yhden vuoden tuloja varten. Osoitin 2011 kirjassani sen että lääkäri, joka toimii palkkatyössä, saa 20 vuodessa enemmän rahaa käteen kuin yksinyrittäjälääkäri, joka toimii osakeyhtiön kautta kun molemmat tavoittelevat yhtä suurta eläkettä. Blogikirjoituksessani osoitan vuoden 2020 verosäännöillä saman sekä sen, että 30 vuodessa ero palkansaajan eduksi kasvaa.
Verokeskustelun suuri ongelma on lyhytjänteisyys. Finnwatch eikä mikään muukaan taho selvitä asiaa kokonaisuutena vaan ainoastaan yhden vuoden perspektiivillä agendaansa sopivilla väitteillä.
https://www.vahtera.blog/post/verovälttelyä-vai-yliverotusta-430-miljoonaa
Täsmennän: yhtä suurista tuloista palkansaaja saa enemmän rahaa käteen kuin yrittäjä osakeyhtiön kautta toimiessaan
PoistaMun mielestä periaatteesa sama osinko vero pros pitäisi olla listauksista piittaamatta.
PoistaPörssiyhtiöihin sijoittava työtön tai erittäin pienituloinen, hänhän vasta maksaakin melko pienistä pörssiosinkotuloista sen saman 30 pros mitä äveriäs ökyporvari täh? kun jostain 3000-10000 palkkatuloista ei mene veroo paljoo mittään, mut niistä pörssioisingoistahan menee paljonkin.
vaikkei olis listattu, voi silti olla vaikka satoja osakkeenomistajia siinä, jolloin sitä verojen kiristymisen takia ei ikinä listatakkaan, mitä ny johonkin harmaaseen pörssiin
Enpä ole kuullut, että pienituloinen tai työtön ostaisi pörssiosakkeita. Tähän asti on väitetty, ettei rahat riitä ruokaan. Toki pienituloinen on voinut periä osakkeita tai ostanut ne hyvätuloinen ollessaan. Toimeentulotukea ei saa ennen kuin on myynyt osakkeensa.
PoistaPörssiyhtiön osingoista vero on 25,5 % (yli 30.000 euron osingoista 28,9 %).
Tuo pienen pääomatulon vero koskee kaikkia pääomatuloja. Asia olisi helposti ratkaistavissa osinko-/ pääomatulovähennyksellä, josta on puhuttu vuosia. Se oli 2007 hallitusohjelmassakin.
jooh..on epäoideuden mukaista noin pieniä pääomatuloja, siis tarkoitin vuodessa, verottaa nykyisen raskaalla kädellä. varsinkin jos siis ei ole muuta tuloo kuin joku työttömyys peruspäiväraha, kuten meikäläisellä
PoistaKatsokaapa Finnwatchiin kuuluvat jäsenyhdistykset.
VastaaPoistaFinnwatch näyttää olevan maailmanhalaajajärjestöjen katto-organisaatio. Päällimmäinen tavoite on köyhien ja rikkaiden välisen eriarvoisuuden poistaminen. Näissä porukoissa ajatellaan, että oikeudenmukaista on antaa pohjoisen pakkasten kourissa elämänsä siedettäväksi tehneen kansan rahat sinne, missä äijät juovat olutta puun varjossa samaan aikaan, kun akat puurtavat puukuokan kanssa pellolla kakaralauma helmoissa pyörien ja pienin ryysä seläkään käärittynä märisten.
PoistaMihin tämä kaikki verotettu raha oikein kuluu?
VastaaPoistaJos taas tarvitaan lisää rahaa valtiolle, mikä on sen kohde tulevaisuudessa?
- turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien rahoitus?
- soteuudistuksen "hyvinvointialueet", jotka eivät säästä vaan kuluttavat?
- metsien ennallistaminen?
- ilmastonmuutoksen torjunta?
- kaikenmaailman valtiont tuet sinne tänne?
Onko vihervasemmistolla minkäänlaista talousosaamista?
Kun vaalit on tulossa, täytynee miettiä mikä on vihervasemmiston vaihtoehto?
Professorin linkkaaman HeSan artikkelin kommentit on valittu edustamaan koko kansan mielipidettä. Eikö...?
VastaaPoistaTuhka on pitkään uskonut siihen näkemykseen että inflaatio on ainoa tie joka nykypoliitkoilla on edessään. Velkaa saa EKPlta helposti, rahasta ei ole pulaa. Velkojen pienentäminen onnistuu vain printaamalla rahaa.
VastaaPoistaMenojen leikkaaminen saisi vaalikarjan vauhkoontumaan pahasti, koska hyvin paljon on yhteiskunnan tukien varassa.
Tästä tulee karua, kun velkojen alasajoa yritetään pitkittää ja inflaatiota lisätään.
Muuten olen sitä mieltä, että nimenomaan tuo moralisoiva Finnwatch edustaa sitä korruptiota, jossa valtion varoja käytetään kansalaisten vahingoksi. Eikä se ole suinkaan ainoa tällainen keplottelijoiden putiikki.
VastaaPoistaFinnwatchissa on 7 työntekijää, joiden keskipalkka viime vuonna oli 3800 eur/kk.
VastaaPoistaRahoittajina ay-järjestöt, joukkorahoitus, Ulkoministeriö sekä 37.000 euron yleisavustus (epäselväksi jää mistä). Rahaa saatu yhteensä 489 tuhatta euroa. Siitä 262 tuhatta varsinaisen toiminnan tuottoja.
Nettisivujen mukaan ”Tutkimme yritystoiminnan ihmisoikeus- ja ilmastovaikutuksia sekä verovastuullisuutta”. Siis joku maksaa työstä erillisten avustusten lisäksi. Se selittäisi tietoisesti harhaanjohtavat tutkimukset verotuksesta.
Tämä nykyajan anekauppa olisi kunnollisen selvityksen arvoinen. Käytännössä siinä on suurelta osin kyse korruptiosta, jossa moralisoivilla puheilla levitetään synnintuntoa ja sillä sitten rahastetaan. Kuinka paljon sinne upotetaan julkista rahaa, johon maksaja ei voi vaikuttaa, ja kuinka paljon tämän lisäksi hyväuskoisten maksamia rahoja, on arvuun varassa, mutta veikkaan, että sadoissa miljoonissa liikutaan. Moralisointiliiketoiminta tuntuu olevan aikamme nopeimmin kasvava ja kannattavin bisnes.
PoistaListalta unohtui suunniteltu YEL-uudistus, vaikkei se varsinainen vero olekaan.
VastaaPoistaJoskus kuukausi sitten oli a-studiossa ? kaksi henkilöä keskustelemassa osinkoverotuksesta ja he yksimielisesti totesivat että Suomessa osinkoveroa peritään piensijoittajilta 300 milj. € ja loput 2700 milj. € jätetään perimättä.
VastaaPoistaAinakin toinen heistä oli professori (talous) ja ilmeisesti puheena oli v 2021.
En tiedä onko tässä kyse edellisen hallituksen tekemästä harmaan talouden tukipaketista vai mistä, ja en löytänyt mistään osinkoverotuksen vuosituottoa valtiolle, kun kaikki oli yhdistetty samaan pääomaveron tuottoon.
Sormituntumalla sanoisin, ettei pidä paikkaansa.
PoistaPörssiyhtiön maksamista osingoista suuri osa jää verottamatta. Verovapaita ovat esimerkiksi ay-liike (Kojamo), säätiöt, eläkevakuutusyhtiöt, yli 10 % osakepääomasta omistavat yhteisöt. Monien maiden kanssa on verosopimus, jonka mukaan Suomi ei verota lainkaan tai verottaa vain osittain ulkomaille maksetuista osingoista. Asiasta oli keskustelua muutama vuosi sitten, mutta en muista kuinka suuri osa osingoista jää verottamatta. Huomattavan suuri osuus oli. Siihen osallistui joku professori.
Vuonna 2020 tilastojen mukaan kaikista pääomatuloista maksettiin veroja 3 mrd euroa. 2021 tilastoja ei vielä ole.
Jos tuo 300 milj euroa olisi kaikkien listaamattomien yhtiöiden osinkotuotto, joka olisi maksettu 7,5%:n verolla, olisi kaikkien listaamattomien osinkojen oltava 4 miljardia. Tuon määrän osinkojen maksaminen edellyttää 5 miljardin euron tulosta, josta maksetaan veroja 1 mrd. Käytännössä veroja maksetaan huomattavasti enemmän, koska vain pieni osa tuloksesta jaetaan osinkoina. Yhteisöverojen määrä ylittänee tänä vuonna 7 miljardia. Siinä on mukana myös pörssiyhtiöiden maksamat verot.
Menot ällistyttävästi 55 mrd -> 80 miljardiin vain kolmessa vuodessa. Mihin tämä 25 miljardin menolisäys kohdistuu?
VastaaPoistaHyvesignalointiin, vihreään siirtymään, ulkomaisiin "kehityskohteisiin", erilaisiin tukiin järjestöille, humanitääriseen maahanmuuttoon, kasvaneisiin sosiaalimenoihin, tuulivoimaloiden tukiin, ympäristöministeriön noin tuplaantuneeseen budjettiin... ja moneen muuhun turhuuteen. Sellaiseen menee tämä 25 mrd:n lisäys... mutta, ollos huoleti!!!
PoistaSe aika jolloin hallinto pohtii valtion budjettia ja pyrkii takaamaan, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus saa tarpeellisen määrän rahaa... ja sitten mietitäänkin päät puhki, että riittäisikö koulutukseen ja terveydenhuoltoon pennin latia...
-Raksaäijä-