MTV3 julkaisi artikkelin, jonka mukaan "ilmastonmuutoksen karut merkit näkyvät arktisilla alueilla yhä enemmän: salamointi on kasvanut alueella huomattavasti ja tutkijoiden mukaan tämäkin on seurausta ilmaston lämpenemisestä". Jutussa haastateltu tutkija-meteorologi kertoi myös, että "arktisen alueen muutokset voivat merkitä sekä äärimmäistä kylmyyttä että valtavia lämpöaaltoja tai muita äärimmäisiä sääolosuhteita koko Eurooppaan".
Tutkija-meteorologin mukaan "on mahdollista, että myös salamoinnin seurauksena syntyneet metsäpalot lisääntyvät tulevaisuudessa". Tämä on tietenkin aivan erityisen huolestuttavaa meille suomalaisille, jotka asumme maailman pohjoisimmassa valtiossa, jonka hyvinvointi on rakennettu pitkälle metsiin perustuvan talouden varaan.
* * *
Parhaiten tuo hypoteesi voidaan testata maapallon pohjoisimmissa osissa, koska edellä mainitsemani dogmin perusteena käytetyt ilmastomallit ennustavat lämpenemisen olevan nopeinta maapallon pohjoisimmissa osissa. Arktisen merijään pinta-alan minimikoon kehitys suhteessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksiin tarjoaa tätä varten erinomaisen aineiston.
Siksi olen vuodesta 2018 alkaen analysoinut näiden kahden muuttujan välisen tilastollisen yhteyden kehittymistä. Saamani tulokset olen puolestaan julkaissut kuvana, jossa on sinisellä merkitty niiden vuosien lukumäärä, joiden jälkeen ilmakehän hiilidioksidin ja arktisen merijään minimikoon välinen yhteys on ollut tilastollisesti merkitsevä. Aineiston laajuuden takia olen tulkinnut merkitseviksi vain aikasarjat, jotka ovat saavuttaneet tilastollisen merkitsevyyden 0,1 prosentin riskitasolla kahtena vuotena peräkkäin (tarkemmat perustelut täällä).
Ilmastonmuutostutkimuksen vallitsevasta dogmista seuraa arktisen merijään minimikoon koon supistumisen kiihtyminen ajan myötä. Ja kuten alla olevasta kuvasta näkyy, tämä myös toteutuu varsin hyvin vuosien 1979 ja 2001 välillä (siniset pylväät).
Sen sijaan vuodesta 2002 alkaen ei hiilidioksidin ja napajään minimikoon välillä ole edellä ilmoittamieni kriteereiden perusteella ollut tilastollisesti lainkaan merkitsevää yhteyttä, vaan tilastollisen merkitsevyyden puuttuessa punaisiksi piirtämäni pylväät lyhenevät vuosi vuodelta. Näin siksi, että tarkasteltavien vuosien määrä on vuosi vuodelta pienempi. Toisin sanoen ilmastotieteen vallitseva dogmi on viimeisten 19 vuoden ajan ollut räikeässä ristiriidassa napajään pinta-alasta saatujen mittaustulosten kanssa.
Tieteen yleisten periaatteiden mukaan tämä tarkoittaa, että tuon dogmin perusteena olevissa malleissa on jonkinlainen vika eli se on virheellinen. Tämän seurauksena tuota mallia tulisi joko korjata siten, että se antaisi empiiristen mittausten kanssa yhteensopivia tuloksia tai vaihtoehtoisesti tulisi koko malli ja siihen perustuva dogmi hylätä.
Tekstit
Eipä ole pelkoa tuon konsensuksen muuttumisesta pitkään aikaan.
VastaaPoistaTodella kauan saamme seurata planeetan jäähtymista ennen kuin dogmi kääntyy. Sitä ennen on monet käyrät adjustoitu näyttämään lämpenemistä, kunnes täällä ei oikein mikään enää kasva kun kylmyys kaiken tappaa.
On liian isot tahot laittaneet kaiken likoon hiilidioksiditeorian vuoksi.
Sit mistä noi Viheriäiset meuhkaa, niin toinen on metaani. Siis hiilivety kaasu. Mutkun tieteellinen fakta on, että ilmakehään jouduttuaan metaani karkaa muutamassa vuodessa avaruuteen, koska se on niin kevyt kaasu ettei Maapallon painovoimakenttä pysty pidättelemään sitä ilmakehässä.
VastaaPoistaNiin karkaa muitakin kaasuja mutta hitaammin mutta korvaavaa vaikka hapen tuotantoa tekevät kasvit ja sitten tulivuorista tulee uutta kaasuu tilalle ilmakehään
Suvakit on semmosii, että vedetään hatusta joku utopistinen juttu, miten asioiden heidän mukaansa pitäisi ideaalisesti olla.
VastaaPoistaSitten keksitään teoriat jotka tukevat utopiaa ja päinvastaista osoittavat faktat pimitetään.
koskee kaikkea noiden toimintaa niin monikltuuruurista ilmastonmuutoksiin
Ilmastonmuutoskysymys on painajaismainen sotku, jonka ongelman ratkaisussa nykypolitiikot ovat täysin neuvottomia ja aiheuttavat tai tulevat aiheuttamaan enemmän harmia kuin hyötyä. Ongelma on siinäkin, että tänä päivänä tiedettä on erittäin vaikea erottaa politiikasta. Leipätyökseen politiikkaa tekevät ihmiset ajautuvat yleensä maidensa hallituksiin ja sieltä käsin ohjaavat verorahaa esimerkiksi tieteeseen. Pitäisikö tiede erottaa valtiosta, kuten uskonto, jos siitä tulee uskonnonkaltainen opinkappale? 'Demokraattinen tiede' ei välttämättä ole hyvä idea.
PoistaOlisiko Oras Tynkkysellä ratkaisu ongelmaan. Hänhän toimi aikoinaan valtioneuvoston ilmastopoliittisena asiantuntijana. Jarkko Tontti kirjoittaa blogissaan osuvasti “Joku tietysti voisi olettaa, että tämänkaltaiseen tehtävään nimetyllä olisi vankka luonnontieteellinen koulutus, jolla arvioida ilmastokysymyksiä. Tai edes jotain luonnontieteellistä osaamista. Väärin. Tynkkynen on pätevöitynyt ilmastoasioihin Steiner-koulun lisäksi tekemällä tiedotusopin progradun, jossa tutkittiin lihavien representaatiota kotimaisissa ja yhdysvaltalaisissa tv-sarjoissa”.
Al Gore tietenkin voisi olla myös hyvä vaihtoehto “osuvine” ennustuksineen. Itse asiassa, onko tässä joidenkin asiantuntijoiden ja politiikkojejn välinen symbioosi, koska molemmat syövät samoja veromarkkoja.
" ...kuten alla olevasta kuvasta näkyy...
VastaaPoistaKyllä suosittelisin piirtämään toisenlaisenlaisen kuvan, tai tarvittaessa käyttämään kahta kuvaa.
Taas on ajankohtaista kysyä, kun Suomessa on menossa aika runsasluminen ja kovan pakkasen kyllästämä talvi, että mihin se karkasi se ilmaston lämpeneminen. Nooh vastaushan on aivan helppo, jos sen kysyy näiltä nykyisiltä ilmastoasiantuntijoilta vaikka siltä vihreän näköiseltä Ollikaiselta, YLE:n ainoalta asiantuntijalta. Vastaus on, että ilmastomuutokseen kuuluu ääriolosuhteet, sekä kylmä että lämmin. Se jopa todistaa ilmastonmuutosta.
VastaaPoistaTämä professorin ottama 1979 on se vuosi jolloin merijää oli suurimmillaan. Jos otetaan aiemmat mittaukset mukaan, niin koko CO2 hölynpöly joutaa roskiin.
VastaaPoistaProffessori voisi joskus sen pinta-alan sijasta liittää paasaukseen mukaan paksuuden... Siperia on muuten aika erinäköinen paikka nykyään, tuolla koalan takana.
VastaaPoista