Suomen metsäyhdistyksen Hannes Mäntyranta kirjoitti jokin aika sitten Maaseudun tulevaisuudessa siitä kuinka Yleisradio päätti vihreän konsultin ohjaamana, että kymmenen vuotta vanha puiden vuosilustoihin perustuva tutkimus on vanhentunut. Ja lisäksi asiasta kertonut Suomen Kuvalehti jätti asiaa kommentoimaan pyrkineen tutkimusta tekemässä olleen tutkijan vastineen julkaisematta.
Toki mediataloilla on oikeus julkaista mitä haluaa. Toisaalta on selvää, etteivät puiden lustoihin perustuvat mittaustulokset muutu mihinkään kymmenessä eikä edes tuhannessa vuodessa. Siten tutkimuksen "vanhentuneeksi" osoittaminen edellyttäisi sen osoittamista, mikä noiden lustojen tulkinnassa on tehty väärin. Tätä ei kuitenkaan ole tehty sen enempää tieteellisessä kirjallisuudessa kuin vihreiden konsulttienkaan piirissä.
Mäntyrannan kirjoitus palasi mieleeni kun luin tänään Helsingin Sanomista tamperelaisen eläkeläisen kirjoituksen, jossa tämä halusi luottaa tieteeseen, mutta ettei se ole helppoa koska "uutiset ovat kertoneet lähinnä siitä, että ilmasto on kehittynyt eri tavalla kuin mallit ovat ennustaneet". Kirjoituksensa lopuksi hän toisti sen, mitä olen itsekin tässä blogissa tuonut esiin eli että "luottamustani ilmastotieteeseen auttaisi suuresti, jos ilmastotutkijat kertoisivat selkeästi, millä kriteereillä he katsovat ilmastomallien ennustuskyvyn tulleen tai tulevan testatuksi".
Asia ei ole vähäpätöinen nyt kun ilmastomallien perusteella koko globaalia taloutta ollaan panemassa uuteen uskoon. Kuten kaikki suuret muutokset, aiheuttaa tämä manööveri joillekin ihmisille hyötyä ja toisille tappioita.
Erityisesti jälkimmäisten uhrausten kannalta olisi tärkeää, etteivät heidän uhrauksensa osoittautuisi perusteettomiksi. Siksi myös ilmastomallit olisi asetettava normaalin tieteellisen falsifiointikäytännön alaiseksi.
Lopuksi oikaisen tamperelaisen eläkeläisen kirjoituksesta yhden virheen. Hänen mukaansa "ilmastomalli.. on äärimmäisen monimutkainen, vain harvojen ymmärtämä ja virheille altis tietokoneessa ajettava useiden osamallien muodostama kokonaisuus".
Tämä antaa asiasta liian yksinkertaisen kuvan: tuntemani Ilmatieteen laitoksen - ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta vakuuttuneen - tutkijan mukaan mallit ovat todellisuudessa niin monimutkaisia, ettei niiden kokonaisuutta kykene täydellisesti ymmärtämään yksikään ihminen maailmassa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmasto on lämmennyt lähes yhdellä asteella - mutta mistä?
Siirtyviä maalitolppia ja outoja ilmastomalleja
Selityksenä rikki?
Tekstit
-
Kyseinen eläkeläinen on professori emeritus ohjelmistotekniikan alalta.
VastaaPoistaKiitos tiedosta. Eläkeläisen tausta ei sinänsä yllätä, vaan on hyvinkin sopusoinnussa hänen kirjoituksestaan ilmenevän tieteellisen asiantuntemuksen kanssa.
PoistaArvon professori
VastaaPoistaBlogissasi "Mainio uutinen jääkarhuille ja muille huolestuneille"
kommenttiosuudessa totesit:
"En ole seurannut Gretan matkailua. Journalisteja ja vihreitä se näyttäisi kuitenkin lämmittävän ja nuoria ahdistavan."
(jäi aavistus irvailusta kommentteja kohtaan).
Nyt kuitenkin toteat:
"Asia ei ole vähäpätöinen nyt kun ilmastomallien perusteella koko globaalia taloutta ollaan panemassa uuteen uskoon. Kuten kaikki suuret muutokset, aiheuttaa tämä manööveri joillekin ihmisille hyötyä ja toisille tappioita."
Greta on teini-ikäinen tyttö, joka itsessään tuskin kovin kiinnostava on. Sen sijaan hänen ympärilleen luotu messiaskultti opetuslapsineen on juuri osa tuota tämän blogin lainaustani kirjoittamastasi tekstistä. Jos Greta ei seilannut paatissa meren yli, on kyseessä törkeä valhe, joka muuttuu suureksi petokseksi vasta, kun se yhdistetään kokonaisuuteen menossa olevan ilmastonmuutosfantasiaan ja siihen liittyviin taloudellisiin seurauksiin.
Kuten Aspergerpotilaista tiedetään: he ovat hyvin tarkkoja yksityiskohtien suhteen. Ehkä meidänkin tulisi olla.
Tuo aiemmasta keskustelusta ottamasi lainaus ei ollut irvailua, vaan vastaus Veijo Hoikan kysymykseen "Onko prof. tai muut nähneet Gretan huikean veneseikkailun kuvia/videoita avomereltä matkalla jenkkilään?"
PoistaHuomasin juuri, että Iltalehti paljasti juuri varman valeuutisen liittyen ilmastonmuutokseen. Eli WWF:n jääkarhukuvamanipulaation, joka oli suunniteltu harhauttamaan koululaisia.
PoistaWWF ajaa kaksilla rattailla tässä jääkarhujen suojeluasiassa. He eivät näköjään itsekään tiedä pitäisikö jääkarhuja suojella vai metsästää.
Poistahttps://ilmastotiede.wordpress.com/2017/03/01/miksi-wwf-ja-greenpeace-vastustavat-jaakarhun-suojelua/
Uteliaisuus iski ja oli pakko etsiä löytyykö Gretan purjehduksesta avomerellä mitään kuvaa. En löytänyt kuin yhden video pätkän G:n twitteristä
Poistajossa kertoi että ollaan 500 mailia Nova Scotia sta, ja jotakin nopeudesta (en saanut oikein selvää, mutta mittari taisi näyttää 22 knots) Ja ainakin mitä merestä näkyi niin kohtuullisen rankalta se näytti maakravun silmään.
Kiitoksia professorille taas hyvästä ajatusten aiheesta. Päivittäin tulee luettua ajatukset ja kommentit, mutta kommentoitua harvemmin.
VastaaPoistaAsiaa voi lähestyä myös siitä näkökulmasta, että havaittuaan jonkun median tai muun julkaisijan "vedättävän" asiassa jättäen jotain kertomatta, poistaen omalta näkökulmaltaan "epäedullisia" tuloksia tai artikkeleita tai muuten toimien ilmeisen "epäeettisesti" voi jatkossa suhtautua hyvin kriittisesti kyseisen julkaisijan tuotoksiin.
Valitettavan usein taitaa raha ohjata julkaisupolitiikkaa.
Luostotutkimuksissa Suomi on käsittääkseni ollut aiemmin maailman arvostetuimpia, mutta valitettavasti taitaa olla niin, ettei niiden tuloksia haluta enää pitää esillä, koska ne eivät tue ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen agendaa.
Toinen merkittävä aikasarja on olemassa Tornionjoen jäiden lähdöstä alkaen 1600-luvun loppupuolelta. Tuloksista tehty graafi osoitti, ettei jäiden lähtöajan aikaistumisessa ole mitään viime vuosikymmeninä tapahtuvaa voimistuvaa muutosta vaan pitkän jänteen muutos on suoraviivainen, samassa kulmakertoimessa tapahtuva lievä aikaistuminen koko 300 vuoden ajalta.
Nyt tutkimus ja siihen liittyvä artikkeli on poistettu Ympäristö.fi sivulta. Jos kyseinen toimija olisi halunnut toimia asiassa uskottavasti, olisi asia voitu pitää lukijoiden saatavilla ja kirjata tietoihin huomautus, miksi artikkeli ei ole heidän mukaansa enää tiedoiltaan oikea. Tutkimuksen poistaminen kokonaan johtaa siihen, että lukija ei voi enää luottaa kyseisen julkaisijan tietoihin ja arvioi sen valemediaksi.
Totuus ei pala tulessakaan
"auttaisi suuresti, jos ilmastotutkijat kertoisivat selkeästi, millä kriteereillä he katsovat ilmastomallien ennustuskyvyn tulleen tai tulevan testatuksi"
VastaaPoistaKai ne kriteerit on kerrottu julkaisuissa? Ei tainnut professori täsmentää, mistä hän niitä etsii tai odottaa löytävänsä.
Tuo lainaus oli siis tamperelaisen eläkeläisen kirjoituksesta, ei minulta. Toki tämä mielipidekirjoittajakin on tämän keskusteluketjun ensimmäisen viestin mukaan on professori.
PoistaMutta ei, noita kriteereitä en ole nähnyt yhdessäkään lukemassani ilmastoaiheisessa julkaisussa. Tosin harvoin niitä muutenkaan ilmaistaan ennen kuin niiden tutkimusraporttien yhteydessä, joissa tällaisia falsifiointiyrityksiä on tehty. Mutta en ole siis nähnyt sellaisiakaan.
Sen sijaan olen lukenut useita julkaisuja, joissa todetaan, etteivät tulokset ole ilmastomallien ennusteiden mukaisia ja sen jälkeen kehitellään uusi - ja joskus päähypoteesin kanssa ristiriitainen tulkinta. Tämä on normaalia tieteessä, mutta osoittaa samalla, ettei aluperäinen päähypoteesi ihmisen vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen ole kovin vahvalla pohjalla. Eikä se siis ole verrannollinen vaikkapa painovoima- tai evoluutioteoriaan kuten aika usein näkee väitettävän.
Lopuksi suosittelen vielä vanhaa kirjoitustani, joka aukeaa klikkaamalla päätekstistä sanojen "tässä blogissa tuonut esiin" kohdalta. Olen käsitellyt tätä asiaa mm. siellä.
Kukahan vaivautuisi tilastoilla todistamaan, että ilmasto onkin viilentynyt. Eihän se muuta vaadi kuin sopivan ajankohdan peruslähtökohdaksi.
VastaaPoistaHyvä idea. Kaupallistettavissa: valitse kaavakkeelta haluamasi ilmansuunnanvaihdoksen muutoksen suunta, me valitsemme vertailuaikavälit ja ns. Vertaisarvioitujen tutkimusten referaatit, vaikeaselkoisilla kaavoilla pieneen lisähintaan.
PoistaSataakohan huomenna?
Aika kiistatonta on se, että globaali ja ainakin Suomen ilmasto on lämmennyt 1800-luvun puolivälistä eli pienen jääkauden jälkeen. Kiistanalaista sen sijaan on ihmisen toiminnan vaikutuksen suuruus tuohon lämpenemiseen. Jos se on niin suuri kuin ilmastomalleista voidaan päätellä, ovat rajutkin poliittiset toimenpiteet perusteltuja. Jos taas ei, olisivat tuollaiset toimenpiteet ...hmh... huonosti perusteltuja.
PoistaOsana seuraavaa dokumenttia on graafi Tornion joen jäiden lähdöstä vuosilta 1693 - 2003. Sen mukaan voi arvella, että alueen lämpötila on hitaasti lämmennyt kyseisenä ajanjaksona kuten professori Suomen osalta yllä totesi. Oleellista on, että lämpeneminen on ollut suoraviivaista, eikä se oikein tue väitettä ihmisen aiheuttamasta merkittävästä maapallon lämpenemisestä ainakaan Tornionjokilaakson osalta.
PoistaNäyttäisi myös siltä, ettei viimeisten vuosien aikana ole tapahtunut tilastollisesti merkittävää lämpötilan muutosta.
https://isthereaglobalwarmingpause.com/
https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2223681/Ilmastonmuutoksen+indikaattorit.pdf/501d10c1-9566-4014-b939-adc2cf7610ba/Ilmastonmuutoksen+indikaattorit.pdf.pdf
Tietenkin suomalaiset ovat syyllisiä jääkauden jälkeiseen lämpenemiseen. Mitäs menivät polttamaan puuta kiukaissa/uuneissa ja mitä niitä ny oli missä poltettiin. Nuotioita ja sellasisia. Siitähän se hiilenperkele levis pitkin vähää ja isompaakin aasiaa ja amerikkaan asti.
PoistaHuru-ukko
Tuo Tornionjoen jäidenlähtökuva on tosiaan mielenkiintoinen. Ympäristöministeriön kuva tosin päättyy vuoteen 2003, joten siitä ei näy sen jälkeinen kehitys. En löytänyt pidempään jatkuvaa sarjaa myöskään parin minuutin googlauksella.
PoistaSen sijaan Kallaveden jäätymisestä ja jäänlähdöstä löytyi vuoteen 2010 ulottuva tilasto.
Itse menetin uskon Yleisradion riippumattomuuteen vuonna 2015, kun pakolaiskriisi oli meneillään: tulijoita mainostettiin lapsiperheinä, jotka rikastuttavat Suomen taloutta; luvaton liikkuminen Schengen-alueella tai laiton maahantulo selitettiin ihmisoikeutena; kuvamateriaali Balkanilla tapahtuneista mellakoista jätettiin pois uutisista; tulijoiden seksistiset sekä Eurooppaa halventavat mielipiteet sivuutettiin kiitollisuudella.
VastaaPoistaKun politiikka ohjaa uutisointia, niin ei ole ihme, jos ilmastonmuutos on osa agendajournalismia. Esimerkiksi tuulivoimaloiden valmistuksessa syntyneet hiilidioksidipäästöt sekä ympäristöjätteet, tai tuulivoimalan lyhyt käyttöikä, ovat aiheita, joita ei mediassa pyöritellä. Kokonaispäästöjen vertaaminen hiilivoimaan lienee täysin pannassa.
Tämä vastakkaisen tutkimustiedon sivuuttaminen tai suoranainen kieltäminen on asia, jonka pitäisi saada yleiseen keskusteluun, kanssa tai ilman Yleisradiota. Maininnan arvoinen seikka on myös tuulivoimaloiden meluhaittaa koskeva uutisointi ja jopa virallisten tutkimuslaitosten osallisuus: haitallisten infraäänien väitetään hukkuvan luonnolliseen taustakohinaan, mutta se johtuu tarkoitushakuisesta mittaustavasta, jossa kuvaajat esitetään laajojen taajuuskaistavälimittausten perusteella eikä kapeiden kaistojen desibelispektrinä. Tällöin siis (dB-Hz)-kuvaajat keskiarvoistuvat ja näyttävät säännöllisiltä (=luonnollisilta) ILMAN tuulivoimaloiden infraäänistä aiheutuvia suuria taajuuspiikkejä! Tämä mallinnustapa on tietoinen valinta, sillä suuritehosten tuulivoimaloiden aiheuttamaa paineaaltoa ei voi teknisesti vaimentaa ilman, että samalla tehotuotto häviää. Lisäksi luonnolliseen taustakohinaan verrattuna infraäänet ovat ERITTÄIN läpäiseviä ja näin ollen esim. sisätiloissa niiden intensiteetti kasvaa.
>infraäänien väitetään hukkuvan luonnolliseen taustakohinaan, mutta se johtuu tarkoitushakuisesta mittaustavasta, jossa kuvaajat esitetään laajojen taajuuskaistavälimittausten perusteella eikä kapeiden kaistojen desibelispektrinä
PoistaViittaatko nyt TEMrap_28_2017_verkkojulkaisu.pdf:n kuviin 38-41? Kieltämättä terssispektri ei ole paras mahdollinen tapa esittää pyöriviin koneisiin liittyviä asioita. Harmoniset ovat perustaajuuden monikertoja ja niitä mahtuu terssikaistalle sen keskitaajuudesta riippuva määrä nollasta N:ään. Kiusallista on myös jos kerrannainen sattuu kaistojen rajataajuudelle, tällöin pienikin huojahdus siirtää kerrannaisen toiselle kaistalle. En ole myöskään kovin ihastunut desibelien esittämiseen pylväskaaviona, koska pylväskaavion idea on se, että se alkaa aina nollasta ja visualisoi lukujen itseisarvoja. Ongelma on siis se, että miinus ääretön desibeliä on nolla pascalia.
>intensiteetti kasvaa
Tätä voi olla hieman vaikea todentaa ainakaan perinteisellä p-p -intensiteettisondilla normaalissa huonetilassa, kun mikrofonit olisivat vähintäänkin useamman metrin päässä toisistaan eivätkä ne siten ehkä edes mahtuisi samaan huoneeseen. Lisäksi intensiteetin mittaamiselle en oikein tässä tapauksessa näe perusteita, kun keskustellaan lähinnä häiritsevyydestä. Ihminen ei aisti hiukkasnopeutta vaan pelkästään äänenpainetta. Ja kun intensiteetti on äänenpaineen ja hiukkasnopeuden tulo, niin on selvää, että emme voi siten myöskään aistia intensiteettiä.
Todellakin. Jokainen voi kuulla voimalasta syntyvän harmonisen jyskeen, joka selvästi dominoi äänimaisemaa. Kuitenkin tuossa TEM:n julkaisussa näkyy melko tasaisia diagrammeja vain loivilla huipuilla, esim. Kuva 41. Lupaan syödä hatullisen neekerinpaskaa, jos huiput eivät piikkaa tarkemmassa spektrissä.
PoistaTuo sisätiloissa "kasvana intensiteetti" tarkoittanee jotakin suhteellista intensiteettiä? Joka tapauksessa infraäänien läpäisevyys on tunnettu tosiasia, mikä vaikuttaa vaikkapa sydämen toimintaan.
Kaarenojan mielestä oli siis luonnollista, että Metsäntutkimuslaitoksen puun vuosilustoja koskenut tutkimus, joka oli niinkin vanha kuin vuodelta 2010 oli ”vanha ja heppoisiin lähteisiin perustuvat juttu joka haastoi mediapomon medialukutaidon”. Asiantuntijanaan hänellä näytti olleen ”konsultti Hannu Oskala (vihr.)” joka puolestaan oli kysynyt, miksi Yleisradio pitää artikkelia yhä sivuillaan. ”Vanhoja sisällöltään virheelliseksi todettuja juttuja voi ja pitää poistaa”. Siinä ei sitten Metsäntutkimuslaitoksen eikä emeritusprofessori Mielikäisen mielipide paljoa painanut Oskalan asiantuntemuksen rinnalla, eikä ihmekään, Oskalahan valmistui vuonna 2008 musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikin laitokselta pääaineenaan harmonikan soitto.
VastaaPoistaJoskus, eikä niin harvoinkaan, tuntuu siltä, että sanaa tiede, tiede hokevat innokkaimmin ne, jotka tieteestä vähiten ymmärtävät ja joille tieteellinen ajattelu on mahdollisimman vierasta. Erityisesti tämä on tullut vastaan näissä viime aikojen ilmastojutuissa, joissa kaikuu ennemminkin uskonnollinen julistus ja poliittinen propaganda ja, pahoin pelkään, moraaliltaan hyvin kyseenalainen bisnes.