Ay-liike ja vasemmisto ajavat USA:n talouden tukemista suomalaisella rahalla

Länsi-Uusimaa julkaisi artikkelin, jossa oli haastateltu kotimaisen Finlandia-rahastoyhtiön toimitusjohtajaa. Juttu oli siinä suhteessa silmiä avaava, että se muistutti meitä siitä, miksi maamme talouskasvu tökkii ja valtio velkaantuu. 

Toimitusjohtajan mukaan Finlandia-rahasto myi kaikki kotimaiset osakkeensa vuoden 2023 alussa, eikä ole koskenut niihin sen jälkeen. Sen sijaan suomalaista rahaa on sijoitettu pääosin Yhdysvaltoihin, mutta vähän myös muuhun Eurooppaan sekä Japaniin, Etelä-Koreaan ja Taiwaniin.

Näin on tehty siitä syystä, että vuoden 2023 alusta lähtien Helsingin ja New Yorkin pörssien tuottoero - osingot mukaan luettuna - on ollut peräti 40 prosenttiyksikköä. Lisäksi koko tämän vuosituhannen ensimmäisen 24 vuoden aikana Suomen ja Yhdysvaltojen pörssien välillä on ollut totaalisen julma ja pysyvä ero investoidun rahan tuotossa.

* * *

Edelle kirjoitettu näkemys tarkoittaa selkokielellä sitä, että Finlandia-rahasto - ja todennäköisesti monet muutkin suomalaiset sijoittajat - tukevat rahoillaan mieluummin amerikkalaista talouselämää kuin suomalaista. Sen seurauksena suomalaisten yritysten rahoituspohja jää heiveröisemmäksi kun amerikkalaisten - ja lopputulos näkyy erityisesti tuotekehityksessä ja investoinneissa. 

Tämä olisi hyvä muistaa myös kovalla äänellä yritysten omistajien osinkoja kauhistelevissa ja pääomaverotuksen nostoa huutavissa poliittisessa vasemmistossa ja ammattiyhdistysliikkeessä. Näin siitä huolimatta, että se tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun maamme rikkaimmat ihmiset maksavat tuloistaan pienemmän osuuden veroina kuin hiukan köyhemmät, joilla on vain palkkatuloja.  

Yhtälö on periaatteessa varsin yksinkertainen. Palkansaajat saavat palkkaa työstään ja ne heistä, jotka ovat sitä - tai jotain muuta - kautta vaurastuneet etsivät rahoilleen sellaista sijoituskohdetta, jossa niiden arvo kasvaa tai ainakin säilyy. Tällä tavoin raha ohjautuu lopulta parhaiten tuottavien yritysten taseisiin ja mahdollistaa sitä kautta niiden uusiutumisen eli pitkän aikavälin menestymisen kansainvälisessä kilpailussa. 

Kilpailussa menestyminen taas mahdollistaa tavallisten ihmisten työllistämisen kilpailukykyisellä palkalla, omistajien palkitsemisen sijoittamiseen houkuttelevilla osingoilla sekä myös hyvinvointivaltion julkisten palveluiden rahoittamisen yritysten ja työntekijöiden maksamilla veroilla. Siksi on syytä kysyä ay-liikkeen johtajilta ja maamme vasemmistopuolueiden poliitikoilta, että onko niiden viime aikoina ajamansa politiikka järkevämpää kuin Suomesta muuhun maailmaan suuntautuvan pääomavirran kääntäminen tänne Pohjantähden alle? 

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Julkinen raha johtaa lailliseen korruptioon
USA:ssa ennätys, Suomessa alakulo
Björn Wahlroos ja Javier Milei - kuin kaksi marjaa

Ovatko sijoitusneuvojan intressit vilpittömiä?

Tänä aamuna sain luettavakseni tarinan siitä, kuinka Nordean sijoitusneuvojat olivat antaneet leskelle tyhmiä neuvoja, joiden seurauksena hän joutui maksamaan runsaasti veroja. Käytännössä leski oli myynyt mieheltään jääneet pörssiosakkeet ja ostanut pankin sijoitusinstrumentteja neuvojalta saamiensa ohjeiden mukaan.

Epäilen pankin motiivina olleen sijoitusten siirtämisen sellaisiin instrumentteihin, joista se saa itselleen hoitokulut - pörssiosakkeistahan ne ovat vähäisemmät. Lesken menetykset eivät kuitenkaan jääneet maksettaviin veroihin, vaan pankin toteuttamat sijoitusinstrumenttivaihdokset johtivat lisäksi hänen sijoitustuottojensa vähenemiseen - siis aivan suoraan rahanmenetykseen.

* * *

Kävin itse joskus kolmekymppisenä kertaalleen kuuntelemassa pankiiriliikkeen "infotilaisuutta", jossa vielä itseänikin nuorempi sijoistuneuvoja kuvasi minulle kuinka todelliset ammattilaiset hyödyntävät erityyppisiä sijoitusinstrumentteja. Hänen analyysinsä olisi ollut periaatteessa oikea, ellei huomioida osakekurssien ja korkoktasojen vaikeaa ennustettavuutta. Pelin henki kävi ilmi siinä vaiheessa, kun hän rupesi kauppaamaan minulle eläkevakuutusta - epäilemättä jonkinlaisen myyntiprovision toivossa.

Olen käynyt muutaman kerran keskustelua myös oman pankkini sijoitusneuvojien kanssa. Myös niissä on poikkeuksetta käynyt ilmi pankin halu myydä omia sijoitusinstrumenttejaan. Näin siksi, että vaatimattomat säästöni ovat aina olleet sijoitettuna suoraan pörssiin.

Olen tietenkin kuunnellut kohteliaasti kaikkia sijoitusneuvojia, mutta heistä huolimatta pitänyt omaisuuteni hyvän osinkotuoton tarjoavissa osakkeissa. Lisäbonuksena olen saanut niiden kurssinousun, joka jo yksistään on ollut pitkällä aikavälillä suurempi kuin tyypillisistä sijoitusrahastoista olisi ollut saatavissa.

Aamun jutussa kerrottiin myös, että Nordea oli suositellut rahastoratkaisua sen vaivattomuuden takia. Jäin itsekseni ihmettelemään mitä vaivaa sitten aiheuttaa osinkotuoton perusteella valitun osakesalkun ylläpitäminen?

Pörssiosakkeethan ovat arvo-osuustilillä ja osingot siirtyvät pankkitilille ilman eri vaivaa kerran vuodessa. Eivät kaikki osakkeenomistajat kyylää silmä kovana osakekursseja, eivätkä osta ja myy omistuksiian kahdesti päivässä. Eikä sellaiseen nollasummapeliin ole edes tarvetta niin kauan kuin sijoitukset ovat varmalla pohjalla olevissa pörssiyhtiöissä - toki jonkin verran hajautettuina yksittäisen yrityksen odottamattomien vaikeuksien varalta.

* * *

Olen usein ihmetellyt koko sijoitusneuvonnan mielekkyyttä. Onhan selvää, että mikäli joku pystyy oikeasti ennakoimaan markkinoiden liikkeitä, kannattaa hänen keskittyä palkkatyön sijaan pelaamaan omaa sijoituspeliään sataprosenttisella panostuksella.

Toiseksi on selvää, että mikäli neuvojalla tai hänen työnantajallaan on intressejä jonkin sijoitusinstrumentin suhteen, on hänellä motiivi vaikuttaa sen arvoon. Minusta tämä on näkynyt vuosien varrella useita kertoja esimerkiksi suursijoittaja Björn Wahlroosin julkisuuteen antamissa kommenteissa.

Toki sijoitustoiminnan yleiset lainalaisuudet on hyvä tuntea, mutta se ei tarkoita, että sijoitusneuvojalle tulisi antaa valta oman sijoitusvarallisuuden suhteen. Hälytyskellojen tulisi soida viimeistään silloin kun neuvoja ottaa esiin oman intressinsä mukaisten sijoitusinstrumenttien - kuten vaikkapa työnantajansa rahastojen tai eläkevakuutusten - "erinomaisuuden" sijoitusportfolion hajauttamisen kannalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi euromaiden talous lähti nousuun?
Suomen talous kasvaa ennusteita nopeammin vuosina 2017-2021
Biohit - Suomen seuraava menestystarina?