Ceutan tapahtumien positiivinen lopputulema

Ceutan tapahtumat ovat johtanet eurooppalaisten heräämiseen. Tai ainakin melkein kaikkien, sillä 22 EU-maata – Saksa, Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Kroatia, Tanska, Viro, Suomi, Kreikka, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Malta, Alankomaat, Puola, Tšekki, Romania, Slovakia, Slovenia ja Ruotsi – on allekirjoittanut kirjeen, jossa vaaditaan ulkorajojen tehokasta suojaamista, laittoman maahantulon torjumista sekä tukea Espanjalle. Suomen puolesta allekirjoittajana toimi pääministeri Petteri Orpo (kok).

Ikävää on toki se, että viisi maata on ilmaissut tahtonsa nykyaikaisen kansainvaelluksen jatkamisesta jättämällä vaatimuksen allekirjoittamatta. Ne ovat Espanja, Ranska, Irlanti, Luxemburg ja Portugali, joiden motiiveja on – ainakin minun – varsin vaikea ymmärtää, koska tässä ei puhuta maahanmuutosta yleensä vaan nimenomaisesti laittomasta maahanmuutosta.  

* * *

Suomen hallituksessa suhtaudutaan laittomaan maahanmuuttoon ilmeisen vakavasti, sillä sisäministeri Mari Rantanen (ps) määräsi saman tien oman virkakoneistonsa suunnittelemaan EU:n sisärajojen vaatimia toimia. Hänen mukaansa tarkoituksena on se, että sisärajojen sulkemiseen tarvittavat "päätökset voidaan tämän valmistelun perusteella tehdä hyvinkin nopeasti, jos tarve niin vaatii".

Toisin sanoen Rantanen tai Suomi eivät ole yksipuolisesti sulkemassa EU:n sisärajoja vaan luomassa valmiuden siihen, että sen voi tarvittaessa tehdä nopeasti. Tämä on tärkeää siksi, että Suomen hallitus joutui lainsäädännön – ja poliittisen tahdon – puuttuessa seurailemaan vuonna 2015 avuttomana sitä, kun länsirajalta tulvi maahamme joukoittain laittomia maahanmuuttajia. 

Nyt tehtävänä olevan valmistelun seurauksena maamme EU-rajojen sulkemiseen tarvittavat askelmerkit ovat jatkossa valmiina jo etukäteen, joten niiden kiinni paneminen käy yhdellä hallituksen käskyllä. Ja sen seurauksena laittomien maahanmuuttajien Unionin sisäinen vaellus tänne pohjantähden alle päättyy siihen. 

* * *

Nähtäväksi jää, tarvitaanko Suomessa koskaan nyt valmisteltavana olevaa lainsäädäntöä. Ceutan tapahtumat joka tapauksessa jäivät hetkelliseksi episodiksi, jonka taustalla oli mahdollisesti järjestäytynyt – kenties jopa valtiojohtoinen – rikollisuus. 

Tämä johtuu siitä, että Ceutalta ei pääse manner-Eurooppaan ilman rajatarkastuksia. Siten se ei ollut sellainen reitti, joka olisi voinut johtaa vuoden 2015 tapahtumien toistumiseen. Niinpä sinne rynnänneet marokkolaiset palasivat nopeasti takaisin kotimaahansa.

Loppujen lopuksi koko Ceutan episodi päättyikin onnellisesti kuin sadut konsanaan. Sen sijaan, että nykyaikainen kansainvaellus olisi ottanut uuden askeleen, se muistutti EU:n poliitikkoja siitä, että on parempi varautua etukäteen kuin joutua etsiskelemään laittomia maahanmuuttajia ympäri koko Unionin aluetta.

Siksi on vaikea ymmärtää sitä tyhmyyttä, jota Espanjan, Ranskan, Irlannin, Luxemburgin ja Portugalin vallankäyttäjät demonstroivat jättämällä alussa mainitsemani vaatimuksen allekirjoittamatta. Ehkäpä noiden maiden kansalaiset ymmärtävät seuraavissa parlamenttivaaleissaan, että heidän kannattaa harkita äänensä antamista nykyisiä hallitsijoitaan vastuullisemmille poliitikoille!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
60 000 afrikkalaista lähti toivioretkelle
Somalit osoittivat EU:n suunnittelemien palautuskeskusten tarpeellisuuden
Mari Rantanen esitteli ja Vigelius laukaisi

60 000 afrikkalaista lähti toivioretkelle

Kuten arvoisa lukijani muistaa, päätti Espanja antaa puolelle miljoonalle laittomalle siirtolaiselle kansalaisuuden. Tekoa pidettiin harkitsemattomana jo tuoreeltaan, ja nyt sen seuraukset ovat lihallistuneet Espanjan afrikkalaisen kolonian Ceutan arjessa, kun jopa 60 000 toivioretkelle lähtenyttä afrikkalaista on änkenyt itsensä sinne muutaman päivän aikana. 

Vaihtoehtoisen selityksen mukaan ryntäyksen pääsyynä olisi Marokon suuttumus siitä, että Espanja on tiivistänyt suhteitaan Algeriaan. Pääministeri Pedro Sánchez on kuitenkin kertonut, että "marokkolaisviranomaisten kanssa käydyistä keskusteluista kävi ilmi, että ihmissalakuljetusmafiat ovat tehneet itseään hyödyttäviä tulkintoja korkeimman oikeuden päätöksestä". 

* * *

Ilta-Sanomat kertoi, että kansanedustaja Tere Sammallahti (kok) on vaatinut Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexia sulkemaan Espanjan ja Marokon välisen rajan ja palauttaa laittomasti rajan ylittäneet. "Tarvittaessa sotilaallista voimaa käyttäen".

Kansaneustaja Jouni Ovaska (kepu) on – saman lähteen mukaan – puolestaan sanonut, että Euroopan on kyettävä turvaamaan ulkorajansa samalla, kun se pitää kiinni kansainvälisistä velvoitteistaan ja mahdollistaa laillisen maahanmuuton. Tätä hän perustelee sillä, että muussa tapauksessa "kansalaisten luottamus yhteiseen eurooppalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan rapautuu".

Myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok) otti kantaa asiaan, kertomalla, ettei kukaan saa tulla EU:hun noudattamatta yhteisiä sääntöjä. Ja siksi "palautusten on tapahduttava nopeasti. Olen ollut yhteydessä EU-kollegoihini".

Luonnollisesti myös perussuomalaiset ovat reagoineet asiaan. Sisäministeri Mari Rantanen (ps) seurasi Italian pääministeri Giorgia Melonia vaatimalla Espanjan sulkemista tilapäisesti ulos Schengen-alueesta. Samoilla linjoilla oli myös kansanedustaja Miko Bergbom (ps), joka vetosi, että kaikkien puolueiden tulisi asettua tukemaan vaatimusta.

* * *

Ehkä yllättäen, myös SDP:stä on kuultu järjen ääntä. Kansanedustaja Saku Nikkanen (sd) nimittäiin halusi irrottaa Ceutan Schengen-alueesta, mikäli tilannetta ei saada nopeasti hallintaan.

Toisaalta demareiden Pinja Perholehto ja Vihreiden Fatim Diarra arvelivat ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristösyiden yht´äkkiä ajaneen nämä kymmenet miljoonat ihmiset liikkeelle. Ikään kuin Espanjan pääministerin vastuuttomalla kansalaisuuden jakopolitiikalla ei olisi mitään tekemistä vyöryn kanssa. 

Pääministeriä sijaistava Riikka Purra (ps) kuitenkin palautti keskustelun asialliselle tasolle muistuttamalla, että "EU-tasolla tulee tehdä tarvittavat toimet Espanjan ruotuun saamiseksi. Yksittäinen jäsenmaa ei voi tehdä toimia, joista pahimmillaan seuraa huomattavaa haittaa koko Euroopalle."

Omalta osaltani pidän selvänä, että olisi valtavaa tyhmyyttä olla palauttamatta tässä puheena olevia laittomia maahanmuuttajia takaisin sinne mistä he tulivatkin. Ja samalla säätää nopeasti tarvittavat lait, joiden perusteella kukaan laiton maahanmuuttaja ei saa vapaata oleskeluoikeutta Euroopassa, vaan heidät sijoitetaan sitä varten perustettaviin turvapaikkoihin siksi aikaa, että tilanne heidän kotiseuduillaan kohenee.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi Espanjan pääministerin suositus Suomelle on huono
Espanjalainen ja suomalainen ratkaisu
Massamaahanmuutto on EU-nuorison suurin huoli

"Abdul B" ajoi Saksassa autolla

Saksalainen pride-väki sai tuntea konkreettisesti sen, miltä tuntuu elää seksuaalivähemmistönä islamistisessa kulttuurissa kun "Abdul B" ajoi heidän juhlaansa ja ryhtyi sen jälkeen riehumaan machete veitsellä. Sen seurauksena yksi nainen sai surmansa ja ainakin 15 vammoja.

Abdul B (kuva alla) tunnetaan virkavallan piirissä jo ennestään islamistisia ajatuksia omaavana henkilönä. Siitä huolimatta hän on saanut – monien kaltaistensa tavoin – elellä vapaasti Berliinissä. 

* * *

Pride-juhlaan kohdistunut terroriteko voidaan tietenkin luokitella yksittäistapaukseksi jos niin halutaan. Tai pikemminkin: koska niin halutaan. 

Yhtä hyvin sen voisi ajatella olevan vääjäämätön seuraus Saksassa harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta, jossa islamilaista ääriajattelua ei ole huomioitu millään tavalla. Tätä tukee erityisesti se, ettei kyse ole ainutkertaisesta tapahtumasta, vaan islamistit ovat aiemminkin kohdistaneet saksalaisiin terroritekoja (esimerkki, toinen, kolmas).

Viimeöisen terroriteon keskeisin seuraus lieneekin maahanmuuttokriittisen AfD-puolueen kannatuksen nouseminen Saksassa. Tällä hetkellä sitä kannattaa mielipidekyselyiden mukaan noin 28 prosenttia saksalaisista eli se on maan suosituin puolue. 

Lisäksi Saksassa vaikuttaa vasemmistolainen BSW-puolue, joka on niin ikään maahanmuuttokriittinen. Sen kannatus on kuitenkin vajonnut noin kolmeen prosenttiin oltuaan pari vuotta sitten peräti yhdeksässä prosentissa. Nähtäväksi siis jää, palaavatko vasemmistolaisesti taloudesta ajattelevat sen kannattajiksi "Abdul B":n ansiosta.

* * *

Berliinin uutista lukiessani en voinut olla ajattelematta, kuinka hyvä asia on ollut suomalaisen maahanmuuttopolitiikan järkevöityminen maamme nykyisen hallituksen – ministeri Mari Rantasen (ps) johdolla – tekemien toimien ansiosta. Nähtäväksi kuitenkin jää, saavatko sen tekemät uudistukset jatkoa seuraavan hallituksen valtakaudella vai ryhtyykö se perumaan saavutettua edistystä. 

Tämä on todellinen vaara, sillä Petteri Orpon (kok) hallituksen suosio on mielipidekyselyiden mukaan laskenut 39,1 prosenttiin ja vastaavasti suurimmasta oppositiopuolueesta SDP:stä on tullut ylivoimaisesti suosituin puolue. Tässä sitä on auttanut puolueen valtava kannatus vieraskielisten parissa, mikä on omiaan tukemaan puolueen vastuutonta maahanmuuttopolitiikkaa. 

Siksi olisi erinomaista, mikäli suomalaiset demareiden kannattajat pysähtyisivät hetkeksi pohtimaan sitä, minkälaisen Suomen he haluavat jättää jälkeläistensä elettäväksi. Olisiko se suomalaiseen kulttuuriin pohjautuvan oikeusvaltio, jossa vallitsee laki, järjestys ja ihmisten välinen tasa-arvo. 

Vai monikulttuurisen helvetin, jossa erilaiset järjestyshäiriöt ovat jatkuvia ja seksuaalivähemmistöjen sekä naisten asemaa uhkaavat 600-luvun ajatuksiin perustuvat ääri-islamilaiset motiivit. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terrorismivaroitus
Väkivalta- ja seksuaalirikollisuuden seuraukset
Terrorismi ja -väkivalta leimaa kaikki arabitaustaiset ihmiset

Orpon hallituksen ministerit ovat onnistuneet hallitustyössään – vain Multala ja Marttinen ovat poikkeuksia

Helsingin sanomat julkaisi eilen tulokset mielenkiintoisesta kyselystä, jossa tiedusteltiin ihmisiltä ministereiden onnistumisesta hallitustyössään. Itse HS:n artikkelissa niitä kommentoi erittäin asiantuntevasti professori Markku Jokisipilä, joten juttu kannattaa ehdottomasti lukea. 

Yksi näkökulma jäi kuitenkin pohtimatta niin Jokisipilältä kuin Erkkomedian toimittajaltakin. Nimittäin se, miten suuri osa kansasta katsoo ministereiden onnistuneen suhteessa heidän taustapuolueidensa kannatukseen. 

Siksi katsoin viimeisen Yleisradion mielipidetutkimuksen luvut hallituspuolueille. Niiden mukaan Kokoomuksen kannatus oli 17,4 prosenttia, Perussuomalaisten 14,5 prosenttia ja Ruotsalaisen kansanpuolueen 3,8 prosenttia. 

* * *

Jos nyt jaetaan kunkin ministerin toimia hyvin tai melko hyvin onnistuneena pitäneiden henkilöiden määrä heidän taustapuolueidensa tämänhetkisellä kannatuksella, nähdään yli suhdeluvun 1,0 saaneiden ministereiden onnistuneen yli puoluerajojen. Alle 1,0 suhdeluvun sanoneet eivät puolestaan ole onnistuneet edes kaikkien lähtökohtaisesti "heidän puolellaan" olevien mielestä. 

Näin saamme seuraavan listan HS:n jutussa mainituista ministereistä:

Adlercreutz (ruots) 5,26

Häkkänen (kok) 2,82

Valtonen (kok) 2,47

Purra (ps) 1,59

Rantanen (ps) 1,52

Meri (ps) 1,31

Ranne (ps) 1,24

Orpo (kok) 1,21

Rydman (ps) 1,04

Multala (kok) 0,92

Marttinen (kok) 0,63

* * *

Lista osoittaa, että suhteessa oman taustapuolueensa kannatukseen on opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutz omaa luokkaansa. Myös Antti Häkkäsen ja Elina Valtosen työhön ovat tyytyväisiä sekä heidän oman puolueensa kannattajat että suuri osa muiden puolueiden äänestäjistä. 

Myös Riikka Purran ja Mari Rantasen hallitustyötä onnistuneena tai melko onnistuneena pitävien suomalaisten määrä ylittää varsin selkeästi heidän oman puolueensa suosion. Samoin Leena Meren, Lulu Ranteen ja Petteri Orpon – joskin pienemmällä erolla. 

* * *

Näin meille jäi "pahnan pohjimmaisiksi" kolme ministeriä, joista kaksi ei ole edes oman puolueensa kannattajien mielestä onnistuneet tehtävässään hyvin. He ovat Kokoomuksen Sari Multala ja Matias Marttinen. 

Kolmanneksi viimeiseksi jäänyt Wille Rydman on ehkä koko joukon mielenkiintoisin tapaus, koska häntä on riepoteltu useaan otteeseen medioissa tällä hallituskaudella. Tässä kyselyssä hän oli myös eniten negatiivisia arvioita työstään saanut ministeri, mikä nostettiin vahvasti esille HS:n jutussa kirjaamalla hänen nimensä jopa otsikkoon. 

Tosiasia kuitenkin on, että myös Wille Rydmanin hallitustyö on ollut hyvin tai melko hyvin onnistunutta sekä hänen oman taustapuolueensa kannattajien että suuren joukon muita puolueita äänestävien mielestä. Toisin sanoen hänen tekemänsä ministerityö on saanut hyväksynnän yli puoluerajojen siitäkin huolimatta, että mitä ilmeisimmin selvästi suurin osa suomalaista suhtautuu häneen henkilönä äärimmäisen negatiivisesti. 

* * *

Minusta tämä on suorastaan hämmästyttävää, enkä siksi pidä onnistuneena HS:n toimituksen luonnehdintaa Rydmanin (ja Purran) työn hyväksyneiden määrästä. Sen mukaan "Rydmanilla että Purralla on omat kannattajakuntansa, joiden mielestä he ovat onnistuneet työssään hyvin". 

Tämä näkemys lienee sinänsä totta, mutta se ei selitä sitä, että heidän työtään arvosti – Purran osalta jopa selvästi – suurempi osa vastanneista kuin Perussuomalaisilla on tällä hetkellä kannattajia. Ja siksi heidän työskentelynsä on vakuuttanut myös muita ihmisiä kuin heidän "omat kannattajakuntansa" siitäkin huolimatta, että he herättävät – pääministerin tavoin – monissa ihmisissä negatiivisia tunteita.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Riikka Purra on nykyistä järkevämmän EU-politiikan kannalla
Suomalaisen korruption vahvan ytimen puolustustaistelu
Wille Rydmanin ehdottamat STEA-avustusten kriteerit ovat tarkoituksen- ja oikeudenmukaisia

Somalit osoittivat EU:n suunnittelemien palautuskeskusten tarpeellisuuden

Euroopan Unioni on päässyt sopuun jäsenmaiden yhteisistä maahanmuuttopolitiikan tiukennuksista. Sen seurauksena EU-alueen ulkopuolelle voidaan perustaa palautuskeskuksia, joihin lähetetään jäsenmaissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja laittomasti maassa oleskelevia ihmisiä.

Sisäministeri Mari Rantanan (ps) totesi olevansa "hyvin iloinen siitä, että meidänkin kovasti kaipaama uusi paluuasetus saatiin nyt neuvoteltua loppuun". Tyytyväinen siihen olen toki itsekin, sillä se osoittaa ainakin sen, että myös Unionin tasolla on lopulta herätty maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin. 

* * *

Tällaisesta ongelmasta tarjosi esimerkin rajavartiolaitos, joka onnistui paljastamaan ainakin suomalaisista ja ruotsalaisista somaleista koostuvan ihmissalakuljetusryhmän, joka toi maahamme laittomasti somalialaisia käyttämällä hyväkseen toisille ihmisille kuuluvia matkustusasiakirjoja. Lisäksi tämän tutkinnan yhteydessä saatiin kiinni Ruotsissa asuva somali mukanaan noin 19 kiloa huumausaineeksi luokiteltavaa khattia.

Iloani tästä kaikesta tosin vähentää jonkin verran se, ettei koko ihmissalakuljettajajengiä ole – ainakaan vielä – saatu kiinni ja vastaamaan teoistaan oikeudessa. Toivoa sopii, että myös heidät löydetään, vangitaan ja sijoitetaan johonkin tulevista palautuskeskuksista malliksi muille maahanmuuttajataustaisille rikollisille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oliko yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen virhevalinta?
Latvia kieltäytyy EU:n pakolaispolitiikasta
Laittomat turvapaikanhakijat kolmansiin maihin

Hyviä uutisia, mutta katastrofin uhka kytee

Suomalainen maahanmuuttopolitiikka on ollut sikäli outoa, että maahanmuuttajiin on syydetty tolkuton määrä rahaa, mutta heille ei ole juurikaan esitetty vaatimuksia sen vastineeksi. Tämä omituisuus on nyt jäämässä historiaan, sillä maahanmuuttajat saavat lakisääteisen velvollisuuden edistää omaa kotoutumistaan. Siis huomatkaa, arvoisat lukijani: v e l v o l l i s u u d e n.

Sisäministeri Mari Rantasen (ps) sanoi eilen sen itsestäänselvyyden, että "kotoutuminen ei onnistu passiivisesti järjestelmän varassa, vaan siihen tarvitaan yksilön omaa toimintaa ja osallistumista". Tähän ohjataan sillä, että jatkossa maahanmuuttajan on hakeuduttava ja osallistuttava laissa tarkoitettuihin kotoutumista edistäviin palveluihin"

Tämän velvollisuuden noudattamiseen ei tarjota porkkanaa, vaan uhkaus, jonka mukaan kotoutumissuunnitelman laistamisella olisi negatiivisia seurauksia: esimerkiksi toimeentulo- tai työttömyystukien määrä voisi vähentyä. 

Samalla suomalainen veronmaksaja saa hiukan helpotusta, kun kotoutumispalveluista leikataan lakiesityksen mukaan yhteensä 46,8 miljoonaa euroa. Ja maahanmuuttaja säästyy hömpältä, kun jäljelle jäävä budjetti käytetään nimenomaisesti suomen tai ruotsin kielen oppimiseen ja yhteiskunnan tuntemukseen.

* * *

Tämä kaikki kuulostaa suorastaan erinomaiselta. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoa. 

Hallituksen kannatus on nimittäin ollut laskussa viime aikoina. Mikäli tämä trendi jatkuu ja maahan saadaan SDP-vetoinen Antti Lindtmanin (sd) hallitus, saatetaan maahanmuuttajien uusista velvollisuuksista luopua. Ja palata jälleen vanhaan tapaan, jossa yhteiskunnalla ei ollut tarjota heille vaatimuksia, mutta sitäkin enemmän etuja. 

Sitä ennen on kuitenkin elettävä vielä hiukan vaille vuosi ennen vaaleja. Ja toivottava, että kansan suuri enemmistö ymmärtäisi mahdollisen vasemmistojohtoisen hallituksen johtavan eilisen ulostulon perusteella katastrofiin niin maahanmuuton, kuin taloudellisen kestävyydenkin suhteen. 

Edessä on siis jännittävät kaksitoista kuukautta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mari Rantanen esitteli ja Vigelius laukaisi
Kotoutumistukea maahanmuuttajille
Onko luvassa lisää maahanmuuttajien hyysäystä, antirasismia, wokellusta, autoilijoiden kurittamista ja jakopolitiikkaa?

Mari Rantanen esitteli ja Vigelius laukaisi

Petteri Orpon (kok) hallitus toi eilen eduskunnan hyväksyttäväksi peräti kolme lakiesitystä. Tästä syystä niiden valmistelua johtanut ja eduskunnassa asian esitellyt sisäministeri Mari Rantanen totesi eilen, että "meillä on tällainen maahanmuuton supertorstai". 

Lakiesitysten tarkoituksena on järkeistää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ottamalla käyttöön kansalaisuuskoe, tehostamalla laittomasti maassa olevien karkottamista ja maahantulokieltoa sekä hyödyntämällä EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tarjoamat mahdollisuudet.

Kansalaisuuskokeen tarkoituksena on varmistaa, ettei Suomen kansalaisuutta myönnetä ilman hakijan perehtyneisyyttä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tosin tentin läpäistäkseen kansalaisuuutta hakevan henkilön osaamisen ei tarvitse olla kovin kummoista, sillä monivalintakokeen läpäisyyn riittää jo se, että onnistuu valitsemaan oikean vaihtoehdon seitsemään kymmenestä kysymyksestä.

Sisäministerin mukaan hallitus "edellyttää henkilöiltä, jotka tavoittelevat Suomen kansalaisuutta, aktiivisuutta tehdä asioita tavalla, jota laissa edellytetään". Ja siksi kotouttamisrahoja suunnataan jatkossa entistä tarkemmin Suomen kansalliskielten opetukseen – mistä ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. 

Maasta karkottamisen osalta hallitus pyrkii siihen, että karkotuspäätökset saataisin toteutettua nykyistä tehokkaammin ja nopeammin. Lisäksi maahantulokiellon perusteeksi lisätään kansallisen turvallisuuden vaarantaminen – tämä koskee myös EU:n alueelta Suomeen pyrkiviä henkilöitä. 

Kolmas muutos on lähinnä tekninen. Siinä pannaan toimeen EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus, joka mahdollistaa tulevaisuudessa turvapaikkaprosessin siirtämisen Unionin ulkopuoliseen maahan. Mainio asia tämäkin, kunhan tulevaisuus vain tulisi ennen kuin on myöhäistä.

* * *

Minun nähdäkseni kaikki hallituksen eiliset esitykset ovat hyviä ja tarpeellisia – elleivät suorastaan välttämättömiä – edellytyksiä sille, että maahanmuutto muuttuisi nykyisestä taakasta Suomen kannalta järkeväksi. Ja siksi on syytä tarkkailla, miten eduskunta suhtautuu niihin. 

Lienee tietenkin odotettavissa, että laitavasemmiston kansanedustajat suhtautuvat ainakin osaan esityksistä kielteisesti. Jos ja kun näin käy, se ei muuta Vasemmistoliitosta ja Vihreistä jo aiemmin syntynyttä kuvaa maassamme marssivana viidentenä kolonnana. 

Sen sijaan on jännittävää seurata, mitä tapahtuu hallituksen sisällä – erityisesti RKP:n ja Kokoomuksen eduskuntaryhmissä – sekä opposition pääpuolueissa SDP:ssä ja Keskustassa. Löytyykö niistäkin – ja jos löytyy, kuinka useita – halukkaita osallistumaan viidennen kolonnan toimintaan. 

* * *

Sivumennen sanoen ja aiheeseen väljästi liittyen: kansanedustaja Joakim Vigelius (ps) lohkaisi eilen sosiaalisessa mediassa varsin sattuvasti. Hän nimittäin laukaisi, että "On melkoinen veivaus, että ensin houkutellaan maailmalta pienituloisia pienituloisiksi Suomeen ja sitten ihmetellään, miten suuresti pienituloisuus onkaan kasvanut".

Tämän ihmetyksen näyttäisi jakavan myös professori Heikki Hiilamo, joka totesi maahanmuuton olevan köyhyyden lisääntymisessä "merkittävä tekijä. Työmarkkinoilla on tapahtunut muutos, jossa matalapalkka-ammateissa on yhä enemmän maahanmuuttajia". 

Lisäksi professori totesi asiaan vaikuttavan myös sen, että maahanmuuttajat asuvat isolta osin suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, jossa asumiskustannukset ovat suhteellisen isot. Mitäpä tähän enää lisäämään mitään muuta kuin, sen, että meillä julkinen valta suorastaan kannustaa tähän tarjoamalla erilaisia vastikkeettomia tukia myös muiden maiden kansalaisille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oliko yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen virhevalinta?
Terrorismivaroitus
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista

Mari Rantanen ja Milan Jaff ovat samoilla linjoilla

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kävi Irakissa ja totesi, että sen turvallisuustilanne on nykyisin paljon parempi kuin aiemmin. Maa kehittyy nopeasti ja "siellä rakennetaan paljon ja siellä on vireää yritystoimintaa... maata on saatu vakautettua, yleinen järjestys ja turvallisuus on parantunut. Sinne ovat pystyneet myös suomalaiset yritykset investoimaan."

Toisin sanoen laittomien maahanmuuttajien ja muiden rikollisten palauttamiselle Irakiin ei ole asiallisia esteitä. Ministerin näkemyksen vahvisti myös Suomesta rikosten takia karkotettu Milan Jaff, joka oli kertonut olevansa hyvin tyytyväinen siitä, että maassa on hyvin turvallista.

* * *

On siis syytä toivoa, että irakilaisten rikollisten palauttaminen ja laillista perustetta vailla olevien ihmisten paluu sukujensa kotimaahan vilkastuisi jatkossa. Ja että myös ne, jotka eivät ole kyenneet hankkimaan Suomessa toimeentuloaan omalla työnteollaan – tai eivät muuten vain halua omaksua suomalaisia arvoja ja elämäntapaa – ymmärtäisivät oma-aloitteisesti palata kaksoisvirtain maahan. 

Lisäksi on tietenkin itsestään selvää, ettei irakilaisille turvapaikanhakijoille ole enää syytä myöntää oikeutta turvapaikkaan Suomessa. Puhumattakaan perheiden yhdistämisestä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Irakilaisinaisella oli asiaa

Muslimihuiveista tarvitaan tutkimustietoa

Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla

Muslimihuiveista tarvitaan tutkimustietoa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen (ps) on todennut, että musliminaisten käyttämien, kasvot osittain tai kokonaan peittämien burka- ja niqabhuivien kieltäminen julkisilla paikoilla on välttämätöntä. Hänen mukaansa "meidän pitää pystyä puolustamaan suomalaista kulttuuria ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kaikilla naisilla on oikeus kulkea kasvot näkyvillä kulttuuri- ja tai perhetaustasta riippumatta".

Perussuomalaisten lisäksi huntukieltoa - ainakin kouluihin - on ilmoittanut kannattavansa myös sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok). Sen sijaan RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz (ruots) pitää lainsäädäntöä turhan järeänä toimena ja on vihjannut, että oppilaitokset voisivat tarvittaessa kieltää haluamansa huivit omissa järjestyssäännöissään.

Eilen myös pääministeri otti kantaa musliminaisten alistamiseen tarkoitettujen huivien käyttökysymykseen. Petteri Orpon (kok) lähestymistapa oli teknokraattinen, sillä hän ilmoitti, ettei burkhakieltoa ole kirjattu hallitusohjelmaan, ja sen ulkopuolelta otetaan asioita hallituksen agendalle vain siinä tapauksessa, että kaikki hyväksyvät ne.

Näyttää siis ilmeiseltä, että muslimimiehet voivat myös jatkossa pakottaa naisensa ja tyttärensä peittämään päänsä lähes kokonaan. Positiivista asiassa on kuitenkin se, että ainakaan toistaiseksi tällainen alistaminen ei näyttäisi olevan kovin yleistä maassamme, vaan musliminaiset näyttäisivät käyttävän lähinnä asusteita, joissa kasvot jäävän näkyviin.

Tässäkin yhteydessä jää kuitenkin huomaamatta se, että mahdollisesti hyvinkin suuri osa muslimitytöistä pakotetaan perheissään myös näihin - hiukan hallituksessa nyt puheena oleva asusteita vähemmän peittäviin vaatteisiin - sen sijaan, että he voisivat pukeutua kuten tahtovat. Tässä suhteessa on syytä huomata Vantaan iranilaistaustaisen kaupungin­valtuutetun Eva Tawasolin (vihr) kertoneen, että hänen kohdallaan huivin riisuminen täysi-ikäistymisen kynnyksellä johti sekä fyysiseen että henkiseen kunnia­väkivaltaan. 

En löytänyt tästä asiasta varsinaista tutkimustietoa, mutta on selvää, että jo yksittäistenkin naisten pakottaminen itsensä peittämiseen on vastoin suomalaisen yhteiskunnan perinteitä ja naisten tasa-arvoa. Ja siksi on hyvä, että asiasta käydään juuri nyt keskustelua sekä hallituksessa että sen ulkopuolella. 

Tässä tilanteessa ei ole kuitenkaan syytä vähätellä tutkitun tiedon puuttumisen merkitystä.  Siksi ehdotan, että aiheesta tehtäisiin vähintäänkin Pro Gradu -tasoinen selvitys jossakin maamme yhteiskuntatieteellistä tutkimusta harjoittavista yliopistoistamme.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hijab-huivien riisumiselle tuli kova hinta
Burkini, hygienia ja naisten alistaminen
Miten musliminaisten kouluttaminen ja työllistäminen pelastaisi kulttuurimme?

Onko Suomen yhdenvertaisuusvaltuutetulla muslimikiima?

Suomen yhdenvertaisuusvaltuutetulla, Kristina Stenmanilla, vaikuttaisi olevan jonkinlainen muslimikiima. Hän nimittäin julisti torstaina, että sisäministeri Mari Rantasen (ps) johtamassa pakolaiskiintiön valmistelussa on annettu syrjivää ohjeistusta. Valtuutetun mukaan poliittinen johto on pyrkinyt suosimaan kristittyjä pakolaisia muslimimaista tulevien kustannuksella.

Lisäksi valtuutetun kannanotossa mainittiin perussuomalaisen puolueen tavoitteet ja käytettiin sanoja "avoin islamofobia". Stenmanin mielestä ministerin ja erityisavustajan toiminta vaikuttaa johdonmukaiselta suhteessa niihin.

Viralliset ohjeet suomalaiselle virkamiehelle sanovat kuitenkin yksiselitteisesti, että "koska virkamies käyttää työssään julkista valtaa, hänen tulee ehdottomasti noudattaa lakia sekä toimia puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti". Lisäksi niissä sanotaan - edelleen sanatarkasti, että "virkamies ei saa käyttää valtaansa väärin". 

* * *

Valtiovarainministeri ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi yhdenvertaisuusvatuutetun lausunnon olevan vakava asia, sillä "syrjintähän on rikosnimike". Sen seurauksena hän sanoi sisäministerin ja -ministeriön perehtyvän kannanottoon ja kertoi myös oikeuskanslerin odottavan näkemystä asiasta.

Purran oman näkemyksen mukaan pakolaiskiintiön kohdentamispäätöksessä on kuitenkin toimittu normaalisti. Sen sijaan - hänen mukaansa - on omituista, että yhdenvertaisuus­valtuutettu tekee virallisia päätelmiä poliittisten puolueiden ohjelmien perusteella.

Lisäksi hän huomautti, että "toisaalta muutama päivä sitten yhdenvertaisuusvaltuutettu viesti myös yleisesti hallituksen tekemien maahanmuuttopoliittisten muutosten vaikutuksista. Joten ei tämä ole ensimmäinen kerta."

* * *

Asiaan ottivat kantaa myös monet muut perussuomalaiset. Heistä eduskuntaryhmän johtaja Jani Mäkelä totesi, että "erityisesti tämä termi islamofobia ja se, että hän siinä lausunnossaan hyökkää avoimesti perussuomalaisia vastaan puolueena ja analysoi meidän ohjelmiamme, se ei mielestäni kuulu hänen tehtäviinsä ollenkaan".

Puoluesihteeri Harri Vuorenpää puolestaan huomautti - aivan oikein - että on "järkyttävää, että viranomainen, jonka tehtävä on nimenomaan yhdenvertaisuus, hyökkää yksittäistä puoluetta kohtaa näin avoimen vihamielisesti ja yleistäen. Pidämme tätä todella epäasiallisena ja kahtiajakoa lisäävänä ulostulona."

Lisäksi hän ihmetteli, että virkamies kutsuu islamin ongelmista puhuvia ihmisiä islamofobeiksi. Ja jatkoi, että "tälläisten keinojen käyttö mielipiteiden hiljentäjänä on tavallista sosiaalisessa mediassa, mutta kai yhdenvertaisuudesta vastaavan viranomaisen tulisi hillitä itsensä... Herää kysymys, miksi yhdenvertaisuusvaltuutettu tulkitsee perussuomalaisten ohjelmia näin negatiivisesti. Kärsiikö hän persufobiasta?"

Poliittinen vasemmisto ja vihreät luonnollisesti olivat täysin toista mieltä ja vaativat pääministeri Petteri Orpolta (kok) kannanottoa. Sen he myös saivat, sillä hän totesi sisäministeri Mari Rantasen nauttivan hänen luottamustaan, ja kertoi oikeuskanlerin tekevän lopullisen ratkaisun hallituksen kiintiöpakolaispäätösten laillisuudesta.

* * *

Yhdenvertaisuusvaltuutettu yritti eilen vielä oikoa omia puheitaan väittämällä, että "ei tämä ole hyökkäys perussuomalaista puoluetta vastaan, vaan kysymys on siitä, minkälaista ohjausta sisäministeriössä on annettu pakolaiskiintiön valmisteluun. Ja meidän kantamme on, että siinä on ollut syrjivää ohjeistusta". 

Näin varmasti onkin silloin, kun näkemystä ohjaavat persufobia ja muslimikiima. Onhan perussuomalaisten ohjelmassa teksti, jonka mukaan "kiintiöön tulee valita vainottuja kristittyjä ja muita kotoutumisennusteeltaan positiivisia ryhmiä". Lisäksi siinä sanotaan todenmukaisesti, että "Suomessa monet kotouttamisen ongelmat liittyvät islamilaiseen kulttuurivaikutukseen".

* * *

Omalta osaltani kannatan ehdottomasti kiintiöpakolaisten valitsemista siten, että heillä olisi mahdollisimman hyvät edellytykset sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä perustelu ei ole syrjintää, vaan myös kiintiöpakolaisten kannalta järkevä linjaus - onhan hänen kannaltaan parempi joutua sellaiseen ympäristöön, jossa menestyminen on mahdollista, kuin yhteiskuntaan, jossa hän syrjäytyy suurella todennäkäisyydellä. 

Sen mukaisesti kannatan myös sisäministeriön eli hallituksen linjausta, jonka mukaan kristinusko tulisi katsoa yhdeksi kriteeriksi valittaessa Suomeen otettavia pakolaisia. Tällaista linjausta tukee myös se tosiasia, että kristityt ovat maailman ylivoimaisesti vainotuin ihmisryhmä.

Perusteena näkemykselleni ei siten ole itse uskonto, vaan käytännössä havaitut järkyttävät erot kristittyjen ja muslimien välillä rikostilastoissa ja työllistymisessä suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi lienee selvää, että perussuomalaisten ohjelmatekstit perustuvat täsmälleen samoihin faktoihin, eivätkä fobioihin tai kiimaan, kuten yhdenvertaisuusvaltuutetulla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yhdenvertaisuusvaltuutettu äärivasemmiston asialla ja perustuslakia vastaan
Maahanmuuttouutiset täyttivät median
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta

Oikeus- ja sisäministeri bilehuumeiden kimpussa

Ruotsalainen yhteiskunta on tunnetusti täydellisen sekaisin siellä harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Eikä ongelmaa ainakaan vähennä se, että sikäläiset jengit tekevät rahaa kauppaamalla bilehuumeita maksukykyisille ruotsalaisille.  

Oikeusministeri Leena Meri (ps) nosti eilen esiin sen, että sama kehitys etenee myös Suomessa. Hänen mukaansa "kansainvälistymisen seurauksena Suomessa vaikuttavien rikollisryhmien ulkomaiset verkostot ovat aiempaa laajempia, ja ryhmillä on verkostojensa kautta suoria kansainvälisiä yhteyksiä".

Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki puolestaan sanoi, että myös meillä "Ruotsista johdettujen katujengien vaikutus on lisääntynyt merkittävästi, ja tästä on esimerkiksi viime syksyltä useita väkivaltarikoksia ja törkeitä huumausainerikoksia." Hänen mukaansa "keskeisiä alueita, joista Suomeen vaikutetaan, ovat Länsi-Balkan, Baltia, Romania, Venäjä, Pohjois-Afrikan maat, Irak ja Ruotsi etenkin".

Tästä syystä kaikkien huumausaineita biletarkoituksiin käyttävien suomalaisten olisi hyvä ymmärtää tukevansa oman yhteiskuntamme viemistä kohti Ruotsin tietä. Ja ymmärtää, mitä ministeri Meri tarkoitti sanoessaan, että "jos puhutaan esimerkiksi huumausaineiden viihdekäyttäjistä, bilehuumeista, niin siinä tulet rahoittaneeksi järjestäytynyttä rikollisuutta, koska tätä rikollisuutta rahoitetaan nimenomaan huumausainekaupalla".

Kyse ei siten ole pelkästään huumeidenkäyttäjän omasta terveydestä vaan koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta. Ja siksi oli erinomaista, että - ministeri Mari Rantasen (ps) mukaan -"sisäministeriössä asetetaan lähiaikoina lainsäädäntöhanke, jossa tulee muun muassa arvioida, millä kriteereillä ja kenen toimesta henkilö voitaisiin luokitella järjestäytyneen rikollisuuden toimijaksi ja samalla pitäisi arvioida sitä, mitä seurauksia tästä toiminnasta henkilölle on".

Lisäksi oikeusministeriössä on vireillä lainsäädäntöhanke, jossa Meren mukaan tarkastellaan näyttökynnyksen alentamista rikoshyödyn pois ottamiseksi rikosoikeudenkäynnin ulkopuolella. Myös tämä on hyvä asia, mutta mikäli sen tuloksena syntyy uutta lainsäädäntöä, on huolehdittava erityisen hyvin, ettei se - siis näyttökynnyksen alentaminen - mahdollista keneenkään kohdistuvia oikeusmurhia.

Sanon tämän siksi, että vaikka Suomessa viime vuosikymmeninä harjoitetun maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ovat ilmiselviä, ei niiden korjaamiseksi pidä uhrata kansalaisten - eikä etenkään kantaväestön - oikeusturvaa eikä suomalaista oikeusvaltiota. Kiristettäköön mieluummin sitten vaikka maahanmuuttajien nuhteettomuusvaatimuksia ja niiden rikkomisen seurauksia. Tarvittaessa myös heidän jälkeläisilleen. 

Näin siksi, ettei rikollisuuden torjunnan tule olla mikään pääasia, vaan ainoastaan keino varmistaa ihmisille hyvä ja turvallinen ympäristö asua. Ja tästä syystä - mikäli joku taho sitä uhkaa - tulee myös seurausten kohdistua vain ja ainoastaan siihen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsalaiset haluavat ampua ihmisiä
Kehitysmaalaisten ammuskelua ja veneilyä
Suomalaisten suosikki esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista

Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) ilmoitti eilen hyvistä uutisista. Hänen mukaansa hallitus aikoo pidentää Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa nykyisestä viidestä kahdeksaan vuoteen ja sen laskenta alkaa vasta oleskeluluvan saamisesta. Lisäksi tähän aikaan hyväksyttävää oleskeluaikaa ulkomailla lyhennetään nykyisestä sekä turvapaikanhakijoille annettavan vastaanottorahan ja käyttörahan määrää vähennetään. 

Kansalaisuuden saamisen edellytyksiin hallitus aikoo lisätä myös perustettavan kansalaisuuskokeen läpäisemisen. Ja turvapaikasta on tarkoitus tehdä aina väliaikainen sekä niin lyhyt kuin EU:n lainsäädäntö sallii. Eikä jatkossa ole enää mahdollista siirtyä turvapaikanhakijasta työperusteiseksi maahanmuuttajaksi. 

Edelleen sisäministeri linjasi, että pakolaisasema eli turvapaikka voitaisiin jatkossa jättää myöntämättä tai lakkauttaa, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle, hän on syyllistynyt erityisen törkeään rikokseen, jos hän syyllistyy tai hänen epäillään syyllistyneen rikokseen rauhaa vastaan, sotarikokseen, rikokseen ihmiskuntaa vastaan tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaiseen tekoon.

Turvapaikkakäsittelyä aiotaan myös nopeuttaa rajamenettelyllä, jonka aikana turvapaikanhakija ei saa poistua hänelle määrätyn vastaanottokeskuksen läheisyydestä. Ja ulkomaalaislakiin on tarkoitus sisällyttää nopeutettu menettely, jonka perusteella kielteisen päätöksen saanut hakija voidaan palauttaa nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä. Sitä on tarkoitus soveltaa henkilöihin, joiden katsotaan olevan uhaksi kansalliselle turvallisuudelle sekä uusintahakemuksen tehneiden hakijoiden maasta poistamiseksi.  

Näiden muutosten lisäksi on Leena Meren (ps) johtamassa oikeusministeriössä valmisteltu esitys rikoslain muuttamiseksi koskien naisen ja tytön sukuelinten silpomisen ja sen valmistelun säätämistä rangaistavaksi. Tämä laki on merkittävä - paitsi ihmisoikeuksien itsensä perusteella - myös siksi, että se vähentää Suomen houkuttelevuutta sellaisten turvapaikanhakijoiden joukossa, jotka haluavat silpoa tytärtensä sukuelimet ja jotka käytännössä muodostavat leijonanosan Suomeen saapuvista elintasopakolaisista. 

Kaiken kaikkiaan hallituspuolueet ovat näillä päätöksillä aikeissa toteuttaa juuri niitä asioita, joiden perusteella suuri osa nykyisten hallituspuolueiden äänestäjistä on äänestänyt viime eduskuntavaaleissa. Tähän kun vielä lisätään kehitysapuun käytettävien verovarojen miljardileikkaus, on äänestäjien kerrankin syytä olla tyytyväisiä - edellyttäen tietenkin, että ylle kirjaamani aikeet myös toteutuvat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuutto on voimavara USA:ssa, mutta Euroopassa pelkkä taakka
Nettomaksajia ja veronmaksajien taakkoja
Hallitus muuttaa maahanmuuttolinjauksiaan

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat kuin väkivaltainen avioliitto

Yle kertoi yhdeksän vuotta sitten Suomeen saapuneesta kurdimiehestä, jonka turvapaikkapyyntö on hylätty 12 kertaa, mutta hän on edelleen Suomessa ja jättänyt uuden hakemuksen. Toisin sanoen mies väärinkäyttää kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Samassa jutussa kerrottiin myös irakilaisesta, joka on Suomessa suorittanut vankeusrangaistuksen taposta ja hautarauhan rikkomisesta, viidestä pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta. Myös hän on jättänyt vankilasta vapauduttuaan uuden turvapaikkahakemuksen estääkseen maastapoistamispäätöksen toimeenpanon. Eli väärinkäyttänyt kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sekä aiheuttanut vakavaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Jutussa mainittiin myös marokkolaismies, jonka turvapaikkahakemuksen Maahanmuuttovirasto hylkäsi vuonna 2019. Hän oli aiemmin esiintynyt toisella nimellä Algerian kansalaisena sekä tehnyt useita valituksia, uusintahakemuksia ja rikoksia.

Tällä hetkellä miestä epäillään muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta, kuudesta vahingonteosta, vainoamisesta, yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, laittomasta uhkauksesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta. Niinpä hän on tehnyt jälleen uuden turvapaikkahakemuksen, joten maastapoistamisprosessi keskeytettiin. Näin myös mies on väärinkäyttänyt kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sekä aiheuttanut vakavaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Yle kertoi myös somalimiehestä, joka oli ollut välillä Somaliassa, mutta palanut Suomeen, ja ollut epäiltynä 35 rikoksesta - muun muassa törkeästä pahoinpitelystä ja ryöstön yrityksestä sekä törkeästä ryöstöstä. Myös hän on jälleen hakenut turvapaikkaa Suomesta. Siis väärinkäyttänyt kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sekä aiheuttanut vakavaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle. 

 

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) on saman jutun mukaan ilmoittanut, että Suomessa "täytyy tehdä muutoinkin sellainen ajatuksenmuutos, että jos henkilöllä ei ole todettu olevan kansainvälisen suojelun perusteita ja asia on vielä vahvistettu oikeudessa, niin silloin lähtökohdan pitää olla se, että henkilö poistuu maasta tai hänet poistetaan maasta".

Omalta osaltani totean, että koska kansainvälisten ihmisoikeussopimusten väärinkäyttäminen ja sen turvin haitan aiheuttaminen vastaanottavalle yhteiskunnalle on sekä mahdollista että yleistä, on näiden sopimusten moraalinen legitimiteetti olematon vähän samaan tapaan kuin esimerkiksi avioliiton, jossa yksi osapuoli pahoinpitelee puolisoaan kerta toisensa jälkeen. Ja siksi niihin tai niiden tulkintaan on saatava sellainen muutos, ettei edellä kuvatun kaltaisia tapauksia enää tapahdu. 

Ellei se ole mahdollista, on Suomen syytä irtisanoutua kansainvälisestä turvapaikkajärjestelmästä ja luotava - jos niin halutaan - oma järjestelmä pakolaisuuden hallitsemiseksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terroristinen hyökkäys moskeijaan sekä harhaanjohtava Ylen uutinen
Arkkipiispa Tapio Luoma ja kirkko asettuivat Venäjän tueksi
Maahanmuutto on voimavara USA:ssa, mutta Euroopassa pelkkä taakka

Rajalain valmistelu paljasti hyödyllisen idiootin

Kevät keikkuen tulevi eli lumi lähtee tulevina viikkoina myös itärajalta. Ja sen seurauksena Venäjä on mitä todennäköisimmin työntämässä maahamme kehitysmaalaisia turvapaikanhakijoita, jotka toimivat ammuksina Putinin hybridisodassa.  

Siksi Petteri Orpon (kok) hallitus on sisäministeri Mari Rantasen (ps) johdolla laatinut uuden rajalain, joka mahdollistaa aiempaa paremmin maan turvallisuuden puolustamisen Venäjän hybridisotaa vastaan. Sen mukaan turvapaikanhakija voidaan käännyttää rajalta ilman, että hänellä on mahdollisuutta jättää turvapaikkahakemusta. 

Hallitus haluaa saattaa lain voimaan mahdollisimman pikaisesti eli ennen kuin Venäjän masinoimat turvapaikanhakijat tulvivat rajojen yli. Näin Suomi voisi nojautua voimassa olevaan lainsäädäntöön torjuessaan hybridihyökkäystä. 

Ylen toimitus on vähemmän yllättävästi etsinyt lakia kritisoivan tutkijan, jollainen löytyikin Siirtolaisinstituutista. Hänen - Eveliina Lyytisen - mukaansa hallituksen ehdotus poikkeuslaiksi on ristiriidassa sekä Suomen lainsäädännön että kansainvälisten sopimusten kanssa ja jos se hyväksyttäisiin, "ajautuu Suomi...niiden maiden ryhmään, joissa ei tosiasiallisesti ole kaikkialla mahdollisuutta hakea turvapaikkaa".

Tämä saattaa tietenkin pitää paikkansa, mutta hyökkäyksen kohteena oleva joutuu aina valitsemaan ruton ja koleran välillä. Eli pitäisikö puolustautua siinä syntyvistä uhreista huolimatta vai antautua vääryyttä tekevälle hyökkääjälle. 

Siksi Eveliina Lyytinen ja hänen hengenheimolaistensa on nähtävä - ellei nyt aivan maanpettureina tai Venäjän liittolaisina niin ainakin - Putinin hyödyllisinä idiootteina. Ja mahdolliset rikkomukset kansainvälisiä sopimuksia vastaan tulee panna pikemminkin hyökkääjän toimien kuin sen kohteeksi joutuneen osapuolen syyksi.

Tämäkin tapaus osoittaa, että kansainvälisen yhteisön tulisi mahdollisimman pikaisesti avata kansainvälistä suojelua koskevat sopimuksensa huomioimaan hybridisotaan liittyvät tosiasiat ja niiden aiheuttamat haasteet. Lainsäädännönhän pitäisi pikemminkin oikeuttaa hyökkäykseltä puolustautuminen sen sijaan, että ne nyt toimivat työkaluna aggressiivisille diktaattoreille. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansainvälinen pakolaissopimus on korvattava oikealla ja kohtuullisella lailla
Itäraja on suljettu, mutta mitä seuraavaksi?
Itärajan sulkemisella on vahva kansalaisten tuki, mutta metsätieto on hakusessa

Vihreät ja Vasemmistoliitto hyväntahtoisina idiootteina

Suomen itärajan takaa odotetaan kevääksi ennennäkemätöntä hybridioperaatiota, jonka taisteluvälineinä toimivat minimissäänkin tuhannet EU:n alueelle pyrkivät kehitysmaalaiset. Siksi sisäministeri Mari Rantasen johdolla pyritään kiivaasti löytämään muotoilua poikkeuslaille, joka saisi eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön sekä mahdollistaisi Suomea ja EU:ta vastaan kohdistetun putinilaisen hyökkäyksen torjumisen.

Hallituksen osalta rivit ovat järjestyksessä kokoomuslaisten, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattisten kansanedustajien osalta, mutta ruotsalaiset nikottelevat. Opposition puolella taas Keskustasta ja Liike nytistä löytyy ymmärrystä ja ilmeisesti ainakin osittain myös osalta sosiaalidemokraatteja. Sen sijaan suurin osa vasemmistoliittolaisista ja vihreistä näyttäisi olevan valmiita asettamaan hyökkääjän intressit kansallisen etumme edelle - eli toimimaan hyväntahtoisina idiootteina. 

Viisi kuudesosaa tarkoittaa 167 kansanedustajaa, joten Vihreiden 13 ja Vasemmistoliiton 11 kansanedustajaa eivät riitä estämään poikkeuslain säätämistä. Niiden lisäksi tarvitaan vielä yhteensä kymmenen putinistia. Nähtäväksi jää, löytyykö eduskunnasta sellaista joukkoa - lähinnä RKP:n ja SDP:n riveistä. 

* * *

Ruotsalaiset ovat tunnetusti korviaan myöden keltaisessa nesteessä, joka on tuotettu maassa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan avulla. Siksi sikäläiset Ruotsidemokraatit ovat vaatineet EU:ta huolehtimaan rajojensa pitävyydestä ja heidän asiansa koskee mitä suurimmassa määrin yli 1300 kilometrin itärajan Suomea. 

Puolueen maahanmuuttolinjaukset on esitetty varsin selkeästi äskettäisessä mielipidekirjoituksessa. Sen mukaan "seuraavalla vaalikaudella on jatkettava työtä sen eteen, että fyysiset rajaesteet rahoitettaisiin EU:n budjetista. Kehitysavun ehtona olisivat palautussopimukset ja koko turvapaikkaprosessi pitää siirtää Euroopan ulkopuolisiin vastaanottokeskuksiin".

Tässä suhteessa on merkittävää, että pari päivää sitten uutisoitiin Albanian parlamentin päätös, jonka mukaan maa on valmis majoittamaan Italiaan saapuneita turvapaikanhakijoita heidän hakemustensa käsittelyn ajaksi. Myös maan perustuslakituomioistuin on hyväksynyt aikomuksen. 

Kun laki astuu voimaan, rakennetaan Albaniaan kaksi keskusta, joissa voidaan majoittaa 3 000 turvapaikanhakijaa sekä käsitellä myös heidän hakemuksensa. Keskuksia hallinnoi sijoitusmaan sijasta Italia. 

Suomella ei ole ainakaan toistaiseksi ollut aikomuksia turvapaikanhakijoiden sijoittamiselle maan rajojen ulkopuolelle. Siitä huolimatta maamme hallitus on ilmaissut edistävänsä EU-tason toimia siirtää turvapaikkaprosessi kolmansiin maihin. 

Nähtäväksi siis jää, minkälaisen parlamentin EU saa ensi kesän vaaleissa, ja miten se vaikuttaa Unionin maahanmuuttopolitiikkaan. Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että äänen antaminen kesäkuussa oikealle ehdokkaalle on Suomen turvallisuutta edistävä ja virhervasemmiston edistämän putinismin vastainen toimi - ja siksi yksi niistä harvoista teoista, joilla tavallinen kansalainen voi edes yrittää edistää omaa ja jälkeläistensä parempaa tulevaisuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttouutiset täyttivät median
Suomen lainsäädäntö ei salli puolustautumista kansainväliseltä uhalta
Professori Jussi P. Laine vaati laaja-alaisempaa turvallisuuskäsitystä

Suomen lainsäädäntö ei salli puolustautumista kansainväliseltä uhalta

Suomen laki ei talli turvapaikanhakijoiden pitämistä erillään muusta yhteiskunnasta. Näin meille kertoi sisäministeri Mari Rantanen (ps). 

Siten Suomi ei pysty laillisesti estämään maahamme saapuvia perusteettomia turvapaikanhakijoita tai venäläisten palveluksessa olevia desantteja liikkumasta maassamme tai laajemmin EU:n alueella. Ja siksi meillä on - sisäministerin sanoin - "tarvetta lisätä tehokkuutta, kun lähtökohtana on se, että ei tule yhtään sellaista henkilöä, joka aiheuttaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle tai sisäiselle turvallisuudelle".

Nykyinen tilanne osoittaa demokraattisen päätöksenteon heikkouden silloin kun kansa on jakaantunut kahteen leiriin. Maahanmuuton osaltahan suomalaisille on käynyt juuri näin, koska lähinnä vihervasemmistoon ja arvoliberaaleihin kuuluvat haluavat täyttää maamme kehitysmaalaisilla, kun taas konservatiiviset ja pragmaattiset ihmiset haluaisivat ehkäistä sekä meillä että muualla maailmassa yhteiskunnalliseen muutokseen johtavaa kansainvaellusta. 

Tästä ruususen unesta useimmat arvoliberaalitkin poliitikot ovat kuitenkin heränneet viimeistään sen jälkeen kun on käynyt ilmi, että Venäjä on käyttänyt hyväkseen kehitysmaalaisten intoa hakeutua Länsi-Euroopan lihapatojen ääreen. Sen se on tehnyt paitsi toimittamalla turvapaikanhakijoita rajoillemme niin myös pyrkimällä värväämään näiden joukosta vakoilijoita. 

Edelle kirjoittamani perusteella näyttääkin siltä, että lopultakin on tullut aika suhtautua nykyajan kansainvaellukseen sen vaatimalla vakavuudella ja saattaa lainsäädäntömme ajan tasalle. Ja siksi on erinomaista, että Suomessa on vallassa hallitus, jossa ovat edustettuna parhaiten humanitaarisen maahanmuuton ongelmallisuutta ymmärtävät puolueet (tästä linkistä puolueidemme asenteiden hämmentävän lujaa stabiiliutta osoittavaan kirjoitukseeni kolmentoista ja puolen vuoden takaa).

Siksi myös tavalliset kansalaiset voivat juuri nyt toivoa, että maahanmuuttoon liittyvä lainsäädäntömme saatetaan lopultakin tosiasioiden vaatimalle tasolle. Eli huolehditaan turvapaikanhakijoiden vaatimusten sijaan ensisijaisesti vastaanottavan maan eli Suomen kansalaisten oikeuksista.  

Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan Suomen tulee jatkossa toimia sen puolesta, että auttamatta vanhentuneet - ja kosketuspintansa todellisuuteen menettäneet - kansainväliset Geneven sopimukset korvataan nykyajan tosiasiat huomioivalla uudella lainsäädännöllä. Ja että sellaisen synnyttyä se saatetaan voimaan koko EU:n alueella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mari Rantasella on kolme kuukautta aikaa
Kunniamurha ja intersektionaalinen feminismi
Martti Koskenniemi ajatustenlukijana

Mari Rantasella on kolme kuukautta aikaa

Ihmiset voivat tehdä kahdenlaisia päätöksiä. Sellaisia, jotka voi korjata jälkikäteen sekä sellaisia, joiden korjaaminen on käytännössä mahdotonta. 

Sama koskee valtioiden johtajia. Esimerkiksi Ruotsissa on harjoitettu maahanmuuttopolitiikkaa, jonka seurauksena maan väestö on kasvanut minun lapsuuteni reilusta seitsemästä miljoonasta tämän päivän kymmeneen ja puoleen miljoonaan. Eli noin neljälläkymmenellä prosentilla. 

Samaan aikaan Suomen väkiluku on kasvanut noin neljästä ja puolesta miljoonasta viiteen ja puoleen miljoonaan. Eli hiukan yli kahdellakymmenellä prosentilla. 

Ruotsalaisen politiikan seurauksena maan väestö on muuttunut oleellisesti. Toki muuttajissa on ollut paljon Ruotsiin hyvin sopeutunutta väkeä - kuten ruotsinsuomalaiset - mutta erityisesti kehitysmaista on virrannut myös ihmisiä, joilla ei ole aikomustakaan muuttua ruotsalaisiksi sosiaalidemokraateiksi.

Tämän politiikan seuraukset ovat tietenkin tuttuja tämän blogin lukijoille. Erityisesti on huomattava, että monenlainen rikollisuus on suorastaan räjähtänyt käsiin ja monilla asuinalueilla valta on siirtynyt ruotsalaiselta demokratialta maahanmuuttajataustaisille rikollisille. Tämän tosiasian muuttaminen on vaikeaa ellei suorastaan mahdotonta.

* * *

Edelle kirjoittamastani huolimatta oli hätkähdyttävää huomata Ylen uutinen, jonka mukaan Suomesta aikanaan Ruotsiin muuttaneen romanit ja heidän jälkeläisensä ovat alkaneet palata Suomeen. Tai ei oikeastaan muuttamishalu, vaan heidän motiivinsa paluuseen. 

Noin kaksikymppisten nuorukaisten isä nimittäin kertoi, että "pojat halusivat itse muuttaa pois rikollisuustilanteen takia". Eikä hänen perheensä ole suinkaan ainoa, sillä - edelleen saman isän mukaan - "Tukholman ympäristössä ei asu enää kuin muutama familj eli perhe, jotka tiedän. Koko suuri romaniväestö on muuttanut."

Kuten kirjoitukseni alussa totesin, Suomessa ei ole minun elämäni aikana tapahtunut samanlaista suurta väestönmuutosta kuin Ruotsissa, vaikka täälläkin on erityisesti poliittisessa vasemmistossa ja arvoliberaalissa oikeistossa ollut pyrkimystä samaan suuntaan. Ja viime aikoina Vladimir Putinilla on ollut tahto "auttaa" näitä tahoja toteuttamaan unelmansa avustamalla - ellei suorastaan pakottamalla - kehitysmaalaisia turvapaikanhakijoita Suomen rajan yli. 

Ruotsin esimerkki kuitenkin osoittaa, on Petteri Orpon (ps) hallituksen on syytä saada tämä kehitys hallintaan mahdollisimman nopeasti. Käytännössä asian valmistelu kuuluu sisäministeri Mari Rantaselle (ps), jonka saavutukset rajan hallitsemiseksi ovat toistaiseksi olleet väliaikaisia ja vuotavia, kuten rajan yli metsän kautta maahamme saapuneet irakilaiset osoittavat. 

Aikaa Rantasella on noin kolme kuukautta eli talven päättymiseen asti. Sen jälkeen Lähi-Idän hiekka-aavikoltakin tulevan henkilön on - toisin kuin nyt talvella - helppo kävellä Venäjän puolelta Suomeen. Ja lausua taikasana "asylum".

Toivotan ministerille ja koko hallitukselle tässä asiassa paljon järkeä ja menestystä. Ja odotan, että he huolehtivat siitä, ettei Suomi joudu enää keväällä vastaanottamaan laittomasti maahan saapuneita turvapaikanhakijoita. Tai jos joutuu, ovat käytössä riittävät keinot palauttaa heidät saman tien kotimaahansa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Liian hyvää ollakseen todellisuutta
Itäraja on suljettu, mutta mitä seuraavaksi?
Itärajan sulkemisella on vahva kansalaisten tuki, mutta metsätieto on hakusessa

Venäjä järjesti perussuomalaisille näytön paikan

Venäjä on viime päivinä ryhtynyt hybridisotaan Suomea vastaan. Aseina toimivat irakilaiset, syyrialaiset, jemeniläiset ja turkkilaiset ihmiset, jotka rajan yli astuttuaan ilmoittavat hakevansa maastamme turvapaikkaa. 

Olemme siis tulleet tilanteeseen, joka on Perussuomalaisten poliittisen nousun tuottaneen agendan keskiössä. Ja tämä siis puolueen ollessa hallitusvastuussa ja pitäessä asiasta vastaavan ministerin salkkua. 

Edelle kirjoittamani tarkoittaa sitä, että Venäjän hybridihyökkäys tarjoaa Riikka Purran (ps) johtamalle puolueelle erinomaisen tilaisuuden osoittaa poliittinen kykynsä. Ja meille suomalaisille mahdollisuuden päätellä, ovatko perussuomalaiset luottamuksemme arvoisia, vai jatkuuko Suomen maahanmuuttopolitiikka heidän viimeisissä eduskuntavaaleissa saamastaan luottamuksesta huolimatta aiempien hallitusten tavoin maamme sisäistä turvallisuutta tuhoavana.

Tässä mielessä oli mielenkiintoista huomata sosiaalisessa mediassa tilasto, joka kertoi raiskausten määrästä eri maissa. Sen kärjen muodostivat Botswana, Lesotho, Etelä-Afrikka, Bermuda ja Ruotsi. 

Naapurimaamme poikkeuksellista sijoitusta saattaa toki selittää tilastoinnin tehokkuus, mutta sen ero tuskin on kovin suuri verrattuna Suomeen tai muihin länsimaihin. Eikä tilaston kymmenen kärkeen sijoittunut muita länsimaita. Siten on selvää, että Ruotsin korkea sijoitus johtuu nimenomaisesti maan harjoittamasta maahanmuuttopolitiikasta. 

Siksi juuri nyt on äärimmäisen tärkeää, että Venäjän hybridioperaatio hoidetaan siten, ettei siitä ole haittaa Suomen sisäiselle turvallisuudelle, vaan sen maahan toimittamat maahantulijat poistetaan Suomesta tehokkaasti. Tässä mielessä on hyvä, että suurin osa tulijoista - irakilaiset, syyrialaiset ja turkkilaiset - tulee turvallisista maista. 

Siten vain sisällissotaa käyvien jemeniläisten turvapaikkahakemusten voi edes kuvitella johtavan myönteiseen turvapaikkapäätökseen. Ja heidänkin kohdallaan mahdollisen humanitaarisen suojelun on syytä olla määräaikaista ja mahdollisen jatkoajan sidottu Jemenin sisällissodan jatkumiseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Välimeren tilanne edellyttää kansan tahdon noudattamista
He aiheuttavat tavallisille suomalaislapsille ja -nuorille suunnatonta kärsimystä
Kohti järkevämpää maahanmuuttopolitiikkaa

Miksi Yle korosti akselerationistisen satanistin ex-perussuomalaisuutta?

Yle teki jutun sekopäästä, jonka epäillään julkaisseen sosiaalisessa mediassa aineistoa, jonka perusteella hän on suunnitellut satanistista rituaalimurhaa ja lähetellyt ääriradikaalin akselerationistisen aatteensa hurmaamana valepommeja muutamien puolueiden toimistoihin. Yksi keskeisistä uutisoinnin sisällöistä oli se, että epäillyn miehen tiedetään olleen Perussuomalaisten jäsen ja kirjoitelleen aikanaan jopa puolueen nettilehteen. 

Perusuomalaiset ovat joukolla (ainakin tässä ja tässä) kiittäneet poliisia sen tekemistä tutkimuksista sekä harmitelleet, että puolueeseen on liittynyt henkilöitä, jotka eivät kunnioita demokratiaa. Sisäministeri Mari Rantanen (ps) totesi myös, että "kaikesta toiminnasta, jossa etuliite on ääri, tulee olla huolissaan, eikä sellaista pidä hyväksyä". 

On tietenkin hyvä asia, että mies joutui poliisin haaviin ennen kuin hän ehti tehdä valepommien lähettämistä vakavampia rikoksia tai aiheuttaa ihmisille todellista vaaraa. Sen sijaan Ylen päätöstä kytkeä mies entiseen puolueeseensa voidaan pitää jossain määrin outona.

Tapaus nimittäin poikkeaa esimerkiksi niin ikään ääriradikaaleista ajatuksista kiinni jääneen Hussein Al-Taeen (sd) tapauksesta siinä, että tämä oli omia edesottamuksiaan käsiteltäessä - ja on edelleenkin - puolueensa jäsen. Lisäksi Al-Taee oli kansanedustajana ihan oleellisesti merkittävämmässä yhteiskunnallisessa asemassa kuin nyt esillä ollut henkilö. 

Siksi ei voi välttyä ajatukselta, että Ylen toimituksen yhtenä tarkoituksena tässä käsiteltävää tapausta uutisoidessa on vaikuttaa Perussuomalaisten kannatukseen suomalaisten äänioikeutettujen parissa. Siis toimia vähän samaan tapaan kuin Helsingin sanomat toimi kesän aikana kirjoitellessaan juttuja Wille Rydmanista (ps), mikä saattoi vaikuttaa siihen, että puolueen kannatus lähti laskuun. 

Nähtäväksi jää, onnistuuko Ylen toimitus tavoitteessaan. Samoin kuin se, säilyykö hallituksen yhtenäisyys tällä kertaa paremmin kuin kesällä nähdyssä mediavetoisessa teatterikappaleessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Journalisti vääristelee, mutta kansa ymmärtää
Journalismin periaatteita noudattava media
SDP:n on erotettava Hussein Al-Taee

Seitsemän prosenttia muslimeita

Kuulin vuonna 1977 ensimmäisen kerran väitteen, jonka mukaan Etelä-Ranska on jo menetetty muslimeille. Muistan vuosiluvun, koska kyse oli omassa elämässäni aivan erityisestä tapauksesta.

Tämä tuli mieleeni kun huomasin X:ssä viestin, jonka mukaan kymmenet tuhannet ihmiset osallistuivat Pariisissa Israelia vastaan kohdistettuun mielenosoitukseen. Ja sai minut etsimään internetin syövereistä tilaston eri valtioiden muslimipopulaatioiden koosta. 

Sen mukaan vakavasta terroristiongelmasta kärsivässä Ranskassa elää tällä hetkellä 5,7 miljoonaa muslimia. Se tarkoittaa, että heidän osuutensa koko väestöstä on noin 8,3 prosenttia. Siis paljon, mutta ei kuitenkaan likimainkaan enemmistö. 

Saman tilaston mukaan islamilaisesta maahanmuutosta pahimmin kärsivässä eurooppalaismaassa eli Ruotsissa Allahia palvovia on 810 tuhatta, mikä tekee 7,7 prosenttia koko väestöstä. Niin ikään ongelmissa olevassa Belgiassa heitä on 7,5 ja Hollannissakin 6,8 prosenttia. 

Näyttäisi siis siltä, että kun muslimien määrä nousee yli seitsemän prosentin alkaa heistä olla oleellista haittaa eurooppalaisen valtion yhteiskuntarauhalle. Tässä mielessä on lohdullista, että Suomessa on - saman tilaston mukaan - "vain" 150 000 muslimia eli noin 2,7 prosenttia koko väestöstä. 

Toisaalta mekään emme ole viime aikojen tapahtumien perusteella säästyneet ongelmilta, vaikka varsinaisia terroritekoja ei olekaan ollut kuin yksi. Siksi edelle kirjoittamani tilastot on syytä ottaa todesta ja kiristää maahanmuuttopolitiikkaamme kovalla kädellä. 

Tämä on ainakin hallitusohjelman ja asiasta vastaavan ministerin puheiden perusteella myös maan poliittisen johdon tarkoitus. Sen suhteen on hyvä, ettei muslimimaiden kansalaisten kansainväliseen suojeluun perustuvien hakemusten määrä ole tänä vuonna noussut vuoden takaisesta, joten eduskunnalla on mahdollisuus korjata maamme lakeja ennen kuin Välimeren yli parhaillaan kiihtymässä olevan uuden kansainvaelluksen aallot iskevät tänne pohjan perukoille. 

Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavissa, vaan sisäministeri Mari Rantasen (ps) on syytä toimia rivakasti, sillä ainakin osa oppositiosta tullee kuitenkin tekemään kaikkensa hidastaakseen päätöksentekoa saadakseen maahamme mahdollisimman suuren osan Välimeren taksiliikennettä hyödyntävistä elintasopakolaisista. Eikä sellainen olisi Suomen eikä suomalaisten etu.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ahtisaari kuoli ja terroristi murhasi ruotsalaisia
Matias Mäkynen: armeija panemaan maahanmuuttajajengit kuriin?
Maahanmuuttoon liittyviä tilastoja, tapauksia ja johtopäätöksiä