Suomessa on noin 150 000 muslimia ja 19 000 afrikkalaista, entä sitten?

Palaan vielä Teemu Keskisarjan paljon huomiota herättäneeseen esiintymiseen A-studiossa. Tarkemmin ottaen hänen kommenttiinsa, jonka mukaan "Väestönvaihto on ruma v-sana, mutta tosi. Yhden sukupolven saatossa yli kuusisataatuhatta ulkolaista Suomeen. Heitä on jo kaksi kertaa enemmän kuin suomenruotsalaisia."

Tähän kommenttiin puuttui Ilta-Sanomissa tilastoihin perehtynyt valtiotieteen tohtori, Timo Aro. Hän huomautti, että suurin osa Suomen ulkomaalaisista on peräisin Euroopasta, joten hän katsoi Keskisarjan kommentin olleen irrallaan kokonaiskuvasta. 

Aro ei kuitenkaan tarkentanut muiden väestöryhmien määriä, joten kaivelin ne aikani kuluksi Tilastokeskuksen nettisivulta esille. Sain sieltä selville, että vieraskielisten määrä vuonna 2024 oli 610 148 henkilöä. Siis yli kaksinkertaisesti verrattuna ruotsinkielisiin, joita oli 285 360. Toisin sanoen Keskisarjan väite piti sinänsä paikkansa, kuten Aro totesi. 

* * *

Itseäni kiinnosti kuitenkin kaikkia vieraskielisiä enemmän sellaisten ihmisten määrä, jotka olisivat peräisin islamilaisista tai afrikkalaisista maista, joita ymmärsin Keskisarjan tarkoittaneen kommentillaan, jonka mukaan "pidot eivät parane väkeä vaihtamalla, pikemminkin päinvastoin". Siksi selvitin Suomessa oleskelevien ja tällaiseen viittaavia kieliä puhuvien ihmisten määrät (katso myös aiempi kirjoitukseni, johon kokosin maahan tänä vuonna muuttaneiden määriä kansalaisuuden mukaan). 

Lähdin siitä oletuksesta, että muslimitaustaisten ihmisten määrä vastaisi arabian, bengalin, farsin, kurdin, pastun/afgaanin, somalin, tadzikin, tsetseenin, turkin, turkmeenin, uiguurin, urdun ja uzbekin puhujien yhteenlaskettua määrää. Se on 150 309 ihmistä.

Tämän jälkeen laskin afrikkalaisten ihmisten määrän, jonka oletin vastaavan afarin, akan, amharan, bambaran, ewen, fulanin, gandan, hausan, igbon/ibon, joruban, katanganluban/luban, kongon/kikongon, lingalan, malagasin, ndongan, njandzan/tsatsewan/tsewan, oromon, pohjoisdebelen, ruandan, rundin, sangon, sonan, swahilin, tingrinjan tswanan, twin, wolofin ja zulun puhujien yhteenlaskettua määrää. Se on 18 764 ihmistä, mikä - sivumennen sanottuna - oli itselleni yllättävän pieni määrä. 

Tämän jälkeen laskin edellä kertomani muslimien ja afrikkalaisten määrät yhteen, jolloin sain Keskisarjan ilmeisesti tarkoittamien ongelmallisten ihmisten määräksi 169 073 henkeä. Se ei siis ole likimainkaan 600 000 ihmistä, mutta kuitenkin varsin suuri joukko eli enemmän kuin koko Jyväskylän väkiluku, mutta kuitenkin vähemmän kuin Turussa on asukkaita.

Vertailuksi voidaan ottaa myös esimerkiksi Suomessa elävien ukrainaa tai venäjää äidinkielenään puhuvien ihmisten määrä. Ensin mainittuja on 38 850 henkilöä ja jälkimmäisiä 102 487 ihmistä. Siten näistä keskenään sotivista valtioista on Suomeen asettunut yhteenlaskettunakin vähemmän ihmisiä kuin täällä on islamilaisista taustoista maahamme saapuneita - puhumattakaan siitä, että muslimien määrään lisättäisiin vielä afrikkalaisetkin. 

* * *

Lopuksi todettakoon, ettei meidän muslimiväestömme ole eurooppalaisessa vertailussa kovin suuri, sillä 150 309 ihmistä on vain noin 2,7 prosenttia 5 637 000 suomalaisesta. Vertailun vuoksi todettakoon, että suurin muslimipopulaatio on Venäjällä tai Ranskassa, joissa heitä on noin kymmenen prosenttia koko väestöstä.

Toisaalta omien muslimiensa kanssa suuria vaikeuksia kohdanneessa Iso-Britanniassa muslimien määrä on vain noin neljä prosenttia eikä niin ikään islamin lieveilmiöiden takia politiikkaansakin muuttamaan joutuneiden Saksan tai Hollanninkaan väestöstä ole muhamettilaisia kuin reilut viisi prosenttia. Tavallaan olemme siis noin puolitiessä sillä tiellä, jonka Keskisarja kertoi muuttavan suomalaiset pidot "kehitysmaalaiseksi, sikalaksi ja verilöylyksi" - mikäli tulkitsemme hänen tarkoittaneen jotain sellaista, mitä on tapahtunut Saksassa tai Hollannissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Faktatietoa pääministeri Petteri Orpon ja kansanedustaja Teemu Keskisarjan välisen debatin arvioimiseksi
Vesa Kanniaisen mukaan irakilaiset ja somalit aiheuttava valtavat kustannukset julkiselle sektorille
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista

Petteri Orpo moraaliposeerasi

Hallituksen ykkösmies Petteri Orpo (kok) sanoi pääministerin haastattelutunilla, että "hallitusohjelmaneuvotteluissa linjattiin selkeästi pakolaiskiintiön kooste ja sitä ei muuteta". Toisin sanoen hän kertoi yksiselitteisesti panevansa kiintiöpakolaiset suomalaisten edelle juuri nyt, kun julkisista menoista etsitään säästökohteita, joista osa iskee hyvinkin voimakkaasti kansamme vähävaraisimpiin henkilöihin. 

Tämä oli sellainen viesti, jonka olisin erityisen mielelläni halunnut olla kuulematta pääministeriltä. 

Eikä siinä kaikki, sillä hän ilmoitti myös harkitsevansa sairaalahoitoa tarvitsevien palestiinalaisten lasten tuomista hoitoon Suomeen. Näin siitä huolimatta, että Suomen Punaisen Ristin Marko Korhonen totesi mahdollisten potilasmäärien olevan niin pieniä, ettei niillä olisi merkitystä Gazan terveystilanteeseen. Sen sijaan oleellista olisi potilaiden hoitomahdollisuuksien parantaminen kriisialueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

Tästä syystä - etenkään jälkimmäistä - pääministerin kannanottoa ei voi pitää minään muuna kuin niin sanottuna moraaliposeerauksena. Ja vieläpä erityisen huonona sellaisena, koska hän samassa tilaisuudessa ilmoitti, ettei hallitusohjelmaa voi muuttaa ensin mainitun asian takia, mutta - hänen mukaansa - näin olisi mahdollista kuitenkin toimia jälkimmäisessä tapauksessa. 

Toivon mukaan Orpo itsekin huomaa puheidensa ongelmallisuuden ja pyrkii jatkossa loogisesti kestävään politiikkaan. Sekä säästämään julkisista menoista siten, että etusijalla ovat suomalaisten tarpeet hänen omien moraaliposeeraushaaveidensa sijaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliittinen peli
Palestiinan tunnustamiskysymys on myrkkyä Kokoomukselle
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista

Isojen kaupunkien väestökehityksen korrelaatio työllisyys- ja työttömyyasteen muutokseen on korkea

Professori Matti Viren julkaisi sosiaalisessa mediassa pysäyttävän kuvaparin, jonka kopioin tähän alle. 

Ylemmässä kuvassa näkyy miten suomalaisissa yli 20 000 asukkaan kunnissa työllisyysaste on muuttunut ulkomaalaistaustaisen väestön osuuden kasvaessa vuodesta 1990 vuoteen 2023. Sen mukaan maahanmuuttajien kasvun ja työllisyysasteen muutosten välinen korrelaatio on -0,78. 

Alemmassa kuvassa on puolestaan esitetty työttömyysasteen kehitys suhteessa maahanmuuttajien määrän kasvuun. Sen mukaan maahanmuuttajien ja työllisyysasteen muutosten välinen korrelaatio on 0.62.

Korrelaatio ei sinänsä tarkoita syy-seuraussuhdetta, mutta se osoittaa jonkinlaisen yhteyden. Onko se suora vai tyyppiä "jäätelönsyönti ja hukkumiskuolemat" jää kuitenkin avoimeksi, mutta vaatii selityksen. 

Sen professori arvelee löytyvän siitä, että maahanmuuttajien työllisyysaste on 20 prosenttia alhaisempi kuin kantaväestöllä ja työttömyysaste kolminkertainen. Se jää kuitenkin avoimeksi, mistä syystä asia on näin.

Toisin sanoen Viren ei ota kantaa siihen, että ovatko korrelaatioiden perimmäisenä syynä esimerkiksi maahanmuuttajien heikot työelämävalmiudet, osaamattomuus tai synnynnäinen tyhmyys vai kenties kantaväestön maahanmuuttajiin kohdistamat ennakkoluulot tai syrjintä. 

Selvää kuitenkin on, että nämä syyt pitäisi selvittää objektiivisen tutkimuksen kautta. Ja käyttää sellaisen tuloksia yhtenä keskeisenä maahanmuuttopoliittisen päätöksenteon perusteena.

Päivän aiempi merkintä:
Kolmesta espoolaistapauksesta

Aiempia ajatuksia samasta aiheesta:
Ovatko integroituneet arabit positiivinen asia? 
Suomalaisten siniset silmät tulevat kalliiksi
Ylen kannattaisi kutsua Matti Viren, Eemil Nuuttila, Matias Mäkynen ja Mika Maliranta A-studioon

EU:n komissio heräsi ja havaitsi ongelman

Euroopan Unioni on vuosien mittaan rakentanut sellaisen byrokratiakoneiston, että alueen taloudellinen kehitys on jäänyt pahasti muun maailman jalkoihin. Tämä huomio ei ole millään tavalla uusi, mutta nyt siihen on lopultakin herätty ja sen seurauksena EU-komissio aloitti oman yrityksensä sääntelyn keventämiseksi tällä viikolla. 

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että jokainen uusi byrokratiaa lisäävä uudistus on tehty hyvässä tarkoituksessa ja sellaisen uskon ajamana, että muutos tekisi maailmasta hiukan aiempaa paremman. Eikä hallintovallan kasvu siitä syystä johdu pahoista aikeista, vaan ymmärtämättömyydestä tai suoranaisesta tyhmyydestä (tässä valaiseva esimerkki).

EU:n keskushallinnon vuosikymmeniä tehtailema direktiiviviidakko ja maailmanparantamisyritykset ovat johtaneet pääsääntöisesti taloudellista yrittämistä vaikeuttaviin, hallintoa kasvattaviin ja ihmisten veronmaksajien elämää vaikeuttaviin kehityskulkuihin. Ja sitä kautta eurooppalaisten elämänlaadun heikkenemiseen. 

Tämä nähdään hyvin selkeästi vertailemalla eri alueiden talouskasvua. Se on viime vuosina ollut erityisesti USA:ssa ja Intiassa voimakkaan nousujohteista, mutta EU:n alueella erittäin heikkoa. Ja poikkeuksellisen lainkuuliaisessa Suomessa suorastaan katastrofaalista.

Siksi on hyvä yhtyä Helsingin Sanomain pääkirjoittajan loppukaneettiin, jonka mukaan "paatunut sääntelykoneisto tarvitsee pysyvän asennemuutoksen, ja siihen tulee nyt tilaisuus, kun EU:n painopiste siirtyy talouskasvuun ja turvallisuuteen". Ja toivoa, että tämä ymmärretään myös Brysselin vallan kammareissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Diversiteetin, tasa-arvon, inkluusion ja suomettumisen seurauksista
Esimerkki on annettu, mutta seuraako Suomi?
Ylen kannattaisi kutsua Matti Viren, Eemil Nuuttila, Matias Mäkynen ja Mika Maliranta A-studioon

Kielitilastot paljastavat positiivisen yllätyksen, mutta alleviivaavat tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kelvottomuutta

Tarkastelin tänä aamuna Suomen väestötilastoja ja tein niistä varsin yllättäviä huomioita. Koska arvelin, että ne saattaisivat kiinnostaa myös teitä - arvoisat lukijani - päätin kirjoittaa tämän aamun tekstin tekemistäni havainnoista. 

Maamme väestöstä 4 757 476 henkilöä oli vuoden 2023 tilaston mukaan suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 286 030 ja Saamenkielisiä 2 051. Lisäksi maassamme oli 558 294 muunkielistä. Toisin sanoen noin 90 prosenttia maamme asukkaista puhui äidinkielenään kotimaisia ja loppu kymmenes vierasperäisiä kieliä. 

Vieraista kielistä selvästi yleisin oli Venäjä 99 606 puhujineen (1,8 prosenttia väestöstä). Sitä seurasivat viron- (50 202) arabian- (41 311) englannin- (33 796), ukrainan- (26 519), Somalin- (25 654) farsin-/persian- (20 421), albaanin- (17 779), kiinan- (13 778) ja kurdinkieliset (15 369).

Pelkkiä lukuja mielenkiintoisempaa oli kuitenkin tarkastella eri kieliä puhuvien väestönosien kehitystä viime vuosina. Siksi laskin edellä mainittujen kieliryhmien puhujien prosentuaalisen muutoksien vuodesta 2020 vuoteen 2023. 

Eniten oli kasvanut tietenkin ukrainankielisten määrä, peräti 345 prosentilla. Sen jälkeen seurasivat englannin (44 prosenttia), albanian (40 prosenttia), farsin/persian puhujat (35 prosenttia), kiinan (27 prosenttia), arabian (21 prosenttia) ja somalin puhujat (13 prosenttia).

Ainakin itselleni albaanien määrän huikea prosentuaalinen kasvu oli melkoinen yllätys, sillä en muista kiinnittäneeni heidän määräänsä minkäänlaista huomiota vuoden 2016 jälkeen. Odottamatonta oli myös se, että farsin/persian puhujien prosentuaalinen lisäys oli suurempi kuin arabian- tai somalinkielisten. 

Ihmisten määrinä tämä tilasto avautuu hiukan erilaisena. Eniten (20 558 henkilöllä) kasvoi toki ukrainankielisten määrä, mutta toisena tulivat venäläiset (15 416). Heitä seurasivat englannin (10 363), arabian (7 029), farsin/persian (5 316), albanian (5 115) ja somalin (2 860) puhujat. 

Toisin sanoen Suomessa ainakin toistaiseksi kasvavat eniten sellaisen vieraskieliset väestöryhmät, joita ei ole totuttu näkemään suhteettoman paljon rikosuutisissa - eli pitämään ongelmallisina maahanmuuttajina. Tämä on tietenkin lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta toisaalta se alleviivaa - jos mahdollista - entistäkin enemmän sitä, kuinka kelvottomia noissa uutisissa eniten näkyvät maahanmuuttajaryhmät tosiasiallisesti ovat. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyt jo sveitsiläisetkin ihmettelevät meitä
Veret seisauttavia seksuaalirikostilastoja
Yli puolet Helsingin tunnistetuista seksuaalirikosepäillyistä on maahanmuuttotaustaisia

Pukinmäen koulusta ja väestön vaihtumisesta

Helsingin sanomat kertoi pari päivää sitten helsinkiläisestä yläkoulusta, jota noin kymmenpäinen poikajoukko terrorisoi. Tilanne siellä - Pukinmäen koulunkäyntialueella - on mennyt niin pahaksi, että jopa opettajat pelkäävät. 

Tämä johtuu siitä, että koulussa esiintyy päivittäin väkivaltaa, varastelua ja huorittelua. Myös koulun irtaimistoa rikotaan ja kivet lentävät myös opettajia kohti. Yhden opettajan autoon on kohdistettu ilkivaltaa. 

HS:n mukaan koulussa on yhteensä noin tuhat oppilasta, joista 700 ongelmalliseksi muuttuneessa toimipisteessä. Rehtorin mukaan "olemme jatkuvasti tuoneet esiin huolemme oppilaiden käytöksestä, mutta emme saa tukea ongelmien hoitamiseen". 

Niinpä hän on ohjeistanut opettajia ottamaan tarvittaessa yhteyden suoraan poliisiin, joka on käynyt koululla useampia kertoja. Tilanne ei kuitenkaan ole korjaantunut edes virkavallan toimin, joten on hyvinkin mahdollista, että osa opettajista päättää lähitulevaisuudessa vaihtaa työpaikkaansa. 

* * *

Poikajoukon koostumuksesta HS on totutusti vaiennut. Itse pidän kuitenkin todennäköisenä, että kyse on viime kädessä Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana harjoitetun maahanmuuttopolitiikan hedelmistä. 

Tämä arveluni johtuu siitä, että tässä kirjoituksessa käyttämäni tilastotiedon perusteella kyseisen koulun oppilasalueella - Pukinmäki, Tapaninkylä ja Malmi -vain 71 prosenttia alle 16-vuotiaista on etnisesti suomalaisia ja lopuista noin kolmanneksen tausta on niin sanotuissa isoissa pakolaismaissa (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria). 

Koulunkäyntialueen tilanne on sikälikin väestötieteellisesti mielenkiintoinen, että koko alueen väestöstä vain 4,9 prosentin tausta on isoissa pakolaismaissa ja etnisesti suomalaisia on vielä 82,3 prosenttia. Isoissa pakolaismaissa juurensa omaavan nuorison noin kaksinkertainen osuus väestön etnisessä koostumuksessa - verrattuna koko väestöön - tarkoittaa kuitenkin sitä, että kehitysmaataustaisten ihmisten määrä tulee kasvamaan seuraavien vuosien kuluessa varsin nopeasti Pukinmäen koulunkäyntialueella. 

* * *

Edelle kirjoittamani johdatti minut tarkastelemaan myös koko Helsingin tilannetta. Sen kaikista asukkaista 82,3 prosenttia on edelleen suomalaistaustaisia ja vain 3,2 prosenttia on peräisin isoista pakolaismaista. Alle 16-vuotiaiden osalta tilanne on kuitenkin varsin erilainen, sillä heistä 7,0 prosenttia on peräisin isoista pakolaismaista ja suomalaistaustaisia on enää vain 76,4 prosenttia. 

Etnisesti pakolaismaalaisten suuri osuus nuorista verrattuna vanhempiin ikäluokkiin selittyy etnisten ryhmien välisillä syntyvyyseroilla. Suomalaisperheissä ei lapsia hankita juuri lainkaan - tai jos hankitaan, niin vain yksi tai kaksi, kun taas maahanmuuttajien parissa pirttiviljely on selvästi tuottavampaa. 

Tämä tulee luonnollisesti johtamaan ajan myötä pääkaupunkimme kehitysmaalaistumiseen, kuten ilmiön edelläkävijäkaupunginosista nähdään jo tänä päivänä. Esimerkiksi Itäkeskuksen koulunkäyntialueella etnisesti suomalaisten alle 16-vuotiaiden osuus on enää 52,3 prosenttia, kun heitä on koko väestöstä vielä 71,7 prosenttia. Vastaavat luvut suurista pakolaismaista tulleille ovat 17,4 ja ja 7,0 prosenttia.

Vantaan Hakunilassa väestö on vaihtumassa vielä Itäkeskustakin nopeammin. Siellä etnisesti suomalaisten osuus on laskenut alle 16-vuotiaista jo 37,5 prosenttiin kun heitä on koko alueen väestöstä vielä niukka enemmistö eli 56,8 prosenttia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Milloin Suomessa ylittyy miljoonan muslimin raja?
Kohutun koulututkimuksen tekijöiden kehno tutkimusetiikka
Selittääkö mystinen marginaali naisiin kohdistuvan väkivallan ja koululaisten poissaolojen kasvun?

Nuorison tekemät väkivaltarikokset ja ryöstöt räjähtivät kasvuun - mutta miksi?

Yle kertoi eilen, että nuorten tekemät väkivaltarikokset ja ryöstöt ovat suorastaan räjähtäneet kasvuun tämän vuosikymmenen alussa. Näin on jutun mukaan erityisesti maahanmuuttajataustaisilla nuorilla, vaikka asia jätettiinkin mainitsematta eilisen illan pääuutislähetyksessä. 

Asiaa selittämään oli pyydetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo, joka nosti esiin kolme asiaan vaikuttanutta tekijää.

Ensimmäinen on väkivaltakuvaston leviäminen, jossa sosiaalisella medialla on iso osa. Toiseksi nuorten tekemien rikosten määrä kasvaa samaan aikaan, kun yhä useampi nuori kertoo voivansa henkisesti huonosti. Kolmanneksi professori nosti nuorten keskuudessa kasvaneen polarisaation: pienellä joukolla menee entistäkin huonommin.

Tuon kolmannen seikan lisäselitykseksi kollega mainitsi vähintäänkin arvoituksellisesti, että tähän porukkaan kuuluvilla on enemmän erilaisia lapsuusajan haitallisia kokemuksia, tietynlaista näköalattomuutta ja mahdollisuuksien puutetta. 

Jäin miettimään tämän kohdan kahta viimeistä selitystä, sillä Suomessahan on kaikille ilmainen peruskoulu ja vuodesta 2021 alkaen vielä keskiasteen koulutuskin. Ja tämänkin jälkeen voi opiskella esimerkiksi koneinsinööriksi tai kirurgiksi ottamalla valtion takaamaa opintolainaa tai tekemällä kesätöitä. 

Siten voisi kuvitella, etteivät näkölattomuus tai mahdollisuuksien puute johdu ainakaan yhteiskunnan tarjoamisten mahdollisuuksien vähäisyydestä, vaan jostain muusta. Onhan nyt nähdyn nuorisoväkivallan muutoksen oltava kuitenkin lähtöisin jostakin. 

Jos itse saisin arvata, niin veikkaisin taustalla luuraavan yhteiskunnassamme nopeasti etenevän kulttuurisen muutoksen, johon nuoriso on omaksunut aineksia etenkin monista kehitysmaista, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Eikä tämän kehityksen pysäyttäminen tule olemaan helppoa, sillä internet on täynnä materiaalia, joka vahvistaa sen etenemistä.

Siitä huolimatta suomalaisessa yhteiskunnassa on pyrittävä tekemään asialle jotain. Ja sen ensimmäisenä askeleena on oltava tosiasioiden tunnustaminen. 

Toiseksi on tehtävä riittävän voimakas oireiden mukainen interventio - eli syyllisten rankaiseminen - sekä poistettava ne juurisyyt, jotka ovat käynnissä olevan nuorisokulttuurin muutoksen ajureita. 

* * *

Eiliset uutiset kertoivat, että Espoon Haukilahdessa oli tapahtunut useita väkivallantekoja perjantai-iltana ja kaipasi niihin liittyviä havaintoja. Niihin oli syyllistynyt yksi tai kaksi noin kymmenen hengen suuruista miesjoukkiota.

Jostain syystä syylliseksi epäiltyjen kuvaus jää pelkästään maininnaksi siitä, että joukkiot koostuvat nuorista miehistä. Onko siis tarkoitus, että kansalaiset ilmoittavat jokaisesta Haukilahdessa perjantaina havaitusta nuorten miesten ryhmästä? Vai pitäisikö sellaiset raportoida koko Espoon alueelta? Tai riittäisikö, jos raportoitaisiin pelkästään "espoolaismiehistä" koostuneet joukkiot?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsalais-somalialainen lapsi, rangaistukset ja maamme vetovoimatekijät
Massamaahanmuutto on EU-nuorison suurin huoli
Dosentti Taina Laajasalo "valaisi" jengirikollisuuden syitä

Panoksena koko Euroopan tulevaisuus

Eurooppa on jo pitkään ollut suuren muutoksen kohteena. Maanosan alkuperäinen väestö on hyvinvointinsa keskellä jättänyt lastenteon vähille ja samaan aikaan kehitysmaista on tulvinut monenlaista väkeä. 

Tämän seurauksena eurooppalaiseen demokratiaan on ilmaantunut joukoittain puolueita, jotka suhtautuvat käynnissä olevaan muutokseen kriittisesti. Siis sellaisia kuin Suomen Perussuomalaiset, Ruotsin Sverigedemokraatit, Saksan Vaihtoehto Saksalle tai Italian Italian veljet. 

Monet näistä puolueista menestyivät erinomaisesti äskettäisissä EU-parlamenttivaaleissa. Näin myös Ranskassa, missä Kansallisen rintaman menestys sai presidentti Emmanuel Macronin julistamaan uudet vaalit. 

Noiden vaalien ensimmäinen kierros käydään tänään ja sillä saattaa olla suuri merkitys Euroopan tulevaisuuteen. Viimeisimmät mielipidemittaukset nimittäin ennakoivat Kansalliselle rintamalle peräti 35–37 prosentin kannatusta, kun taas Macronin joukot jäisivät kolmanneksi noin 20–21 prosentin ääniosuudella. Väliin on kiilaamassa yhdistynyt vasemmisto.

Jos vaalien tulos noudattaisi gallupeita, tarkoittaisi se ranskalaisen yhteiskunnan merkittävää polarisoitumista, jossa nämä keskinäiseen yhteistyöhön haluttomat voimat yrittäisivät löytää ratkaisua siihen, kuinka maata voitaisiin luotsata eteenpäin.

Nähtäväksi siis jää - mikäli vaalitulos vastaa ennusteita - minkälaiseksi ranskalainen politiikka muotoutuu tulevina vuosina. Otetaanko siellä esimerkkejä muun muassa Suomesta, missä maahanmuuttokriittisyys on sisällytetty hallitusohjelmaan rakentamalla toimiva yhteistyö eduskunnan oikeistolaisten puolueiden - erityisesti Kokoomuksen ja Perussuomalaisten - varaan. 

Ranskan tilanne poikkea kuitenkin kahdella tavalla Suomesta. Ensinnäkin sen muslimiväestö on aivan oleellisesti suurempi kuin Suomessa - noin kymmenen prosentin kokoinen - ja toiseksi siellä ei ole ollut tapana hakea eri poliittisten voimien välistä pragmaattista konsensusta. 

Selvää kuitenkin on jo tässä vaiheessa, että Euroopassa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on johtanut Ranskan - ja koko maanosan - aivan uudenlaiseen poliittiseen tilanteeseen, joka tulee lopulta määrittämään sen, minkälaisessa maailmassa länsimaisen kulttuurin kehdon jälkeläiset elävät tulevaisuudessa. Ja siksi Ranskan vaalien panoksena voidaan hyvällä syyllä sanoa olevan koko Euroopan tulevaisuus.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttajien tekemä vallankumous
Massamaahanmuutto on EU-nuorison suurin huoli
Monenlaista väkivaltaa ja terrori-iskujen torjuntaa

Turvapaikanhakijoiden lennätyksiä Euroopasta Afrikkaan

Iso-Britanniassa on mennyt läpi lakiesitys, jonka seurauksena turvapaikanhakijat voidaan jatkossa viedä Ruandaan odottamaan turvapaikkapäätöstään. Aivan vielä näin ei kuitenkaan tehdä, sillä kuningas Charlesin pitää ensin vahvistaa laki ja sen jälkeen niin sanotut ihmisoikeusaktivistit järjestänevät oikeudenkäyntifarssin, jonka jälkeen asialle on myös oikeuden päätös. 

Jatkossa tulemme siis näkemään turvapaikanhakijoiden joukkolennätyksiä Euroopasta Afrikkaan. Lisäksi brittien uuden lain mukaan mahdollinen turvapaikkakin oikeuttaisi hakijansa jäämään vain Ruandaan - eikä siis värisyttämään britannialaista yhteiskuntaa. 

Tapauksessa erityisen mielenkiintoista on se, että pääministeri Rishi Sunak on suoraan sanonut lain säätämisen tarkoituksena olleen pelotevaikutuksen luominen Britanniaan suuntaaville turvapaikanhakijoille. Toisaalta oppositiossa on epäilty, ettei sillä ole vaikutusta kanaalin yli pyrkivien ihmisten määriin. 

Nähtäväksi siis jää, kuinka laki tulee vaikuttamaan Englanin kannaalin yli pyrkivien turvapaikanhakijoiden määriin. Eli saavuttaako se tavoitteensa ihmisvirtojen uudelleensuuntaamiseksi vai jatkuuko entinen meno sillä erotuksella, että brittien verovaroja käytetään tulijoiden lähes 6 500 kilometrin lentomatkoihin? 

Kysymys on aiheellinen, sillä Brittien oman parlamentaarisen toimielimen mukaan Ruanda-ohjelma maksaa lähes kaksi miljoonaa puntaa Afrikkaan lähetettävää turvapaikanhakijaa kohden. Mikäli tämä arvio pitää paikkansa, tulee lasku nykyajan kansainvaelluksen torjumisesta olemaan melkoinen. 

Toisaalta on niin, että mikäli elintasopakolaisten virrat todella ohjautuisivat tehdyn päätöksen seurauksena tehokkaasti muualle, säästyisi Lontoon hallinnolta monin verroin enemmän rahaa. Ja ennen kaikkea Britannian asujaimiston muutosprosessi, jota joskus näkee kutsuttavan myös väestönvaihdoksi, hidastuisi aivan oleellisesti nykyisestä. Ja sen seurauksena Britannian väestö säilyisi - pitkälle tulevaisuuteen - pääosin eurooppalaisena.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Britannian Ruandalaki viitoittaa koko Länsi-Euroopan tulevaisuuden
Orpon hallitus nosteessa, Scholzin kabinetti laskussa ja Sunakin ministeristö esimerkillisenä
Onko EU tekemässä ensimmäistä järkevää turvapaikkapoliittista päätöstään?

Euroopan siirtyminen oikealle jatkui

Eurooppalaisessa politiikassa puhaltavat nyt raikkaat tuulet. Siitä viimeisin esimerkki on Portugalista, jossa käytyjen vaalien jälkeen keskustaoikeistolainen demokraattinen liittouma -koalitio on saamassa suuren vaalivoiton. Lisäksi äärioikeistolaiseksi tituleerattu Chega-puolue on kolminkertaistamassa oman kannatuksensa. 

Siten on todennäköistä, että myös Portugali saa samantyyppisen hallituksen kuin Suomi eli sen suurimmaksi puolueeksi tulee perinteisen keskustaoikeiston edustaja ja lisäksi mukana on maassa viime vuosina harjoitetun maahanmuuttopolitiikan muutosta ajava puolue. Näin päättyy samalla lähes kymmenen vuotta jatkunut sosialistien ummehtunut hallintokausi, jonka aikana maan talous on Suomen tavoin ollut seisahduksissa.

Siitä huolimatta portugalilaiset ovat saanet julkisen taloutensa siinä mielessä tasapainoon, että sen selvästi Suomea korkeampi velkaantumisaste on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Eikä tähän ole odotettavissa muutosta vallanpitäjien vaihdoksen seurauksena, sillä vaalivoittaja lupasi vaalikampanjassaan vauhdittaa Portugalin talouskasvua alentamalla veroja sekä parantamalla epäluotettavaa julkista terveydenhuoltoa ja koulutusta. Siis samoilla lääkkeillä kuin Petteri Orpon (kok) hallitus aikoo korjata Suomen taloutta.

Chegan nousu puolestaan liittyy Portugalin maahanmuuttopolitiikkaan, jonka seurauksena ulkomailla syntynyt väestö on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana ja muodostaa nykyisin noin kymmenesosan koko maan asukkaista. Puolueen vaalilupauksia olivat tiukempi kontrolli maahanmuuttoon ja korruption torjuntaan sekä joidenkin seksuaalirikollisten kemiallisen kastroinnin salliminen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voisiko jengirikollisuuden lopettaa vapauttamalla huumeet?
Valtapuolueet pohjustivat AfD:n voiton
Portugalin ja Suomen eläkeläiset

Vironvenäläiset, ihmiselämän reunaehdot ja vihreä siirtymä

Virossa on tekeillä valtava koulu-uudistus, jonka myötä maan itäosissa - eli Narvan alueella - luovutaan kaksikielisestä opetuksesta. Asiasta kertoneessa uutisessa oli virke, johon pysähdyin sitä lukiessani. 

Sen sanoi maan venäjänkielisen vähemmistön edustaja, jonka mukaan "me emme ylipäänsä ajattele putineja tai natoja, koska ennen kuin voi ajatella, pitää saada ruokaa pöytään. Haluamme vain normaalia elämää, turismin paluuta ja vastaavaa".

Toinen - niin ikään - venäjänkielinen henkilö totesi niin ikään pysäyttävästi, että "viroa osaavilla on Narvassa selvästi venäjänkielisiä korkeampi sosiaalinen asema. Johtajat ovat aina vironkielisiä... Siksi meillä on tilanne, jossa kaupungin ainoaan vironkieliseen päiväkotiin kuten myös ainoaan vironkieliseen kouluun on jatkuva pitkä jono".

Molemmat kommentit kertovat valaisevalla tavalla siitä, mikä ihmisille on viime kädessä tärkeää. Eli toisin sanoen ihmisten perimmäisistä prioriteeteista. 

Tämä olisi hyvä huomata myös suomalaisessa ympäristö- ja ilmastokeskustelussa. Ja niihin liittyen esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvässä päätöksenteossa. 

Jos ja kun tavoitteena on - uskoisin tämän koskevan lähes kaikkia suomalaisia - ekologisesti kestävä tulevaisuus, kannattaisi sen toteuttamiseksi huolehtia siitä, että mentäisiin ihmisten henkilökohtaisen elämän kestävyyden ehdoilla. Eli tehtäisiin tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia tai toteutettaisiin kansainvälisiä sopimuksia siten, ettei vaarannettaisi ihmisten jokapäiväistä leipää tai muita elämän edellytyksiä. 

Metsäalalla tämä tarkoittaisi ainakin kahta asiaa. Yksi on metsänomistajien toimintaedellytysten ja omaisuudensuojan turvaamisen huomioiminen kaikissa lainsäädännön muutoksissa ja toinen metsiä hyödyntävän teollisuuden käytettävissä olevan raaka-ainemäärän ennustettavuudesta huolehtiminen pitkälle tulevaisuuteen, jotta Suomeen investoiminen ei käy niille liian riskipitoiseksi ja investointipäätökset tulisi yrityksille siitä syystä liian riskipitoisiksi tehtäväksi tänne Pohjantähden alle. 

Maataloudessa taas olisi huolehdittava siitä, että karjankasvattajien ja viljelijöiden toimintaedellytykset säilyvät, jotta saamme myös tulevaisuudessa kotimaista ruokaa. Tässä asiassa erityisesti turvemaille perustetut pellot ovat avainasemassa, koska ne on todettu valtaviksi hiilidioksidilähteiksi ja siksi ympäristöväellä - ja jopa tutkijoilla - näyttäisi olevan kova halu sosialisoida ne - tai ainakin rajoittaa omistajien päätösvaltaa oman omaisuutensa. Jos heidän tahtoaan noudatettaisiin, autioituisi Suomen maaseutu laajoilla alueilla Pohjanmaaalta Kainuuseen ja Lappiin. Eli olisi valtava inhimillinen katastrofi.

Jos edellä esittämistäni reunaehdoista pidettäisiin kiinni, ei niin sanottu vihreä siirtymä herättäisi likimainkaan niin paljon vastarintaa tai inhimillistä kärsimystä kuin se tekee tällä hetkellä, sillä ihmisille on aina tärkeintä - ensin lainaamani vironvenäläisen näkemyksen mukaisesti - oman elämän edellytysten turvaaminen. Ja toisaalta - kuten toinen lainaamani vironvenäläinen totesi - ovat ihmiset valmiita tekemään elämässään suuriakin muutoksia, kunhan he vain näkevät sen kokonaisuuden kannalta järkeväksi ja omia intressejään palvelevaksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muutama kommentti Teemu Keskisarjan listaan
Poliitikkojen tärkeimmät tehtävät vihreässä siirtymässä ovat yksityisistä ihmisistä huolehtiminen ja teollisuuden toimintaedellytysten takaaminen
Ympäristöväki asettaa monimuotoisuuden suojelun ilmastonmuutoksen torjunnan edelle

Olisiko aika pyytää anteeksi Jussi Halla-aholta?

Ruotsalaisten ahdistus ja epätoivo maahanmuuttajajengien varjossa näyttää lopulta herättäneen myös suomalaisen valtamedian - ainakin hetkeksi. Tästä saimme eilen erkkomedian esimerkin, kun Ilta-Sanomat julkaisi pääkirjoituksen, jossa todettiin suoraan, että "kun Suomessa varoitetaan Ruotsin tilanteesta, varoituksia ei kannata leimata oikopäätä rasistisiksi tai populistisiksi puheenvuoroiksi. Vaarallisen kehityskulun edessä kannattaa pysähtyä ja ottaa opiksi Ruotsin virheistä."

Samassa kirjoituksessa lainattiin myös Ruotsin pääministeriä, joka tunnusti, että "poliittinen naiivius ja tietämättömyys johdatti meidät tähän pisteeseen. Samoin kuin vastuuton maahanmuuttopolitiikka ja epäonnistunut integraatio."

Mitäpä tuohon sanoisi? Senkö, että toivoin 18. maaliskuuta vuonna 2010 "eurooppalaisten poliittisten päättäjien uskaltavan kohdata Afrikan ja Lähi-Idän liiallisesta väestönkasvusta johtuvan kansainvaelluksen silmät auki, rehellisenä ja tosiasiat tunnustaen". 

Ilta-Sanomat julkaisi myös pitkän jutun maahanmuuttajajengeistä ja heidän johtajistaan - sekä osoitti valokuvin, ettei kyse todellakaan ole kantasuomalaisista idiooteista, vaan maahan tuotetuista kehitysmaalaisista. Hyvä asia toki tämäkin, ettei asia enää jäisi kenellekään epäselväksi - ei edes Eva Biaudet´lle. 

Tämähän tuli juuri osoittaneeksi täydellisen ymmärtämättömyytensä siitä, missä tilanteessa olemme. Vai miten muuten tulisi tulkita hänen sosiaalisen median kirjoituksensa, jonka mukaan "nyt kyllä valtiovarainministeri harrastaa sellaista pelottelua joka minun mielestäni on itsessään uhka meille kaikille".

Yhden asian Ilta-Sanomat - ja lähes koko suomalainen lehdistö - saisi kuitenkin vielä tehdä. Se on: esittää koko toimituksen julkinen anteeksipyyntö puhemies Jussi Halla-aholle, jota erkkomedia yhdessä muiden suomalaisten mediayhtiöiden kanssa on ainakin puolentoista vuosikymmenen ajan panetellut mitä moninaisimmin tavoin. Lopultahan se kuitenkin oli juuri Halla-aho, joka Scripta-blogissaan nosti maahanmuuttopolitiikkamme ongelmallisuuden esille jo 2000-luvun alussa.

Esimerkiksi elokuun 18. päivänä vuonna 2003 tuleva puhemies merkitsi muistiin Tanskan-matkaltaan seuraavan tekstin: "viikon aikana mies ´af anden etnisk baggrund´ raiskasi 14-vuotiaan tytön puistossa ja kaksi miestä ´af anden etnisk baggrund´ puukotti kuoliaaksi italialaisen turistin, mutta oleellinen ero Suomeen ja Ruotsiin on siinä, että näistä asioista puhuttiin mediassa. Ongelma oli maahanmuuttajien väkivalta eikä se, syyllistetäänkö maahanmuuttajia, jos heidän väkivallastaan puhutaan. Suomen ja Ruotsin harrastama roskaväen päänsilittely on valtava karhunpalvelus paitsi yhteiskunnalle yleensä myös maahanmuuttajille erikseen."

Tämän valossa meillä kaikilla suomalaisilla - ja erityisesti maan johtohenkilöillä - olisi ollut mahdollisuus nähdä Ruotsin ja Suomen tulevaisuus. Ja tehdä jo silloin sellaiset päätökset, joiden perusteella ruotsalaisia ei olisi ahdistettu epätoivoon, eikä Suomessa tarvitsisi pelätä Ruotsin tietä. 

Ruotsissa ja Suomessa valittiin kuitenkin toisin. Ja sen valinnan hedelmiä korjataan nyt: kaksikymmentä vuotta Halla-ahon blogimerkinnän ilmestymisen jälkeen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pakolaisiin suhtautuminen ei ole muuttunut
Tähtääkö Eva Biaudet hallitusneuvotteluiden kaatamiseen?
Toivottavasti Milan Jaffin pahoinpitely motivoi häntä

Uskonnottomat englantilaisten ja walesilaisten suurimmaksi ryhmäksi

Yle kertoi, että kristityt ovat menettäneet asemansa Englannin ja Walesin väestön enemmistönä. Toki he ovat edelleen suurin uskonnollisen identiteetin ryhmä, mutta uskonnottomiksi itsensä määrittelevät lähestyvät vuosi vuodelta. Nykyisellä vauhdilla näiden kahden ryhmän välinen järjestys muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana

Tosiasiallisesti sekä kristityt että ylivoimaisesti suurin osa uskonnottomista kantaa mukanaan länsimaista aatteellista perintöä, johon kristinusko on vaikuttanut voimakkaasti. Siitä syystä näiden kahden ryhmän keskinäinen järjestys ei juurikaan vaikuta siihen, kuinka englantilaiset ja walesilaiset suhtautuvat maailmaan.  

Sen sijaan muiden uskontojen vaikutus voisi olla paljon merkittävämpi. Niistä nopeimmin on kasvanut muslimien määrä. Heitä on nykyisin kuitenkin vain noin 6,5 prosenttia, joten vaikka heidän määränsä kasvaisikin nykyisellä tahdilla, kuluu vielä vuosikymmeniä ennen kuin he voisivat ohittaa kumpaakaan edellä mainittua ryhmää. 

Siten Englanti ja Wales pysyvät näillä näkymin maailmankatsomukseltaan länsimaisina britteinä vielä lastenikin sukupolven ajan. Mutta toki voidaan jo nyt nähdä, että hyvin pitkällä aikavälillä seuraava suuri muutos saattaa hyvinkin tulla muslimien taholta. 

Näin käy vain siinä tapauksessa, että sekä heidän maahanmuuttonsa intensiteetti kasvaa että jo Britanniaan päässeiden lapsiluku ylittää merkittävästi uskonnottomien ja kristittyjen perheiden jälkeläisten määrän - eikä heidän joukossaan tapahdu merkittävää sekularisaatiota. Tai sekularisoituneet säilyttävät uskonnottomuudestaan huolimatta islamilaiset arvot samaan tapaan kuin nyt uskontonsa menettäneiden entisten kristittyjen parissa on tapahtunut. 

Uskonnottomuus on lisääntynyt myös Suomessa, mutta meillä kaksi kolmesta asukkaasta on edelleen kristittyjä. Myös muslimeja lienee oleellisesti vähemmän kuin Britanniassa: Wikipedian tuoreen luvun mukaan heitä olisi noin 120 000 -130 000 eli suunnilleen kaksi prosenttia väestöstä. 

Siten Suomen islamisoituminen on vielä paljon kauempana kuin Englannissa tai Walesissa. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö väestön monimuotoistuminen vaikuttaisi lainkaan yhteiskuntaamme, vaikka kristinuskon mukaiset perusarvot säilyvätkin Suomessa valtavirtana läpi tämän vuosisadan.

Tämä on kuitenkin eri asia kuin islamin vaikutus yhteiskunnan toimivuuteen. Sille tuottavat haasteita niin Brittein saarilla kuin Suomessakin monikulttuurissa väistämättömät yhteentörmäykset ja niiden luoma polarisaatio väestöryhmien välillä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Merkillisiä uutisia Britanniasta
Seksuaalivähemmistöjen, naisten ja lasten turvallisuus maksuvälineenä
Demokratia voittaa ellei kansa vaihdu

Luoja varjelkoon Suomea Ruotsin kohtalolta

Vaikka olenkin kirjoittanut lukemattomia kertoja siitä muutoksesta, jonka kehitysmaalaisten maahanmuutto on aiheuttanut Ruotsiin, jouduin pariinkin kertaan pudistelemaan päätäni lukiessani Helsingin sanomien artikkelia Svea-mamman jälkeläisten nykytilanteesta. 

Heti jutun alussa kerrottiin, että länsinaapurimme sosiaalidemokraattinen pääministeri oli todennut, että "Me emme halua Chinatownia, me emme halua Somalitownia tai Pikku-Italiaa". Virkkeen taustalla oli tietenkin ruotsalainen todellisuus, jossa - edelleen HS:n jutun mukaan - "Ruotsi on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikassaan ja maahanmuuttajien integroinnissa". 

Mallia ruotsalaisten maahanmuuttopolitiikan korjaamiseen haetaan Tanskasta, missä nykyisen suhteellisen tiukan maahanmuuttopolitiikan takana ovat niin ikään paikalliset sosiaalidemokraatit. Päänpudistus johtui siitä, ettei Suomessa voisi edes kuvitella, että pääministerimme Sanna Marin (sd) hallituksineen tekisi jotain samantapaista. 

Tosiasia kuitenkin on, että läntisen naapurimme aiemman maahanmuuttopolitiikan seurauksena Ruotsissa on ammuttu kuoliaaksi tämän vuoden aikana jo 47 ihmistä. Taustalla on maahanmuuttajien hallitsema jengirikollisuus, johon liittyy myös maahanmuuttajien asuttamien asuinalueiden hallinta - maan hallituksen sijaan. Päätäni pudistin luettuani suomalaisprofessorin arvion, jonka mukaan "normaaliksi on muuttunut sekin, että useammin kuin kerran viikossa uutisissa kerrotaan jonkun kuolleen ampumistapauksessa".

Niin se maailma muuttuu, Eskoseni. Se, mikä oli aikanaan yksi maailman turvallisimmista valtioista on nykyisin paikka, jossa ihmisten ampuminen kadulle on normaalia. Varjelkoon edes Luoja Suomea sellaiselta kohtalolta, koska maamme hallitus ei siihen näytä pystyvän. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttajien väkivaltarikollisuutta olisi helppo hallita
Maria Ohisalon ratkaisut jengirikollisuuteen: perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä nuorisorikoskoordinaattorin rekrytoiminen
Kokoomuksen kahdet rattaat

Harvinainen väkivaltarikos on osa laajempaa kehitystä

Yle kertoi tapauksesta, jossa nuori mies oli ollut jonkin aikaa seksuaalisessa seurustelusuhteessa. Sen seurauksena nainen tuli raskaaksi, mikä ei ollut miehen mieleen. Niinpä mies yritti estää lapsen syntymän pahoinpitelemällä ja jopa yrittämällä tappaa naisen.  

Tapahtumien seurauksena 34-vuotias mies on epäiltynä kolmekymppisen naisen tapon yrityksestä, törkeästä laittomasta raskauden keskeyttämisestä, pahoinpitelystä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Tutkinnan perusteena oleva törkeä laiton raskauden keskeytys on poliisin mukaan äärimmäisen harvinainen rikosnimike Suomessa. 

Tapauksesta ei ole käytettävissä tarkempia tietoja, mutta jo edelle kirjoitettu viittaa siihen, että suomalaisen väkivaltarikollisuuden kirjo on laajenemassa. Vuosi 2015 toi meille jo esimerkiksi lisääntyneen ja aiempaa törkeämmän seksuaaliväkivallan, jengirikollisuuden kovenemisen ja terrorismin, joten törkeitä laittomia raskaudenkeskeytyksiä ei enää tarvittaisi tänne pohjoiseen. 

Tällä en vihjaa siihen, että 34-vuotias olisi maahanmuuttajataustainen, sillä sitä en tiedä. Myöskään nuorisojengeihin liittyvä rikollisuus ei ole pelkästään maahanmuuttajataustaisten rikollisuutta, vaan myös monet suomalaisnuoret ovat hakeutuneet niihin. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajilla on kuitenkin oleellisesti määräänsä suurempi rooli näissä rikoksissa.

Viime vuosien kehityksen seurauksena vakava väkivalta on lisääntynyt Suomessa huolimatta rikollisuuden yleisestä vähenemisestä. Eikä tämä voi olla vaikuttamatta negatiivisesti yhteiskunnan ilmapiiriin ja ihmisten turvallisuudentunteeseen.  

Tässä tilanteessa yhteiskunnan olisi siksi reagoitava ja selvitettävä mitä kehityksen pysäyttämiseksi on tehtävissä. Ja kun viisastenkivi on löytynyt, olisi myös toimittava sen mukaisesti. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutisia monikulttuurisesta Suomesta - sekä kurkistus tulevaisuuteen
Maahanmuuttajien väkivaltarikollisuutta olisi helppo hallita
Mantaqa-jengi on varoitus tulevasta - ja edellyttää toimia

Minkä takia Yle julkaisee valeuutisia?

Ukrainan ahdinko Venäjän sotatoimien uhrina on ajanut suuren joukon ihmisiä myös Suomeen. Asiasta on luonnollisesti uutisoitu myös suomalaismedioissa. 

Yksi näistä uutisista kuultiin eilen verorahoitteiselta medialtamme eli Yleisradiolta. Siinä pohdittiin miten puolueiden suhtautuminen ukrainalaisiin poikkeaa vuoden 2015 maahanmuuttoaallosta. 

Jutun mukaan suurin osa suomalaispuolueista ei katso pakolaispoliittisen linjansa muuttuneen seitsemässä vuodessa: näin kertoivat SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sekä puheenjohtajat Iiris Suomela (vihr.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.).

Tämä pitää paikkansa, koska nämä puolueet ottivat kritiikittä vastaan myös vuoden 2015 elintasopakolaiset, joita tuli Suomeen lähinnä Irakista, mutta maahan tuli kohtuullisen paljon myös afgaaneja Iranista sekä Somaliasta. Merkittävää tuolloisessa kansainvaelluksessa oli, että ainoana maana vakavasti sodan kurimuksessa tuolloin olleesta Syyriasta tuli vain 2,7 prosenttia Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista.

Tämä tosiasia ei estänyt Yleä kirjaamasta uutiseensa lausetta, jonka mukaan "suuri osa pakolaisista tuli tuolloin Syyriasta, jonka vuosia kestänyt sota on ollut 2000-luvun tähän asti suurin pakolaiskriisi". Tämä toki pitää paikkansa koko EU:ta tarkasteltaessa, mutta ei koskenut Suomea, kuten edellä esittämäni tulijoiden lähtömaatilasto osoittaa. Meille tuli oikeiden pakolaisten sijaan sotilaskarkureita Irakista, afgaaneja turvallisesta Iranista ja elintasopakolaisia rauhoittuneesta Somaliasta. 

Tulijoiden tosiasiallinen elintasopakolaisuus näkyi myös turvapaikkahakemusten suurena hylkäämisprosenttina, vaikka niiden tulkinta epäselvissä tapauksissa tehdään Suomessa aina hakijan hyväksi. Toisin sanoen oleskelulupa heltiää aina, ellei tutkinnassa ilmene erityistä syytä evätä sitä.

Nämä ihmiset - lähinnä nuoret miehet - tulivat myös tunnetuksi tyytymättömyydestään ruokaan ja asumisoloihinsa. Eivätkä he ole vieläkään työllistyneet edes kohtuullisesti, vaikka ovatkin kunnostautuneet erityisesti seksuaali- ja väkivaltarikosten saralla. 

Ukrainassa on sen sijaan menossa systemaattinen kansanmurha, jota ovat paenneet naiset ja lapset - miesten jäädessä puolustamaan maataan. Nämä naiset ovat kerta toisensa jälkeen ilmaisseet kiitoksensa siitä, että ovat päässeet maahamme turvaan: valituksia en ole uutisvirrasta huomannut. 

Edelle kirjoitetut tosiasiat lienevät syinä sille, että muutamat suomalaispuolueet sanovat suhtautuvansa tulijoihin toisin kuin vuonna 2015. Tällainen puolue on Riikka Purran johtama Perussuomalaiset, joka oli maahanmuuttokriittinen vuonna 2015, mutta on toivottanut ukrainalaiset tervetulleiksi maahamme. 

Sen sijaan Kokoomus tai Keskusta eivät ole puheenjohtajiensa Petteri Orpon (kok) ja Annika Saarikon (kepu) Ylen uutisessa esittämistä väitteistä huolimatta muuttaneet linjaansa. He ottavat ukrainalaispakolaiset kritiikittä vastaan nyt ja niin he tekivät myös vuonna 2015. 

Kysymys kuuluu, että miksi Yle ei muistuttanut kohdeyleisöään tästä tosiasiasta - olihan irakilaisinvaasion ensisijaisena syynä Juha Sipilän (kepu) lupaus luovuttaa oma asuntonsa tulijoille ja vuonna 2015 asiasta vastuussa ollut silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok) totesi, että "pakolaisten motiivien arvostelu on rasismia". 

Oleellista tässä kaikessa on, että verovaroillamme toimiva Yle katsoi nyt - vuonna 2022 - tarpeelliseksi julkistaa kaksi valeuutista. Ensimmäinen oli virheellisen tiedon antaminen vuoden 2015 tulijoiden lähtömaasta ja toinen kahden puolueen nykyisten puheenjohtajien valheellisen väitteen toistaminen ilman minkäänlaista huomautusta. 

On siis syytä esittää kysymys: minkä takia Yle julkaisee veronmaksajien varoilla valeuutisia?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen valeuutinen syrjinnästä ja rasimista
Nyt Yle alitti jopa itse asettamansa riman
Julkaisiko Yle tutkimuksen vai valeuutisen?

Keväisiä ajatuksia vihreistä ja muista siirtymistä

MTV3 otsikoi tuoreen sääuutisensa kysymällä, että "Alkaako terminen kevät tänä viikonloppuna? Meteorologi lupaa viikonlopuksi jo terassikelejä, eikä lämpöaallolle näy loppua". Tämä ei tietenkään maaliskuun puolivälin lähestyessä ole kovin suuri uutinen, sillä laskeehan esimerkiksi Ilmatieteen laitos maaliskuun ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi. 

Suomessa lämpötilojen nousu kohti kesää otetaan yleensä vastaan suurella ilolla, sillä onhan takana pitkä ja luminen talvi. Toisin kuin Suomessa, odotettaneen maapallon toisella puolella Australiassa nyt innolla alkavaa talvikautta, koska viime vuosien kesiin on liittynyt hurjia metsäpaloja.

Noiden palojen syistä julkaisi Frontiers in Ecology and Environment tiedelehti vertaisarvioidun katsausartikkelin, joka toi mieleen Donald Trumpin aikanaan mainitseman suomalaisten metsien haravoinnin. Siinä "annettiin ensimmäisen kvantitatiivinen todiste alueen metsäalueista, jonka mukaan ne sisälsivät vähemmän pensaita ja enemmän ruohoa ennen kolonisaatiota". 

Siten jutun mukaan Australian alkuperäiskansojen palonhallintakäytäntöjen katoaminen on johtanut laajoja alueita paloalttiiksi, jonka seurauksena on nähty ennennäkemättömän laajoja metsäpaloja. Toki on muistettu mainita myös ilmaston lämpeneminen. 

Tämä vei minut taas Australian keskiosien Alice Springsiin, jonka ilmastotilastojen historia ei juurikaan ole lisännyt luottamustani sikäläisen tilastoinnin luotettavuuteen.  Niinpä riensin jälleen kerran tilastojen ääreen ja löysin ikäväkseni alla olevan kuvan.

Kuten arvoisa lukijani huomaa, on Keski-Australian ilmaston historia muuttunut jälleen kerran verrattuna edelliseen käyntiini, jolloin ilmaston arveltiin kyseisellä paikkakunnalla lämmenneen varsin suoraviivaisesti aina 1940-luvulta 2020-luvulle, vaikka sen tänä päivänä kerrotaankin yllä olevan kuvan perusteella olleen varsin vakaa aina 1980-luvun alusta asti! 

* * *

Vladimir Putinin hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet talouspakotteet ovat Euroopassa ja myös täällä Suomessa johtamassa nopeaan irtautumiseen venäläisestä energiasta. Se tapahtuu ensisijassa täyttämällä energiavarastoja muualta maailmasta tuotavilla fossiilisilla - ja Suomessa turpeen palauttamisella - mutta samalla edistynee myös ns. vihreä siirtymä, koska ainakin pidemmällä aikavälillä tultaneen kiirehtimään fossiilisten energianlähteiden korvaamista bioenergialla sekä tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla.

Bioenergiasta sattui silmiini mielenkiintoinen USA:n tiedeakatemian julkaisusarjan tutkimusraportti, jossa oli selvitetty maissista tehdyn bioetanolin ympäristöjalanjälkeä. Siinä havaittiin, että bioetanolin valmistus kasvatti maisiin hintaa 30 ja muiden viljojen 20 prosentilla sekä laajensi maissin viljelyalaa peräti 2,8 miljoonalla hehtaarilla ja sen seurauksena peltojen pinta-alaa 2,1 miljoonalla hehtaarilla vuodesta 2008 vuoteen 2016. 

Nämä muutokset lisäsivät vuotuista lannoitteiden käyttöä kolmesta kahdeksaan prosenttiin sekä nostivat veden laatua alentavien yhdisteiden määriä kolmesta viiteen prosenttiin. Siten bioetanolin tuotanto tuotti yhtä paljon tai jopa neljänneksen enemmän kuin fossiiliset polttoaineet. Niinpä tutkijat pitivät maissietanolia huonona ratkaisuna pyrittäessä ympäristöystävällisempään tulevaisuuteen.

* * *

Suomessahan arvanheitolla uusiutumattomaksi määriteltyä turvetta ryhdyttiin ajamaan alas todella voimallisesti jokin aika sitten. Putinin sota on kuitenkin johtanut siihen, että myös meillä on viime päivinä tehty peruutusliikkeitä. Tämä olikin viimeinen hetki, sillä turveyrittäjät olivat jo ryhtyneet tuhoamaan kalustoaan.

Toivottavasti tämä turvesoppa saa suomalaiset päättäjät jatkossa harkitsemaan paremmin toimiensa järkevyyttä. Vanhan sanonnan mukaanhan on nimittäin niin, ettei hosumalla synny kuin kusipäisiä lapsia. Ja sellainen meillä olisi käsissämme juuri nyt, mikäli Putin olisi päättänyt aloittaa sotansa vain vuotta tai kahta myöhemmin. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Putinin sodan taloudellinen hinta
Ei ole helppoa olla vihreä ja älyllisesti rehellinen
Australian ilmastohistoria meni uusiksi

Onko Putinin aika Ukrainassa käymässä vähiin?

Alexey Navalny kertoi Twitterissä moskovalaisten mielenmuutoksesta, joka näkyi neljässä pienessä internetissä tehdyssä mielipidetiedustelussa. Siinä oleellista eivät ole absoluuttiset numerot - koska ne eivät todennäköisesti ole luotettavia - vaan muutoksen trendi, joka puolestaan on hyvinkin luotettava, koska kaikki kyselyt oli tehty samalla tavalla eli eri kyselyt olivat toisiinsa nähden vertailukelpoisia.

Ensimmäisen kysymyksen vastaajien mukaan venäläisten rooli Ukrainassa oli 25. helmikuuta 29 prosentin mielestä aggressiivinen, mutta viikon kuluttua eli 3. maaliskuuta tätä mieltä oli jo peräti 53 prosenttia. Samaan aikaan näkemykset Venäjän armeijasta vapauttajana ja etenkin rauhantekijänä vähenivät merkittävästi.

Toisen kysymyksen mukaan 14 prosenttia kyselyn vastaajista piti venäläisiä konfliktin syyllisinä 25. helmikuuta, mutta maaliskuun 3. päivänä tätä mieltä oli jo peräti 36 prosenttia vastaajista. Samalla yhden viikon aikavälillä länsimaita syyllisinä pitävien osuus oli laskenut 39 prosentista 34 prosenttiin. 

Kolmas kysymys osoitti, että helmikuun 25. päivänä 40 prosenttia vastaajista uskoi maansa romahtavan taloudellisesti ja joutuvan eristyksiin. Viikon kuluttua peräti 60 prosenttia moskovalaista vastaajista arvioi näin. 

Neljännen ja viimeisen kysymyksen vastaukset kertoivat, että sotilasoperaatioiden välitöntä keskeyttämistä vaativien vastaajien määrä kasvoi ensimmäisen ajankohdan 68 prosentista 79 prosenttiin. 

Tämä ei oikeastaan taida vaatia sen kummempaa kommentointia. Totean kuitenkin, että trendi on siksi nopea, että Putinin ja armeijan Ukrainan-toimien hyväksyttävyys eli venäläisille syötetyn propagandan uskottavuus on hupenemassa heidän kannaltaan pelottavan nopeasti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Putinin sodan taloudellinen hinta
Venäjällä orastavaa kapinaa, Putinilla sairautta ja Bidenilla tapaaminen
Tietämättömyys mahdollistaa propagandan - ja propaganda estää hyvän elämän