Valehtelemisella on synkät seuraukset

Ilta-Sanomat kertoi kahden 15-vuotiaan tytön saaneen sakkoja väitettyään opettajan tönineen ja käpälöineen heitä rinnoista. Lisäksi he olivat väittäneet opettajan ahdistelleen ennenkin ala- ja yläkoululaisia sekä katselleen koulun tablettitietokoneella pornoa sekä toistaneet poliisille kavereiltaan kuulemia huhuja ahdistelusta ja pornon katselusta varmistumatta niiden paikkansapitävyydestä.

Oikeus ei kuitenkaan löytänyt todisteita tyttöjen väitteistä, mutta sai käyttöönsä videotallenteen, joka osoitti, ettei tönimistä ja käpälöintiä ollut tapahtunut. Sitä ennen opettaja oli jo ehtinyt kärsiä voimakkaasta ahdistuksesta, unettomuudesta ja kohonneesta verenpaineesta. Lisäksi hänen ammatillinen identiteettinsä oli horjunut, minkä takia hän oli hakeutunut ammattiauttajan vastaanotolle.

Oikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen, vaan tytöt ovat valittaneet siitä ylempään oikeusistuimeen. Siitä huolimatta tapauksella on jo nyt valtava yleinen merkitys, sillä se osoittaa sen, kuinka helposti ihmisen elämän voi tuhota. 

Enkä tarkoita tässä pelkästään opettajan elämää, sillä yhtä lailla opettajasta valheellisia väitteitä esittäneiden tyttöjen oma elämä lienee tällä hetkellä varsin vaikeaa. Onhan selvää, että tapaus on tunnettu heidän kotiseudullaan, eikä se voi olla vaikuttamatta siihen, kuinka ihmiset suhtautuvat sen kaikkiin osapuoliin. Ikävimmillään tämä voi johtaa tyttöjen syrjäytymiseen ja sen kaikenlaisiin seurannaisvaikutuksiin.

Lisäksi on luultavaa, että myös opettajaan suhtaudutaan jatkossa – vapauttavasta päätöksestä huolimatta – eri tavalla kuin aiemmin, sillä onhan hyvin tunnettua, että kerran esitetty epäily alkaa helposti elää ihmisten mielissä omaa elämäänsä, jossa edes oikeudessa todettu syyttömyys ei vapauta kokonaan ihmisten epäilyistä. Pahimmassa tapauksessa opettajan tilanne käy siinä määrin ahdistavaksi, että edessä on luopuminen ammatista tai ainakin asuinpaikan vaihtaminen. 

IS:n juttu ei kerro sitä, miksi tytöt olivat lähteneet valehtelemaan opettajastaan. Selvää kuitenkin on, että olipa heidän motiivinsa mikä tahansa, olisi heidän kannattanut kannattanut jättää höpöpuheet sikseen ja keskittyä huolehtimaan omista asioistaan ja koulussa opetettujen asioiden omaksumiseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koulukiusaaminen, oikeus ja kohtuus
Koulu on oppimista varten
Pesäpallomailalla hampaisiin

Tosiasiat eivät puolla Timo Stewartin kovaa väitettä

Ylen Israelin ja palestiinalaisten konfliktien asiantuntijana käyttämä Timo Stewart esitti rankan väitteen. Sen mukaan Israel ja Venäjä ovat niitä harvoja maita, jotka pyrkivät siirtelemään valtioiden rajoja sodalla. 

Venäjän osalta tästä on tietenkin vahva näyttö monellakin taholla, joten hyväksyn Stewartin näkemyksen siltä osin. Sen sijaan Israelin osalta olisin varovaisempi. 

* * *

Varovaisuuteni ymmärtämiseksi on katsottava lokakuun 7. päivään vuonna 2023. Tuolloin Hamas iski Gazasta Israelin puolelle, tappoi 1 139 ihmistä, joista 764 oli siviilejä ja 373 israelilaisiin turvallisuusjoukkoihin kuuluvia henkilöitä. Lisäksi Hamas otti noin 250 panttivankia ja piilotti heidät Gazan alueelle.

Sen jälkeiset tapahtumat ovat hyvin tunnettuja. Israelin ilmavoimat iskivät Gazan alueelle, ja maavoimat tekivät operaation, jonka avulla ne ottivat – taistellen – takaisin haltuunsa Hamasin Etelä-Israelista valtaamat alueet. Israelin maavoimat tunkeutuivat vasta tämän jälkeen  – eli 20 päivää terrori-iskun jälkeen – Gazan alueelle tarkoituksenaan neutraloida Hamas ja vapauttaa panttivangit. 

Stewartin väitettä on katsottava näiden tapahtumien valossa. Eli oliko siis tosiaan niin, että Israelin hyökkäyksen motiivina oli "rajojen siirtäminen sodalla" ja sen oikeuttaakseen se – jollain mystisellä tavalla – houkutteli Hamasin tekemään järisyttävän terrori-iskunsa? 

Vai olisiko sittenkin niin, että Hamas teki iskunsa jostain muusta syystä. Sellaisia voisivat olla ainakin 1) juutalaisten turvallisuudentunteen horjuttaminen, 2) Hamasin voimanosoitus järjestön kannatuksen kasvattamiseksi palestiinalaisten keskuudessa tai 3) Israelin houkutteleminen hyökkäämään järeällä terrori-iskulla, jotta Hamas järjestönä voisi uhriutua ja saada puolelleen suuren osan maailman ihmisistä?

Jos katsomme tämänhetkistä tilannetta, näyttäisi siltä, että näistä vaihtoehdoista viimeinen on toteutunut aivan erinomaisesti. Ehkä myös yksi tai molemmat kahdesta muusta. Lisäksi Stewartin väitteen kannalta on tärkeä huomata, että Israel on allekirjoittanut tulitaukosopimuksen, joka sisältää sen vetäytymisen pois Gazan alueelta.

* * *

Stewartin väitettä tarkasteltaessa on syytä huomata myös, että aiempien vuosikymmenten aikana Israel on valloittanut Syyrialta Golanin, Jordanialta Länsirannan ja Egyptiltä sekä Gazan että Siinain. Näistä vain Golan on liitetty yli 40 vuotta sitten pysyvästi Israeliin – ilmeisesti siksi, että alueen sijainti ympäristöään korkeammalla parantaa oleellisesti maan pohjoisosien turvallisuutta. Länsirannalla on tälläkin hetkellä itsehallinto eikä Gaza aikanaan kelvannut Egyptille vaan ajautui Hamasin valtapiiriksi.

Näiden lisäksi Israel on valloittanut aika ajoin myös osan Etelä-Libanonista, mutta palauttanut sen takaisin Beirutin hallintaan. Samoin se eteni vuonna 1973 Suezin kanavan länsipuolelle, mutta palautti myös nämä alueet takaisin tehdessään rauhan Egyptin kanssa. Eikä unohdeta myöskään sitä, että Israel tunkeutui Syyrian druusialueelle suojelemaan sen asukkaita maan vallankumouksen jälkeen, mutta on ilmoittanut tavoitteekseen alueen demilitarisoinnin, eikä siis sen liittämistä juutalaisvaltioon.

Minun nähdäkseni Stewartin näkemystä Israelista maana, "joka pyrkii yhä siirtelemään rajoja sodalla", on arvioitava kaikkien edelle kirjaamien tosiasioiden valossa. Ja ainakin omasta mielestäni vastaus on yksiselitteinen: jos Lähi-idässä joku valtio pyrkii yhä siirtelemään rajoja sotimalla, sen tekee kyllä jokin aivan muu taho kuin Israel. 

Päivän aiempi merkintä:
Ratkaisiko lyijymyrkytys ihmisten evoluution suunnan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Syntyykö rauha vai palataanko lähtötilanteeseen?
Ylen eilinen pääuutislähetys oli ala-arvoinen
Syömälakko Hamasin puolesta

Trump irtisanoi tilastojohtajan - mutta mitä sitten?

Suomessa on tiedetty jo presidentti Paasikiven ajoista, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Siksi tuntui vähintäänkin oudolta lukea siitä, että USA:n presidentti Donald Trump on erottanut maan työministeriön alaisen työtilastoviraston johtajan Erika McEntarferille kuultuaan odotettua huonommista työllisyysluvuista - väittäen niitä manipuloiduiksi ilman todisteita. 

Tällainen poliitikon käytös on luonnollisesti silkkaa tyhmyyttä, mikäli tilastot pitävät paikkansa, kuten sopii odottaa. Eikä amerikkalaisten elämä ainakaan parane tosiasiat kieltämällä.

Toisaalta on tietenkin selvää, että virastojen tehtävänä on tuottaa tosiasioihin pohjautuvia tilastoja. Eikä niiden minkäänlaista manipulointia voi pitää vähääkään hyväksyttävänä. 

Siksi on mielenkiintoista nähdä, mitä USA:n työllisyystilastoille tapahtuu sen jälkeen, kun presidentti on korvannut erotetun johtajan "jollakulla paljon pätevämmällä ja osaavammalla". Eli muuttuvatko tilastot takautuvasti siitä, mitä ne ovat tällä hetkellä. 

Ja jos muuttuvat, niin millaisilla perusteilla ja seurauksilla. Onhan selvää, että mikäli tilastomanipulointia on todella tapahtunut, tulee moni muukin kuin pelkkä johtaja saamaan kengänkuvan takapuoleensa.

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Päättyykö korvaamaton aikasarja?
Donald Trumpin kiinalaiset jutut
Diversiteetin, tasa-arvon, inkluusion ja suomettumisen seurauksista

Kaksi pointtia presidentti Stubbin puheesta

Presidentti Alexander Stubb sanoi uudenvuodenpuheessaan monenlaisia asioita, joista kaikkia en aio käsitellä tässä. Sen sijaan nostan esille kaksi mielestäni tärkeää seikkaa.

Niistä ensimmäiseksi on hänen toteamuksensa siitä, että "en ole niinkään huolissani ulkoisesta turvallisuudestamme kuin taloustilanteestamme ja kansakuntamme sisäisestä kahtiajakautumisesta. Huoli henkilökohtaisesta työ- ja taloustilanteesta painaa nyt monia."

Tämä on tärkeä asia ja ollut hukassa koko hallituskauden. Erityisesti opposition edustajat ja kannattajat sekä lehdistö ovat pyrkineet kampittamaan maan hallitusta viimeisen puolentoista vuoden aikana monilla keksityillä väitteillä. Siis sellaisilla kuin negatiivisten merkitysten antamisella solmioiden kuvioille tai pelottelemalla sairaaloiden sulkemisella. 

Siksi toivon, että oppositio, sen kannattajat ja lehdistö ottaisivat presidentin puheen tosissaan ja rakentaisivat omat linjauksensa paasikivimäisesti tosiasiat tunnustaen, poliittisten vastustajien mustamaalauksesta luopuen sekä tahallisista väärinymmärryksistä pidättäytyen. Eli pyrkien rehellisesti luomaan edellytyksiä parempaan elämään jokaiselle, joka täällä asuu ja kantaa rehellisesti kortensa yhteisen hyvän puolesta.

Onhan selvää, että suomalaisten työ- ja taloustilanne paranevat vain siten, että valtiovalta toimii selkeästi ja loogisesti. Eikä poliittinen debatti ja päätöksenteko hötkyile sinne ja tänne aiheuttaen epävarmuutta talouskasvua ja työpaikkoja luovien sekä investointeja harkitsevien pienyrittäjien ja suuryritysten johtajien keskuudessa.

* * *

Toiseksi presidentti esitti toivomuksen siitä, "että maamme eduskuntapuolueet löytäisivät yhteisen sävelen kasvun luomiseksi. Jatkumon, jolla saisimme koko Suomen taas kestävän kasvun tielle. Olkaa rohkeita. Hakekaa kompromisseja."

Hän tuskin tarkoitti tällä kommentillaan sellaista, että hallitusvallan tulisi päätösten tekemisen sijaan hakea oppositiota miellyttäviä kompromisseja jokaiseen asiaan. Sen sijaan uskon hänen ajatelleen pikemminkin päinvastaisella tavalla. 

Siis siten, että kuhunkin asiakokonaisuuteen liittyvän politiikan tulisi lähtökohtaisesti perustua hallituksen linjauksiin, johon oppositio reagoisi - nykyisin asiassa kuin asiassa esille tulevan neliraajajarrutuksen sijaan - tekemällä hallituksen linjausten hengen mukaisia korjausehdotuksia havaitsemiensa epäkohtien osalta. 

Samalla hallituksen tulisi punnita opposition huomautuksia ennakkoluulottomasti ja olla valmis muokkaamaan päätösesityksiään niiden mukaisesti. Mutta vain mikäli tosiasiat tukevat opposition perusteita, eivätkä muutokset rikkoisi hallituksen politiikan peruslinjauksia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Presidentti tuomitsi kokoontumiset, joissa on mukana "ääriliikkeitä, rasistisia liikkeitä"
Alkaneen vuoden huomioita velasta, nuorisosta ja koulusta
Alexander Stubb, Suomen presidentti

Puukottaja tappoi äärimmäisen monikulttuurisessa kaupungissa kolme ihmistä

Päivän uutiset (Yle, Ilta-Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat) kertoivat saksalaisessa Solingenin kaupungissa järjestetyssä "Monimuotoisuuden festivaalissa" tapahtuneesta terroriteosta, jossa puukotettiin hengiltä kolme ihmistä. Lisäksi neljä muuta henkilöä on loukkaantunut.

Terroristi oli mieshenkilö, mutta sen tarkempia tietoja en löytänyt suomalaismedioista. Sosiaalisessa mediasta löytyy kuitenkin väite, jonka mukaan puukottaja olisi ollut "arabimaahanmuuttaja". Nähtäväksi jää, onko tämä väite totta vai ei.

Sosiaalisesta mediasta löytyi myös uskottava väite, jonka mukaan samassa Solingenin kaupungissa afrikkalaistaustainen mies oli yrittänyt sytyttää arabitaustaustaisen omistajan ravintolan tuleen kesäkuun lopulla. Jotain meni kuitenkin pieleen, sillä tuhopolttaja onnistui sytyttämään ainoastaan itsensä palamaan.

Kaupungin väestö on hyvin monimuotoista, koska jo vuonna 2020 sen väestöstä noin 35 prosenttia oli muita kuin etnisesti saksalaisia. Suurimpia väestöryhmiä olivat italialaiset, turkkilaiset ja syyrialaiset, mutta kaupungissa asui ihmisiä peräti 140 eri maasta peräisin olevia ihmisiä. Alle kolmivuotiaista lapsista maahanmuuttajataustaisia oli peräti 56 prosenttia, joten enää ei mene kovin kauaa siihen, kun etniset saksalaiset jäävät kaupungissa vähemmistöön.

Toivoa tietenkin sopii, että puukkottaja jäisi kiinni mahdollisimman pian ja saisi teostaan ansaitun rangaistuksen. Ja että saksalaiset kanavoisivat mahdollisen turhautumisensa uussaksalaisiin demokraattisesti eli äänestämällä tulevissa vaaleissa valtaan sellaisia poliitikkoja, jotka osaavat ratkaista maahan syntyneen maahanmuuttajaongelman. 

Meille suomalaisille tapaus toivottavasti kertoo sen, että monimuotoisuudella on hintansa. Ja siksi sen liiallisella lisäämisellä tulisi myös Suomessa olemaan seurauksensa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttajien tekemä vallankumous
Massamaahanmuutto on EU-nuorison suurin huoli
Monenlaista väkivaltaa ja terrori-iskujen torjuntaa

Gazan hätäapua varten tarvitaan uusi järjestö ja Israelin tuki

Hamasin terroristit aloittivat kymmenien tuhansien palestiinalaisten hengen vaatineen sodan viime lokakuun 7. päivänä. He tekivät sen kiduttamalla, raiskaamalla, tappamalla ja ottamalla panttivangeiksi israelilaisia ja muita siviilejä musiikkifestivaaleilla. 

Nyt on käynyt ilmi, että Suomenkin rahoittaman YK:n alaisen ja palestiinalaisia tukevan UNRWA:n henkilöstö on mitä todennäköisimmin osallistunut sodan aloittaneeseen verityöhön. Sen seurauksena Suomi on - kuten pitääkin - lopettanut rahoituksensa järjestölle. Samoin ovat tehneet useat muutkin länsimaat.

* * *

Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta on kertonut, ettei mikään avustusjärjestö voi toimia ilman kytköksiä tahoon, joka aluetta hallinnoi tai hallitsee. Ja Hamas on hallinnut Gazaa vuodesta 2007 lähtien.

Tätä asemaansa se on käyttänyt väärin monella tavalla. Tässä käsiteltävän kysymyksen kannalta oleellisia ovat olleet unrwalaisiin kohdituvien terrorismisyytösten lisäksi sosiaalisessa mediassa esiintyneet kuvamateriaalin tukemat väitteet (esimerkki, toinen) siitä, kuinka UNRWA:n jakama humanitaarinen apu on toiminut myös Hamasin huoltoreittinä. Ja tukenut siten terroristien taistelua. 

Siksi myös YK:ssa olisi syytä huomata, ettei Hamas enää hallitse Gazaa, vaan Israel on ottanut alueesta suurimman osan sotilaallisen määräysvaltaansa. Ja siksi olisi syytä selvittää, voitaisiinko palestiinalaisille suunnattava hätäapu toimittaa yhteistyössä sen hallinnon kanssa. Sekä perustaa sitä varten uusi järjestö UNRWA:n sijaan.

Uuden järjestön perustamisen tarvetta alleviivaa myös se, että UNRWA:n johtaja on järkyttynyt terrorismin tukemiseen ryhtyneen järjestönsä rahoituksen katkaisemisesta - ainakin - tarkemman tutkinnan ajaksi. Tämä osoittaa, että kyseinen johtaja on kyvytön puolueettoman avustusjärjestön johtamiseen ja tulisi siksi siirtää vähemmän vaativiin tehtäviin. Näin siinäkin tapauksessa, että väitteet unrwalaisten osallistumisesta lokakuun terrorismi-iskuun tai Hamasin huoltoon osoittautuisivat vääriksi.

Joka tapauksessa on hyvä, että Suomen hallitus katkaisi UNRWA:lle suunnatun suomalaisen rahavirran nopeasti. Toivottavasti hallituksessamme ymmärretään myös, että apu voidaan käynnistää uudelleen vasta sitten, kun se voidaan kanavoida alueelle muuten kuin nyt tutkinnassa olevan järjestön kautta - tai UNRWA:an kohdistuneet väitteet ovat osoittautuneet täysin perättömiksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Elina Valtoselle osoitettu kirje osoittaa laatijoidensa kyvyttömyyden ymmärtää tosiasioita
Pyhän maan sota alleviivaa Suomen suomalaisena säilyttämisen tärkeyttä
YK:n pääsihteeri valitsi historiallisen alkupisteen

Helsingin sanomat jatkoi valheellista uutisointiaan

Riikka Purraan (ps) liittyvä kohu on nyt toivottavasti ohi. Tai ainakin hän on pyytänyt anteeksi vanhoja kirjoituksiaan ja pääministeri Petteri Orpo (kok) on ilmoittanut, ettei hallitus kaadu nyt nähtyyn ajojahtiin. Ja toivonut, että hänen kabinettinsa pääsisi toteuttamaan ohjelmaansa. 

Valitettavasti näyttää siltä, ettei ainakaan Helsingin sanomat päästä Orpoa ja muuta hallitusta helpolla. Se välittää nimittäin edelleen väärää tietoa hallituksen perussuomalaisista jäsenistä. Tarkoitan lehden eri paikkakunnilla tehtyihin haastatteluihin perustuvaa juttua. 

Heti jutun alussa lehti nimittäin kertoi, että "Rydman joutui kesällä 2022 eroamaan Kokoomuksen eduskuntaryhmästä sen jälkeen, kun useat naiset kertoivat HS:n jutussa hänen epäasiallisesta käytöksestään". Tosiasiahan on, että kyseiset naiset valehtelivat ja asia on siksi poliisitutkinnassa - eikä tutkittavana todellakaan ole Rydmanin käytös. 

On tietenkin totta, että Rydmanin eroaminen Kokoomuksesta johtui HS:n jutusta. Oikea tapa asian esille tuomiseksi olisi kuitenkin sisältänyt tiedon kyseisen artikkelin valheellisuudesta. Siis jotenkin tähän tapaan: "Rydman joutui kesällä 2022 eroamaan Kokoomuksen eduskuntaryhmästä sen jälkeen, kun HS julkaisi useiden naisten esittämiä valheellisia väitteitä hänen käytöksestään".

Helsingin sanomien tämän aamun moraaliton kirjoittelu on erityisen tuomittavaa siksi, että kyseessä on lehden oman toimituksen tekemä journalistinen virhe. Ja siitä syystä sen tulisi olla erityisen tarkka käsitellessään Wille Rydmaniin (ps) liittyviä asioita. Eikä missään tapauksessa levittää edelleen valheellista väitettään. 

* * *

Tässä yhteydessä on syytä myös muistuttaa, että Orpon hallituksen vaikea alkutaival on syvimmältään johtunut ennen kaikkea siitä, että Keskusta on viimeistään vuodesta 2019 asemoinut itsensä samaan blokkiin Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Sosialidemokraattien kanssa. 

Mikäli näin ei olisi, istuisi puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko nyt ministerinä, eikä lehdistön ja RKP:n olisi mahdollista keikuttaa hallitusta nyt nähdyllä tavalla. Näin siksi, että Orpon kabinetilla olisi takanaan eduskunnan enemmistö myös ilman Henrikssonin opportunistisia joukkoja. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin sanomat Riikka Purran kimpussa
Neuvottelutulos, alistaminen ja uhkaus
Rydmanin olisi tehtävä tutkintapyyntö HS:n ja Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajista