Tampere tarjoaa epärehellisille ilmaiset matkat
Uutta tietoa pääkaupunkiseudun demografisesta muutoksesta
Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus
Olen silloin tällöin kiinnittänyt arvoisten lukijoideni huomiota siihen kehitykseen, jota on tapahtunut Etelä-Afrikassa ja Haitissa. Näin siksi, että ensin mainittu valtio on onnistunut luomaan Saharan eteläpuolisen eli ns. mustan Afrikan korkeimman elintason ja jälkimmäinen taas on läntisen pallonpuoliskon köyhin valtio.
Toisaalta molempien maiden väestö poikkeaa selkeästi niiden viitekehyksestä. Etelä-Afrikassa asuu mustan Afrikan suurin valkoihoinen väestö, kun taas Karibian saaristossa sijaitsevassa Haitissa valkoisia ei ole käytännössä lainkaan.
Lisäksi Etelä-Afrikassa tapahtui vuonna 1993 vallanvaihto, jossa aiemmin valtaa pitänyt valkoinen vähemmistö menetti poliittisen johtoasemansa rauhanomaisesti eli omaisuutensa ja vapautensa säilyttäen. Haitissa puolestaan tapahtui heti itsenäistymisen jälkeen kansanmurha, jossa valkoiset poistettiin elävien kirjoista tai ainakin maasta.
Tässä mielessä oli mielenkiintoista lukea tämän aamun uusia uutisia. Tarkoitan sitä, että Etelä-Afrikassa maan parlamentti alkoi palaa uudelleen ja Haitissa pääministeri oli vähällä joutua murhatuksi eli joutua manan majoille jo aiemmin murhatun presidentin seuraksi.
Etelä-Afrikassa kiinni otettua 49-vuotiasta miestä syytetään tuhopoltosta, varkaudesta ja taloon murtautumisesta, eikä hän ole parlamentin jäsen. Haitin salamurhan yritykseen liittyi puolestaan pienimuotoinen tulitaistelu, jossa vastakkain olivat joku Haitin monista rikollisryhmistä ja pääministerin turvallisuusjoukot.
Kummankaan teon motiiveista ei ole tietoa, mutta ne kertovat omaa karua kieltään tapahtumapaikkojensa olosuhteista. Haiti on vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen sekasorrossa elävä yhteiskunta, jossa hallitusvalta ei pysty takaamaan ihmisiltä - eikä edes maan ylimmältä johdolta - turvaa rikollisjärjestöjä vastaan.
Etelä-Afrikan tilanne on toki oleellisesti parempi kuin Haitin, mutta sielläkään hallinto ei ole pystynyt takaamaan joka suhteessa rauhallista elämänmenoa. Positiivista on kuitenkin se, että aiemmin nopeasti supistunut valkoisen väestön osuus on tasaantunut ja tällä hetkellä eurooppalaiset sukujuuret omaavia eteläafrikkalaisia on maan väestöstä noin 7,8 prosenttia.
Talouskasvun osalta Etelä-Afrikassa on COVID-19-pandemian seurauksena eletty suurten vaihteluiden aikaa, kuten muuallakin maailmassa. Haitista puolestaan ei ole saatavissa tuoreita tilastoja, mutta vuoden 2020 aikana talous oli kovassa laskussa - epäilemättä ainakin osin pandemian seurauksena.
Tätä kirjoittaessani huomasin, että Etelä-Afrikan ja Haitin välillä on mielenkiintoinen väestötieteellinen yhdenmukaisuus. Etelä-Afrikassa väestönkasvu oli nimittäin vuonna 2020 noin 1,28 prosenttia ja Haitissa 1,24 prosenttia vuodessa. Lisäksi Etelä-Afrikassa fertiliteetti oli laskenut 2,41 lapseen (2020) ja Haitissa 2,89 lapseen (2019) naista kohti. Väestönkasvu on siten nopeaa, mutta ei aivan tolkutonta.
Nähtäväksi siten jää, kuinka nämä väestösuhteiltaan ympäröivästä todellisuudesta poikkeavat kaksi valtiota kehittyvät jatkossa niin turvallisuuden, väestön kuin taloutensakin suhteen. Pääministerin salamurhayritys ja parlamenttitalon tuhopoltto osoittavat kuitenkin valitettavasti, että molemmissa maissa on edelleen sellaisia ongelmia, jotka Suomen kaltaisissa länsimaissa ovat hyvin harvinaisia.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyt testataan onko afrikkalaisista menestyvän valtion ylläpitäjäksi
Poliittinen korrektius ja väestötieteellinen tieto
Haiti on köyhä ja siksi jää
Saksan voimanainen Angela Merkel ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan jopa tuhansia perheitä Kreikan Lesboksella tahallaan poltetulta Morian leiriltä. Kuten muistamme, polttamisen aloittivat sellaiset leirin asukkaat, joita yritettiin eristää koronatartunnan takia muista saarella eläjistä.
Siten muutama päivä sitten esittämäni kysymys siitä, kannustavatko eurooppalaiset turvapaikanhakijoita vastaisuudessa polttamaan myös muita leirejä, muuttui kertaheitolla yhä aiheellisemmaksi. Samaa ovat myöhemmin epäilleet myös monet poliitikot kuten Vilhelm Junnila (ps), jonka mukaan leirien polttamisen kautta avautuva pääsy EU:n alueelle on "täysin väärä signaali, joka rohkaisee tuhopolttoihin. Ei voi olla niin, että pakolaisleirejä polttamalla päästään käsiksi Suomen sosiaaliturvaan ja etuuksiin. Leirit roihuavat, jos sillä saa menolipun Suomeen."
Nähtäväksi jää, innostuuko Sanna Marinin (sd) hallitus kasvattamaan morialaisten virtaa myös Suomeen: toistaiseksihan meille on päätetty ottaa "vain" 11 alaikäistä, jotka hekin sisältyvät jo aiemmin sovittuun 175 onnellisen kiintiöön. En kuitenkaan epäile, etteikö hallitus ja etenkin sen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) haluaisi kasvattaa määrää Saksan malliin.
Itse asiassa ainoana mahdollisena jarruna lisämorialaisten ottamiselle näen maamme haastavan taloustilanteen. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kepu) on kertonut, että nyt käytävissä budjettineuvotteluissa julkista velkaa kasvatetaan rajusti.
Samaan aikaan EU:n poliittisten päättäjien ja siten myös Suomen hallituksen tahdosta meneillään oleva talouden rakennemuutos ajaa suuriakin teollisuuslaitoksia ahdinkoon - viimeisimpänä lopetusuhan alle joutui Nesteen Naantalin jalostamo ja sen 470 työpaikkaa. Tämä tarkoittaa verotulojen laskua niin valtiolle kuin kunnillekin.
Siten on toivottava, että Ohisalollakin syttyisi päässään jonkinlainen valo ja hän ymmärtäisi, että maailmanparantamisessakin olisi hyvä olla jonkinlainen realismi. Maksaahan jokainen uusi turvapaikan maastamme saava veronmaksajille elinkaarikustannuksena lähes miljoona euroa, joka on pois niistä palveluista, jotka julkinen sektori pystyy tarjoamaan maamme muulle väestölle - ja kokonaiskustannukset kohoavat Pauli Vahteran (ps) laskelman mukaan peräti kolmeen miljoonaan euroon.
Tässä tilanteessa hallituksemme jäsenten olisi hyvä kuulla myös ekonomistien näkemyksiä. Työmarkkinajärjestöjä lähellä olevien sellaisten mukaan velanotto koronamenoihin on nyt välttämätöntä ja kannattavaa, mutta samalla olisi ajateltava myös tulevaisuutta, jolloin velkataakkaa on saatava pienennetyksi, jotta välttyisimme Italian kohtalolta. Se tarkoittaa suomeksi sitä, että juuri nyt olisi erityisen tärkeää pidättäytyä pysyväisluonteisista menoista, jotka aikanaan vaikeuttavat velanmaksua. Kuten edeltä ilmenee, aiheuttavat kehitysmaalaiset maahanmuuttajat juuri sellaisia.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuleeko leirin polttamisesta uusi normaali?
Maahanmuuton raskas taakka
Maahanmuuton kustannuseriä lisättäväksi kannattavuuslaskelmiin
Kreikassa Lesboksella aikaansa viettäneet turvapaikanhakijat polttivat leirinsä, koska osa heistä oli määrätty eristyksiin koronavirustartunnan takia. Sen seurauksena saarelle asutetuilta turvapaikanhakijoilta katosi asuinpaikka ja EU joutui ongelman eteen useamman kymmenen tuhannen ihmisen jäätyä ilman kattoa päänsä päälle.
Saksan ulkoministeri ehdotti ratkaisuksi sitä, että EU-maat ottaisivat sijoittaakseen nämä ihmiset alueellensa. En epäile, etteikö näin myös tehtäisi.
Seuraavaksi jäänkin suurella mielenkiinnolla odottamaan syntyykö leirien polttamisesta uusi EU:n alueelle suuntautuvan kansainvaelluksen normaali. Eli ensin kansalaisjärjestöjen meritaksilla Välimeren yli ja sen jälkeen eteläeurooppalaisen majoitusalueen polttaminen, jotta matka jatkuisi kohti tavoitteena olevia pohjoisia korkean sosiaaliturvan maita.
Jos näin käy, muuttuvat kehitysmaalaisten kansainvaellukset entistä vaikeammin hallittaviksi. Siksi Saksan ehdotus on sekä typerä että vaarallinen - ainakin mikäli haluamme itse päättää yhteiskuntamme ja elinolojemme tulevaisuudesta.
Valitettavasti en kuitenkaan usko, että ainakaan Suomen punavihreällä hallituksella olisi kykyä tämä ymmärtämiseen. Eikä edes suurimmalla osalla oppositiosta. Siten pidän lähes varmana sitä, että myös Suomi lähtee mukaan asuttamaan Lesbokselta liikkeelle lähteneitä ihmisiä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Riskejä, ymmärrystä ja pelisääntöjä
Autetaan Kreikan saaristoleiriläisiä
Onko edessä uusi kansainvaellus?