maanantai 14. huhtikuuta 2025
Mitä kunta- ja aluevaalien tulokset kertovat Helsingin tulevaisuudesta ja maahanmuuton seurauksista
sunnuntai 13. huhtikuuta 2025
Aluevaaleissa ei äänestetä terveyden ja hyvinvointialueiden rahoituksesta eikä palveluiden henkilömitoituksista
Helppoa rahaa ja vihervasemmiston kannatusta
Sofia Virta linjasi Vihreiden tavoitteet ja maahanmuuttajakysymyksen typeryyden
Tuleeko Helsingin sisääntuloväylien varrelle 150 000 euron hintaisia yksityisautoilua kritisoivia taideteoksia?
torstai 10. huhtikuuta 2025
Helppoa rahaa ja vihervasemmiston kannatusta
lauantai 5. huhtikuuta 2025
Sofia Virta linjasi Vihreiden tavoitteet ja maahanmuuttajakysymyksen typeryyden
Paljastava näytelmä
Pysäyttääkö opposition ja järjestöjen haukkuma suojelupäätös metsälajien uhanalaistumisen?
Vihreiden punainen raja ylittyi - vai ylittyikö?
sunnuntai 30. maaliskuuta 2025
Tuleeko Helsingin sisääntuloväylien varrelle 150 000 euron hintaisia yksityisautoilua kritisoivia taideteoksia?
Onnellisuus, tyytyväisyys ja sananvapaus
Ylellistä valitusta ja helsinkiläistä ymmärtämättömyyttä
Tieteestä ja sen tarpeellisuudesta
perjantai 28. maaliskuuta 2025
Paljastava näytelmä
lauantai 22. maaliskuuta 2025
Suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamisdirektiivi ja demaripolitiikan oudot piirteet
tiistai 11. maaliskuuta 2025
Suurin osa ehdokkaista kannattaa monikulttuurista yhteiskuntaa
Ylen toimitus salasi jälleen SDP:n lapsipornokytköksen
Ruotsalaismiehiä, ihmiskauppaa ja islamia ylioppilaskirjoituksiin
Vältä epärehellisiä poliitikkoja!
torstai 6. maaliskuuta 2025
Ylen toimitus salasi jälleen SDP:n lapsipornokytköksen
torstai 27. helmikuuta 2025
Ylen toimitus salasi pedofiilidemarin, mutta paljasti perheriitelijäpersun puolueen
Eilen julkaistiin Helsingin sanomissa tieto, jonka mukaan espoolainen kaupunginvaltuutettu Jiri Keronen (ps) on saanut tuomion puolisonsa pahoinpitelystä. Myös tämä sai samanlaisen tuomion eli kyse on ollut jonkinlaisesta perhetappelusta.
Hätäkeskusnauhoitteen mukaan Kerosen puoliso oli kertonut miehensä alkaneen riehua, kaataneen kirjahyllyn ja kuristaneen tätä. Toisin sanoen hänen käytöksensä ei ollut ollut normaalin selväpäisen ihmisen toimintaa.
Asialla ei olisi sen suurempaa merkitystä, ellei Keronen olisi mukana politiikassa. Ja sen seurauksena hänen oikeudessa todettua huonoa käytöstään voitaisi hyödyntää hänen edustamaansa puoluetta vastaan.
Tosiasiat ovat tietenkin tosiasioita ja äänestäjillä on oikeus saada tietoja poliitikkojen lainvastaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi Kerosen käytös vaikeuttaa - hänen uransa aikana esillä pitämäänsä - maahanmuuttajanaisiin liittyvän väkivallan vastaista työtä luoden sille epäuskottavaa viitekehystä.
Keronen toimi aikanaan myös Muutos 2011-puolueen puheenjohtajana sekä toimi Piraattipuolueessa, vaikka kuului jo niitä ennen Perussuomalaisiin. Toisin sanoen hän ei ole ollut puolueensa valtavirtaa, vaan pikemminkin oman tiensä kulkija tai opportunisti, joka on hakenut toiminnalleen vaikutuskanavaa monesta suunnasta.
Nyt käsillä olevassa tilanteessa jää nähtäväksi, miten nyt todettu väkivaltaisuus vaikuttaa hänen asemaansa Perussuomalaisissa. Ainakin toistaiseksi asialla ei näyttäisi olevan merkitystä, sillä Keronen on listattu ehdokkaaksi kevään kuntavaaleihin - tosin minun tiedossani ei ole, onko puolueessa oltu tietoisia hänen saamastaan tuomiosta.
Keronen itse ei näytä pitävän asiaa kovin oleellisena. Hän on nimittäin kommentoinut tuomiotaan - mielestäni vastuuttomasti - sanomalla, että "miten tuo mihinkään vaikuttaa? En ole kiinnostunut oikeuden tuomioista, niitä tulee nyt silloin tällöin."
* * *
Eilen Sanomatalon iltapäivälehti uutisoi myös kotkalaisesta pitkän linjan demarivaikuttajasta Riku Pirisestä, joka oli jäänyt Saksassa kiinni lapsipornografisen materiaalin hallussapidosta. Siitä hyvästä hänet oli tuomittu vuoden ehdolliseen vankeuteen sekä sakkoihin.
Pirisen puolueesta ei kuitenkaan kertonut Yle omassa toissapäiväisessä jutussaan. Eikä myöskään viikon takaisessa.
Ylen uutisen erona Kerosen tapaukseen on siis se, ettei jutussa mainittu Pirisen puoluetaustaa eli Suomen Sosialidemokraattista puoluetta. Se oli sikäli outoa, että ainakin rangaistuksen perusteella tämän rikosta pidettiin aivan oleellisesti vakavampana kuin perussuomalaisen opportunistin.
* * *
Näiden havaintojeni perusteella minusta tuntuu, että Yleisradion toimituksen linjana on kohdella suomalaisten poliitikkojen viiteryhmiä aivan eri tavoin. Eli sen tavoitteena näyttäisi olevan - ainakin - Perussuomalaisen puolueen mustamaalaaminen ja toisaalta demareiden kirjoissa olevien törttöilijöiden poliittisen viiteryhmän salaaminen.
Siksi toivon, että tämä kritiikkini saavuttaisi edellä puheena olleen Ylen toimituksen. Ja että se pitäis huolen siitä, ettei niiden toiminnan perusteella enää jatkossa synny tällaisia perusteltuja epäilyitä puolueellisesta journalismista.
Noin muuten Pirisen päätös jättää luottamustehtävänsä sen jälkeen, kun hänen rikoksensa paljastui, osoitti hänen ottaneen virheensä vakavasti (verrattuna Keroseen). Se on sinänsä hyvä asia, vaikka ei teekään tehtyä tekemättömäksi tai palauta sellaista luottamusta, että hän voisi palata yhteiskunnan asioiden hoitajaksi.
JK 8.50. Alkujaan kirjoitin myös Sanomien iltapäivälehden salanneen Pirisen puoluetaustan. Näin ei kuitenkaan ollut, kuten minulle huomautettiin, joten muutin tekstiä vastaamaan tosiasioita.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Velkaa, kustannuksia ja maahanmuuttoa
Ylellistä valitusta ja helsinkiläistä ymmärtämättömyyttä
HS:n ja Ylen toimituskunnat hyväksyvät poliittisen väkivallan
lauantai 8. helmikuuta 2025
Vältä epärehellisiä poliitikkoja!
Miksi suuri osa suomalaisista äänestää vihervasemmistoa?
Fatim Diarran vihreät arvot
Minkä peluri luonteelleen voi?
sunnuntai 20. kesäkuuta 2021
Kiihkofeministinen vasemmistopuolue
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) tuki Helsingin liikennettä vaikeuttavan Elokapina-ryhmälle sai eilen osakseen raskasta arvostelua hänen johtamansa ministeriön entiseltä maahanmuutto-osaston johtajalta Jorma Vuoriolta. Tämän mukaan "ministeri voi julkisesti irtisanoutua kansalaistottelemattomuudesta ja poliisi kyllä miettii jatkoa sen pohjalta. Jos ministeri kuitenkin julkisesti tukee tätä anarkistista toimintaa niin poliisi tietysti suunnittelee jatkon tämän pohjalta".
Samalla Vuorio totesi elokapinalaisten motiiviksi - ei enempää eikä vähempää kuin - mahdollisimman suuren häiriön aiheuttamisen. Tässä hän viittasi entisen sisäministeri Paula Riskon (kok) näkemykseen.
Myös linkolalaiseksi tunnustautunut ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) on ilmaissut tukensa Elokapinalle. Hän on tavannut heidän edustajiaan ja luvannut viedä heidän vaatimuksensa hallitukselle - missä ei sinänsä ole mitään väärää - mutta ottanut samalla vahvasti kantaa niiden puolesta vaatien hallitusta nopeuttamaan ilmastotoimia, vaikka Suomi on jo nyt tehnyt päätöksen muita EU-maita nopeammasta etenemisestä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Edellä mainitsemani seikat tukevat vahvasti sitä, mitä konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) sanoi Vihreistä puolueena. Hänen mukaansa "tämän päivän vihreät on kiihkofeministinen puolue, joka on sijoittanut itsensä erittäin vasemmalle".
Zyskowicz veti myös saman johtopäätöksen, jonka itsekin olen aiemmin tehnyt. Eli etteivät vihreitä äänestäneet talouspoliittisesti oikealla olevat henkilöt "jotka tunsivat ennen viehtymistä vihreisiin" enää tunne puolueeseen kiinnostusta. Ja että juuri tämä oli yhtenä syynä siihen, että puolue kärsi kunnallisvaaleissa rökeletappion.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pääministeri Marin otti sulan hattuunsa, mutta vihreät nikottelevat
Yle johti kuulijoitaan harhaan
Onko Elokapina menossa kohti poliittista väkivaltaa?
tiistai 15. kesäkuuta 2021
Työläiset ymmällään suomalaisen kommunismin vahvimmissa linnakkeissa
Ennen vanhaan tunnettiin kolme punaista K:ta, eli kommunistien hallitsemaa teollisuuskaupunkia. Ne olivat Kemi, Kotka ja Karkkila. Viikonloppuna käytyjen kunnallisvaalien tulos on näiden kaupunkien osalta varsin mielenkiintoinen.
Kemissä Vasemmistoliitto jäi 26,9 prosentin kannatuksellaan - SDP:n jälkeen - toiseksi kärsittyään 6,8 prosenttiyksikön rökäletappion. Keskusta oli kolmas ja Perussuomalaiset neljäs.
Kotkassa Vasemmistoliiton kannatus on romahtanut jo aiemmin, eikä se saanut enää kuin 10,7 prosenttia annetuista äänistä - pudotusta edellisistä kuntavaaleista tuli tällä kertaa yli kolme prosenttiyksikköä. Sitä suositumpia olivat SDP, Kokoomus ja Perussuomalaiset, joten kovin oli kauhtunutta punaisuus myös siellä.
Kaupungeista pienin on Karkkila. Siellä kehitys on ollut mielenkiintoista, sillä suurimman valtuustoryhmän sai puolueiden ulkopuolinen Karkkilaan sitoutuneet yhteislista peräti 29 prosentin kannatuksella. Puolueista suurimpia kokojärjestyksessä olivat SDP, Kokoomus ja Vasemmistoliitto, jonka kärkipaikka vaihtui siten neljänteen sijaan.
Kolmen punaisen K:n poliittisten valtasuhteiden muutos kertoo nähdäkseni lähinnä siitä, ettei perinteisellä vasemmistolla ole enää mitään annettavaa varsinaisille työläisille. Puolueen huomion keskiössä ovat jo pitkään olleet aivan muut seikat maahanmuuton edistämisestä seksuaalivähemmistöihin. Ja tämä todellisuus valkenee yksi toisensa jälkeen myös rasvakourille.
Vaihtoehdoksi työläisille ei kelpaa myöskään ympäristösosialistiseen unelmaan nojaava Vihreät, joiden poliittinen profiili on - jos mahdollista - vieläkin sateenkaaren värisempi kuin vasemmistoliitolla. Yhdessä nämä puolueet ajavat alas suomalaista talouselämää, eli luovat työttömyyttä erityisesti vanhoille teollisuuspaikkakunnille.
Niinpä kolmessa punaisessa K:ssa myös äänestysprosentit olivat masentavaa luettavaa: Kemissä 51,0, Kotkassa 47,7 ja Karkkilassa 51,8 prosenttia. Jos toimivan demokratian jonkinlaisena kriteerinä pidettäisiin sitä, että puolet äänioikeutetuista käy vaaliuurnilla, oltaisiin näissä kaupungeissa jo demokratian uskottavuuden katoamisen partaalla.
Samalla on selvää, ettei myöskään Perussuomalaiset ole täysin onnistunut vakuuttamaan perinteistä työläistä. Kannatus kolmessa K:ssakin on toki noussut, mutta se on kuitenkin vielä varsin alhaisella tasolla Kemissä (11,9 prosenttia) ja Karkkilassa (9,0 prosenttia). Kotkassa puolue on kuitenkin saanut jalansijaa kerättyään 20,4 prosentin kannatuksen.
Tosiasia lieneekin, että sitä mukaa kun perinteiset työläisammatit ovat katoamassa, katoaa myös puolueiden kiinnostus heidän asioitaan kohtaan. Selitys on luonnollinen, koska kohderyhmän supistuminen vähentää vuosi vuodelta sen merkitystä - eikä sellainen ole tietenkään eduksi valtapyrkimyksille.
Nähtäväksi siten jää seuraavatko kolme K:ta Karkkilaa siinä, että valtaan nousevat puolueisiin sitoutumattomat ryhmät, vai saavatko paikalliset perussuomalaiset vakuutettua työläiset omasta erinomaisuudestaan. Joka tapauksessa näidenkin vaalien tulosten perusteella on selvää, että marxilais-leninistisen kommunismin tie on lopussa sielläkin, missä se aikanaan oli kaikista vahvinta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kemiläisten puheet ja äänestyskäyttäytyminen ristiriidassa
Äänestäjä on paradoksin äärellä
Suoraa toimintaa Karkkilassa
maanantai 14. kesäkuuta 2021
Pari sanaa eilisestä
Eiliset kunnallisvaalit päättyivät lopulta Kokoomuksen voittoon niin Helsingissä kuin koko maassakin. Niinpä pääkaupunkimme pormestariksi nousee Juhana Vartiainen (kok), joka on luonnehtinut itseään tannerilaiseksi oikeistodemariksi.
Perussuomalaisten äänestäjistä suuri osa jäi jälleen kerran kotisohvilleen. Näin he osoittivat piittaamattomuuttaan kotikuntansa ja viime kädessä koko Suomen tulevaisuudesta.
Sen sijaan Keskustan kannattajat lähtivät innolla puolustamaan omaa puoluettaan ja se onnistui saamaan jonkinlaisen torjuntavoiton säilyessään kolmanneksi suurimpana kuntapuolueena. Näin Perussuomalaisten kohtalona oli jäädä neljänneksi siitä huolimatta, että Jussi Halla-ahon (ps) henkilökohtainen äänimäärä oli valtakunnan suurin ja puolueen valtakunnallinen kannatus nousi edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna peräti 5,7 prosenttiyksikköä.
Katsottaessa vihervasemmiston kannatusta nähdään, että se on laskusuunnassa. SDP:tä, Vasemmistoliittoa ja Vihreitä äänesti vaaleissa vain 36,2 prosenttia uurnilla käyneistä ja kaikki kolme kärsivät kirvelevän tappion suhteessa edellisiin kuntavaaleihin. Keskusta mukaan lukien koko jakopoliittinen puoluesiipi sai kuin saikin hiukan yli 50 prosentin kannatuksen - toisin kuin toivoin aiemmin.
Nähtäväksi jää millä tavoin tämä vaikuttaa koko maan hallitustyöskentelyyn eli ryhtyvätkö puolueet entistä hurjempaan jakopolitiikkaan vai muuttavatko ne tekemistään tähän mennessä nähtyä vastuullisemmaksi. Olihan jakopoliittisten puolueiden vaalitappio kuitenkin yhteensä yli seitsemän prosenttiyksikköä.
Näin on siis suomalainen demokratia puhunut. Kansamme ja kulttuurimme suurin uhkakuva eli monikulttuuristuminen on saanut vahvan tuen äänestäjiltä maahanmuuttokriittisesti eli perussuomalaisesti ajattelevien jäätyä sohvilleen.
Sen sijaan toisessa kohtalonkysymyksessä eli talouskysymyksessä kansa näyttäisi tukevan vastuullisuutta. Mutta kuten hyvin tiedetään, hallituksessa jatketaan kansalta reilun kolmanneksen kannatuksen saaneen vihervasemmiston johdolla, joten nähtäväksi jää mikä on lopputulos reaalimaailmassa.
Lopuksi pieni ajatusleikki. Mikäli Perussuomalaiset olisi saanut viimeisen Ylen gallupin lupaaman 18 prosentin kannatuksen mukaiset nukkuvien äänet, olisi puolue ollut vaalien toiseksi suurin lähes prosenttiyksikön erolla demareihin (joiden kannatus olisi jäänyt 17,1 prosenttiin). Koko vihervasemmiston kannatus olisi puolestaan pudonnut 35 prosenttiin ja Keskusta olisi vajonnut 14,4 prosentin äänisaaliiseen.
Samalla moni kunta olisi vaihtunut keskustavetoisesta persuvetoiseksi. Näin olisi syntynyt paljon enemmän painetta myös koko Suomen hallituspolitiikan järkiperäistämiselle, vaikka paine sen kokonaan hajottamiselle olisi tuskin siinäkään tapauksessa ollut riittävä.
Joka tapauksessa on kuitenkin niin, että kansa on nyt puhunut ja sitä on syytä kunnioittaa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Anni Sinnemäki hidasti Helsingin detroitisoitumista
Punavihreä alamäki
Punavihreät vaalivoittoon, mutta Kokoomukselle suurin kannatus
sunnuntai 13. kesäkuuta 2021
Anni Sinnemäki hidasti Helsingin detroitisoitumista
Helsingin pormestariehdokas Anni Sinnemäen (vihr) hyvän ystävän saama poikkeuksellinen rakennuslupa on johtanut virkarikostutkintaan. Koska Sinnemäki oli salannut tutkinnan kohteeksi joutumisensa jopa puolueensa puheenjohtajalta, nousi asia esille vasta juuri ennen vaaleja. Vaalitulosvaikutusten suhteen täydellinen ajoitus tuskin oli sattumaa.
Jos tapauksesta haluaa löytää jotain hyvää, niin se on tapauksen seurauksena pienenevä todennäköisyys siitä, että Vihreät nousisi pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi - tai että Sinnemäestä tulisi Helsingin pormestari. Tämä on asia, joka tuskin on vailla merkitystä puhuttaessa koronapandemian jälkeisestä elämästä.
* * *
Koronapandemia on aiheuttanut työelämään suuren muutoksen siirtäessään konttoreilta pois sellaiset ihmiset, jotka pystyvät hoitamaan enimmät asiansa konttorissa istumisen sijaan tietokoneen ja datayhteyksien avulla. Siis korkeasti koulutetut asiantuntija- tai hallintotyötä tekevät ja pääosin kantasuomalaiset valkokaulustyöläiset.
Kuulun itsekin tähän joukkoon, enkä enää usko palaavani vanhaan. Enkä siis todellakaan ole ainoa tässä tilanteessa oleva. Ja siksi työelämän muutos tullee olemaan merkittävä, kun syksyllä palaamme normaaliin päivärytmiin.
Tässä tilanteessa voittajia tulevat olemaan isojen kaupunkien ympäryskunnat, jotka pääkaupunkiseudulla imivät jo viime vuonna helsinkiläisiä ja espoolaisia. Eikä näiden kaupunkien muuttotappio ollut satunnaista, vaan pois lähti erityisesti suomen- ja ruotsinkielisiä.
Jos ja kun nyt nähty kehitys jatkuu, on sillä merkittäviä seurauksia. Ensinnäkin jopa kaukaisemman maaseudun kunnat voivat etätyön edellytyksistä huolehtimalla saada veronmaksukykyisiä uusia asukkaita ja nousta siitä negatiivisesta kierteestä, jossa ne ovat olleet jo yli puolen vuosisadan ajan.
Se toki edellyttää monia asioita, eikä pelkkä tietoliikenneyhteyksistä huolehtiminen riitä. Niiden lisäksi tarvitaan joustavaa kaavoituspolitiikkaa, hyviä liikenneyhteyksiä, toimivaa kouluverkostoa ja monia muita työ- ja arkielämän sujuvuuden varmistavia asioita. Ja juuri näihin asioihin liittyvät seikat tulevat ratkaistavaksi kunnallisvaalien kautta valitut valtuutetut maaseudun monissa kunnissa.
Maaseudun toivonpilkahduksen kääntöpuolena suurten asutuskeskusten ja etenkin pääkaupunkimme monikulttuuristuminen tulee kiihtymään, sillä väestösuhteisiin ei enää vaikuta pelkkä maahanmuutto vaan myös kantaväestön virtaaminen ulos suurimmista kaupungeista. Näin Helsinki on muuttumassa vielä ennusteitakin nopeammin joksikin aivan muuksi kuin mitä se on ollut tähän asti - eli kehitys saattaa pahimmillaan seurata jopa rapakon takaa tuttua detroitisoitumista.
Tähän kehitykseen vaikuttaa myös suurissa kaupungeissa poliittinen päätöksenteko, jossa etenkin Vihreät ja muu vihervasemmisto ovat ajaneet monikulttuurisuuden agendaa. Ja siinä suhteessa Sinnemäen hölmöys saattaa hiukan hidastaa pääkaupunkimme detroitisoitumista viedessään hänen puolueeltaan jo silmissä siintäneen valta-aseman.
Silti edes Vihreiden vaalitappio tuskin pelastaa kokonaan Helsingin tulevaisuutta Pohjolan valkeana pääkaupunkina, sillä kaupungin tähänastinen kehityshän on tapahtunut Kokoomuksen vetämänä, eikä senkään vaalivoitto siten pysäyttäisi monikulttuurisuuden edistymistä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka nainen eroaa miehestä?
Tiedostava etujoukko ei välitä kansan tahdosta
Punavihreä Helsinki osoittaa äänestämisen tärkeyden
torstai 10. kesäkuuta 2021
Veronmaksajan taksvärkkipäivä - vaiettu aihe
Huomasin Maaseudun tulevaisuudesta, että eilen oli veronmaksajien taksvärkkipäivä. Enpä sellaisesta muista aiemmin kuulleenikaan, enkä nytkään huomannut aiheesta uutisoidun muissa valtamedioissamme.
Kyse on siis päivästä, jolloin suomalaiset olisivat maksaneet tämän vuoden veronsa, mikäli siihen tarkoitukseen olisi käytetty kaikki tulot. Kuluvana vuonnahan kokonaisveroaste tulee Suomessa olemaan noin 42,8 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen - ja vuoden pituuteen suhteutettuna tämä päivä oli siis kesäkuun yhdeksäs.
Ensinnäkin tämä kertoo aika karua kieltä siitä, kuinka rankka verotus maassamme on: työtä tehdään talvi ja kevät sekä vielä alkukesä ennen kuin verokarhu on saanut osansa. Ja vasta sen jälkeen jää rahaa, jota yrittäjä tai työntekijä voi käyttää oman harkintansa mukaan.
Toisin sanoen Suomi on 42,8 prosenttisesti sosialistinen valtio. Eikä tämä luku ole suinkaan kiveen kirjoitettu vaan kasvaa vähitellen, sillä ensimmäistä veronmaksajan taksvärkkipäivää vietettiin toukokuussa 1981, jolloin veroaste oli "vain" 37,3 prosenttia.
Toisin sanoen maamme on 40 vuodessa siirtynyt yli viisi prosenttiyksikköä sosialistisemmaksi. Ja näin siitä huolimatta, ettei kansa ole tänä aikana äänestänyt yksissäkään vaaleissa eduskuntaan sosialismia kannattavien puolueiden enemmistöä. Eli toteutuneille veronkiristyksille ei ole kertaakaan ollut kansan antamaa mandaattia.
Ei siis ihme, että maamme vasemmalle kallellaan oleva valtamedia on hipihiljaa veronmaksajien taksvärkkipäivästä. Tai ettei vihervasemmistolainen hallitus ole nostanut sitä esille vastareaktion pelossa.
Sen sijaan on ihmeteltävä suomalaisen keskustaoikeiston vaikenemista asiasta - ja vieläpä juuri kunnallisvaalien alla. Luulisihan tiedon Suomen vähittäisestä luisumisesta kohti sosialistista taloutta olevan niille jonkinlainen vaalivaltti.
Vai onko sittenkin niin, että tuo 40 vuoden historia on perinteisille keskustaoikeistolaisille puolueille liian suuri häpeä, jotta ne kehtaisivat tuoda sitä esiin. Mutta mikä selittäisi sen, etteivät asiasta ole puhuneet edes halla-aholaiset perussuomalaiset?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ohisalo kaipasi lisää veroja
23 prosenttia suomalaisista kaipaa lisää veroja
Ollako sosialisti vai ei, kas siinäpä vasta kysymys!
keskiviikko 9. kesäkuuta 2021
Punavihreä alamäki
Helsingin sanomat julkaisi viimeisen kunnallisvaaleja edeltävän kannatusmittauksensa. Sen mukaan Kokoomus olisi edellisiin vaaleihin verrattuna pienestä suosion menetyksestä huolimatta maan suosituin kuntapuolue Sosialidemokraattien ja Perussuomalaisten seuratessa tasavahvoina perässä. Jälkimmäisistä SDP olisi alamäessä ja PS hurjassa nousussa. Keskustalle olisi tulossa rökeletappio ja myös Vihreät ja Vasemmistoliitto olisivat alamäessä.
Toisin sanoen ensi katsomalta gallupissa ei ole mitään mielenkiintoista. Mutta tarkemmin katsottuna siinä näkyy tämän ajan ylivoimaisesti merkittävin poliittinen trendi, jonka soisi ulottuvan ainakin pitkälle tulevaisuuteen - ellei peräti ikuisesti.
Ja se on taloudellista stagnaatiota edistävään poliittiseen jalopolitiikkaan sitoutuneen vihervasemmiston kannatus. Se on nimittäin vain 37,2 prosenttia eli laskenut edellisistä kuntavaaleista peräti 3,5 prosenttiyksikköä.
Samalla vihervasemmiston ja aluepoliittista jakopolitiikkaa tukevan Keskustan yhteenlaskettu kannatus on pudonnut alle 50 prosenttiin, kun se vielä edellisissä vaaleissa oli yli kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Tämä on erittäin mielenkiintoista, mutta ei ole syytä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Vasta vaalipäivän illan ääntenlasku lopulta ilmaisee mihin päin suomalaiset kunnat on menossa seuraavan neljän vuoden aikana.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Matkalla mitättömyyteen
Punavihreä Helsinki osoittaa äänestämisen tärkeyden
Punavihreät vaalivoittoon, mutta Kokoomukselle suurin kannatus
lauantai 22. toukokuuta 2021
Tietämätön populistinen sosialisti
Pääministeri Sanna Marin (sd) kirkasti jälleen kuvaansa faktoista tietämättömänä populistisena sosialistina. Tarkoitan tällä tietenkin hänen ehdotustaan kunnallisveron "muuttamiseksi" progressiiviseksi.
Tietämättömyyttä Marinin ehdotuksessa edustaa väite, jonka mukaan kunnallisvero ei olisi progressiivinen. Todellisuudessahan se on, koska sitä ei mitata kaikista palkkatuloista, vaan ensin tehdään vähennykset.
Veronmaksajien laskelman mukaan kunnallisverotus alkaa noin 15 000 euron kokoisista tuloista ja nousee sen jälkeen siten, että 20 000 euroa hankkivat maksavat sitä keskimäärin reilut 4 prosenttia, 30 000 euroa tienaavat lähes 12 prosenttia ja palkakseen 40 000 euroa saavat jo yli 16 prosenttia. Ellei tämä ole progressiota, niin mikä sitten?
Marinin populistista sosialismia puolestaan edusti se, että hän halusi siirtää verotuksen painopistettä yhä selkeämmin suurituloisille. Näin siitä huolimatta, että jo nykyisin parhaiten palkattu 22 prosenttia kansasta maksaa 96 prosenttia ansiotuloveroista.
Pääministerin ehdotuksen taustalla ovat epäilemättä kuntavaalit, joissa hän pyrkii saamaan puolueensa taakse lähinnä tulonsiirroilla eläviä pienituloisia vasemman laidan sosialisteja. Keino lienee jossain mitassa toimiva ja tulee sellaisena siirtämään joitakin Vasemmistoliiton äänestäjiä demareiden taakse.
Toisaalta pääministeri kaivaa yhä syvemmäksi sitä juopaa, joka Suomessa vallitsee poliittisen keskustaoikeiston ja valtaa pitävän vihervasemmiston välillä. Se ei kuitenkaan ilmeisesti haittaa kauniin pääministerimme ajatuksia.
Eikä ilmeisesti sekään, että hänen valtionvarainministerinsä Matti Vanhanen (kepu) totesi verotuksen progression nostamisen heikentävän työn kannustavuutta, koska "meillä olisi yhä enemmän ihmisiä, jotka maksaisivat jopa 50 prosenttia tuloistaan veroina".
Samalla Suomesta tehtäisiin yhä vastenmielisempi paikka korkean osaamisen mukanaan tuoville työperäisille maahanmuuttajille. Siis juuri niille parhaille osaajille, joita esimerkiksi Supercellillä omaisuutensa tehnyt Ilkka Paananen kaipasi maahamme parantamaan kilpailukykyämme.
Että sellainen pääministeri. Tietämätön, populistinen ja sosialistinen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vasemmalla laidalla
Yhtä järkevää kuin housuihin kuseminen pakkasella
Sanna Marinin hallitus ja kylvetty raha
tiistai 18. toukokuuta 2021
Uusi kehitysmaalaisten kansainvaellus käynnistyi rytinällä
Koronapandemian alkaessa hellittää on myös kehitysmaalaisten kansainvaellus kohti EU:n lihapatoja kiihtymässä. Ylen yhden uutisen mukaan neljä päivää sitten rantautui Italian Lampedusan saarelle 1 400 paremmasta elämästä haaveilevaa. Ja saman median toisen uutisen mukaan Espanjan Ceutalle saapui 2 700 maanosamme hyvinvoinnista osalliseksi pyrkivää - kyseessä on kaikkien aikojen päiväennätys.
MTV3 puolestaan muistutti meitä siitä, mitä kehitysmaalaisten kansainvaelluksesta seuraa meille eurooppalaisille. Sen jutun mukaan Ruotsissa on jälleen poltettu kymmeniä autoja ja jopa poliisiasema on joutunut hyökkäyksen kohteeksi.
Samainen media kommentoi myös somalijengin viime maaliskuussa tekemää väkivallantekoa Pikku-Huomalahdessa. Jutun mukaan rikollisporukka saattaa päästä ilman rangaistuksia rankasta teostaan, mikäli vain kaikki tekijät osaavat pitää loppuun asti suunsa kiinni.
Eikä siinä kaikki. Kyseinen porukka saisi siinä tapauksessa vielä koppikorvauksia, eli eräänlaisen palkkion rikoksestaan. Syynä tähän on se, ettei suomalaisessa oikeusvaltiossa ole tapana rangaista ketään ilman vahvaa näyttöä - eikä etenkään kaikkia epäiltyjä jonkinlaisena joukkorangaistuksena.
Edelle referoimani uutiset luettuani jäin kauhulla ajattelemaan Suomen tulevaisuutta, jos uusi kehitysmaalaisten joukko löytää tiensä suomalaisen sosiaaliturvan pariin. Ja miksipä ei löytäisi, koska täällä jo olevat ns. humanitaariset maahanmuuttajat ovat kyllä viestineet kotimaihinsa hyvistä oloistaan täkäläisten veronmaksajien varoilla.
Tässä tilanteessa olisi aika myös suomalaisen vihervasemmiston eli Sanna Marinin (sd) hallituksen olla hereillä ja huolehtia humanitaarisen maahanmuuttoaallon pysähtymisestä rajallemme. Lienee kuitenkin varmaa, ettei tämä toiveeni toteudu, vaan valtioneuvosto päinvastoin huolehtii siitä, että Suomi ottaa jälleen kerran maksettavakseen yhden erän olemattoman "suomalaisen imperialismin" taakkaa.
Ja samalla tekee Suomesta yhden pykälän verran epäjärjestyneemmän ja turvattoman yhteiskunnan, jossa maahanmuuttajajengit valtaavat Ruotsin mallin mukaan omia reviirejään, joihin virkavallan tosiasiallinen kontrolli ei enää ulotu.
Muistutan kuitenkin sinua, arvoisa lukijani, että voit esittää oman protestisi tätä kehitystä vastaan ensi kuun kunnallisvaaleissa. Vaikka yksi ääni ei mitään muutakaan, syntyy pienistä puroista - eli yksittäisistä äänistä - suuri virta, joka lopulta vie mennessään myös idioottimaisimmat vihervasemmistolaiset hullutukset.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uusi askel kohti ruotsalaistyyppisiä maahanmuutto-ongelmia
Ennakoivatko puolueiden maahanmuutto-ohjelmat tulevaa hallituspohjaa
Tuleeko leirin polttamisesta uusi normaali?
tiistai 27. huhtikuuta 2021
Paavo Arhinmäki kiisti potkaisseensa autoa
Arhinmäen Paavo (vas) on tähän asti ollut tunnettu erityisesti toimistaan kulttuuri- ja urheiluministerinä. Niille, jotka eivät muista tarjottakoon avainsanoina "sateenkaarilippua", "hirveätä sontaa", "alkoholia ja jääkiekon MM-kilpailuja" sekä "norjalaisten voitelua ja lääkitystä". Huonomuistisemmat voivat tarkastaa yksityiskohdat miehen nimen kohdalla olevasta linkistä.
Eilisen uutisen mukaan Paavon väitetään haastaneen 19-vuotiasta nuorukaista tappeluun, ottaneen tätä rinnuksista kiinni ja samassa yhteydessä myös asettuneen auton eteen vaurioittaen sitä potkaisemalla. Arhinmäki luonnollisesti on kiistänyt tapahtumain kulun ja sanonut kyseessä olleen vain sanaharkkaa ja jalan nostamisen johtuneen suojautumisesta uhkaavasti lähesteeltä autolta. Avoimeksi tosin jäi, että mikä mahtaisi olla nuorukaisen motiivi keksiä moinen juttu - etenkin kun hän ei edes tuntenut Arhinmäkeä.
Nähdäkseni Paavoa tuskin kuitenkaan tuomitaan tapauksesta oikeudessa. Näin jo siitäkin syystä, että asiasta ensin kertoneella 19-vuotiaalla nuorukaisella ei ole vaatimuksia häntä rinnuksista kiinni ottanutta poliitikkoa kohtaan.
Sen sijaan lienee varmaa, että Paavon jo ennestään valtakunnantason poliitikoksi mielenkiintoinen maine kasvaa tapauksen johdosta entisestään. Oma arvioni on - huomioiden Paavon puoluetaustan - ettei tapauksella ole ainakaan heikentävää vaikutusta Helsingin pormestariksi pyrkivän Arhinmäen eikä hänen puolueensa kannatukseen kesäkuisissa kuntavaaleissa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Paavo Arhinmäki ja Italian talouden opetukset
HS vähätteli ja Paavo Arhinmäki huuteli maahanmuuttoasioissa
Kiakkovieraat ja itsenäisyys
