Helsingin sanomat ja Suvela Warriors

Helsingin sanomat uutisoi ikävästä koripallotapahtumasta peräti kahden (yksi, kaksi) artikkelin verran. Niissä painotettiin väkivaltaa vastustajaa ja tuomareita kohtaan tehneen joukkueen amerikkalaisvalmentajan osuutta, mutta ei edes vihjattu mistä joukkueesta on kyse.

Jokainen valveutunut suomalainen lienee kuitenkin osannut tehdä uutisoinnista sen johtopäätöksen, että kyse on ollut humanitaarisin perustein Suomessa asuvista kehitysmaalaistaustaisista pelaajista koostuneesta joukkueesta. Kaikki eivät kuitenkaan ole valveutuneita, joten heidän kohdallaan HS:n uutisoinnin linja ei ole tiedonvälitystä vaan tiedonsalailua ja harhaanjohtamista.

Voisi kuvitella, että julkisen sanan neuvostolla olisi tarve puuttua HS:n toimintaan, koska sen ohjeiden 8 pykälän mukaan "journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen". Tätä en kuitenkaan jää odottelemaan henkeäni pidätellen, koska JSN on jo aiemminkin osoittanut piittamattomuutensa omista ohjeistaan.

 * * *

Tästä päätellen kyse on Suvela Warriors-nimisestä joukkueesta, jonka pelaajat näyttäisivät olevan varsin tummahipiäisiä. Toisin sanoen kyseessä on espoolaisen maahanmuuttajaslummin koripallojoukkueesta eli valveutuneen kansalaisen arvaus osuu oikeaan.

Kehotan kuitenkin HS:n toimitusta miettimään, että onko tiedon salailu järkevää silloin, kun yhä suurempi osa suomalaisista on kokenut valaistumisen ja tekee edellä mainitun johtopäätöksen. Eikö tällöin ole vaarana se, että mikäli esimerkiksi poliisi on tutkinnallisista syistä kieltänyt uutisoimasta kantaväestöön kuuluvien henkilöiden sikailua, tekevät ihmiset vääriä johtopäätöksiä, joiden perusteella maahanmuuttajien syyksi luetaan yleisesti myös kantaväestön tekemisiä. 

Lisäksi maahanmuuttajauutisten itsesensurointi ärsyttää ainakin itseäni - suomettumisen ajan nähnyttä henkilöä - eikä siten ainakaan lisää sympatiaani maahanmuuttoa kohtaan. Toki osaan sivistyneenä ihmisenä välttää maahanmuuttajiin ryhmänä suuntautuvan rasismin ja kohdistaa negatiiviset tuntemukseni yksittäisiin sikailijoihin tai löyhiin kaveriporukoihin, mutta epäilen etteivät kaikki osaa näin tehdä. 

Niinpä HS:n itsesensuuri johtaa rasismin lisääntymiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja sen seurauksena yhteiskunnallisen polarisaation lisääntymiseen. Se puolestaan johtaa maahanmuuttoon liittyvien haittojen korostumiseen ja syvenemiseen entisestään, mikä ei liene ainakaan niiden uussuomalaisten etu, jotka haluaisivat kantaa kortensa kekoon tämän suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Varoittavatko mediamme maahanmuuttajaraiskaajista?
Väkivaltaiset somalinaiset
Puuttuuko JSN tähän likasankojournalismin kukkaseen?

Veden muisti palasi jälleen otsikoihin

En yleensä lue lehtien koripallouutisia. Tänään tein kuitenkin poikkeuksen, sillä yhden jutun otsikossa mainittiin veden muisti. Hätkähdin, vaikka tiesinkin, että väite elää ja voi hyvin ns. "hömppäpiireissä".

Tiedelehti Nature julkaisi aikanaan Jacques Benvenisten ja kumppaneiden tutkimusraportin, jonka mukaan vedellä olisi muisti. Koska tulos ei sopinut yleiseen tietoomme veden käyttäytymisestä, päätti lehden toimituskunta lähettää tarkkailuryhmän Benvenisten laboratorioon katsomaan muistin toimintaa.

No, eihän muisti tietenkään toiminut valvotuissa olosuhteissa eikä vedellä siis ole muistia. Se ei kuitenkaan ole estänyt tieteellistä uutisankkaa veden muistista jäämästä elämään niissä piireissä, joissa siihen tahdotaan uskoa - siis lähinnä vaihtoehtoiseseen lääketieteeseen, erityisesti homeopatiaan, vannovien parissa.

Tällä kirjoituksella on kaksi tarkoitusta. Ensimmäinen on se, että tahdon levittää tietoa siitä, ettei veden muisti perustu toistettuun tieteelliseen näyttöön siitä huolimatta, että aiheesta on julkaistu tutkimus Nature-lehdessä, vaan kyseessä oli joko tulosten väärä tulkinta tai suoranainen huijaus.

Toinen tarkoitus on se, että tapaus osoittaa tieteelliseen julkaisemiseen liittyvän vaikeuden, joka kertoo jotain tieteen luonteesta. Veden muisti ei tokikaan ole ainoa julkaistu tutkimustulos, joka on myöhemmin osoittautunut vääräksi. Olen jopa itse julkaissut ja myöhemmin korjannut sellaisen.

Tieteellinen julkaisu ei siis ole lopullinen totuus, vaan sillä hetkellä paras mahdollinen käsitys tutkitusta asiasta. Silloin kun tutkimusaineistoa tuotetaan lisää, saattaa myös tieteellinen käsitys asiasta muuttua. Tätä kutsutaan tieteen itseään korjaavaksi luonteeksi.

Erityisen merkittäviä vääriä tuloksia julkaistaan paljon Naturen kaltaisissa huippulehdissä. Aika usein niissä olevia artikkeleita vedetään takaisin, vaikka taustalla ei olisikaan tarkoituksellista huijaamisesta, kuten oli mahdollisesti veden muisti -artikkelissa.

Lehden kannalta kyse on siitä, että ollakseen huippulehti tulee julkaisun sisältää mahdollisimman merkittäviä tutkimustuloksia. Sellainen olisi ollut veden muistin olemassaolokin, mikäli se vain olisi pitänyt paikkansa.

Ilmeisesti siitä syystä Nature otti raportin julkaistavakseen, vaikka epäili tiedon paikkansapitävyyttä jo ennen julkaisemista. Tämän osoittaa jutun yhteydessä ollut kirjoitus, jossa esitettiin varaumia sitä kohtaan. Ja tietenkin se, että lehti organisoi asiantuntijoita selvittämään toistuuko tulos valvotuissa olosuhteissa.

Niin tai näin. Vedellä ei siis ole muistia, eikä Naturen arvostus tiedelehtenä ole kadonnut mihinkään. Mutta tosiasia on, että veden muistiin uskotaan siellä, missä siihen halutaan uskoa, ja missä siitä on taloudellista hyötyä. Eli homeopatian asiakkaiden ja kauppamiesten parissa.

 Ja Naturessa julkaistaan edelleenkin virheellisiä tutkimustuloksia ja niiden korjauksia. Tästä kaikesta huolimatta on tiede edelleenkin paras tapa hankkia tietoa itsestämme ja ympäristöstämme. Ellei sitä olisi, olisi ratsumies tai kirjekyyhky todennäköisesti edelleenkin nopein tapa välittää tietoa maailman tapahtumista eikä blogikirjoituksista osaisi kukaan edes haaveilla vaan tärkeimmät uutiset luettaisiin kaikelle kansalle kirkonmenojen yhteydessä papin toimesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lambergilainen tuho eli mitä tapahtuu kun väestönkasvu pysähtyy
Tiede on hyödyllisin instituutiomme
Tieteellinen huijaus