Tämä sai minut luonnollisesti katsomaan, että olisiko myös arktinen merijää sulanut ajankohtaan nähden mittaushistoriansa pienemmäksi. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan sen tammikuinen keskipinta-ala oli vuonna 2018 tämänvuotista pienempi.
Merijäälle on kuitenkin kaksi mittaustatapaa, joista toista kutsutaan jään laajuudeksi. Näitä kahta voisi verrata reikäjuustoleikkeen mittaukseen. Eli jään "laajuus" vastaa juustosiivun mittoja reiät mukaan lukien kun taas "pinta-alasta" on poistettu reiät.
Siksi oli jonkinlainen "pettymys" havaita, ettei jään tammikuinen keskilaajuus ollut mittaushistorian pienin, vaan myös se oli vuonna 2018 laajempi kuin viime kuussa. Toisin sanoen näyttää siltä, että arktisella alueella ilmakehän ja/tai meren lämpötilat ovat olleet vuonna 2018 korkeammat kuin kuluneena tammikuuna.
Tämä sopii yhteen sen kanssa, että lämpimimmästä tammikuusta kertoneen uutisen mukaan ilmakehän lämpötila oli erityisen korkea Etelä- ja Itä-Euroopassa mukaan lukien Venäjän länsiosat, mutta koko Euroopassa "vain" mittaushistorian toiseksi lämpimin.
* * *
Kuten kaikki lienevät huomanneet, oli kulunut tammikuu lämmin myös Suomessa, mutta ei kuitenkaan poikkeuksellinen. Näin siksi, että tammikuu oli tämänvuotista lämpimämpi Sodankylässä toissavuonna ja Helsingissäkin viisi vuotta sitten.
On myös hyvä huomata, että jo vuoden 1925 tammikuu oli molemmilla paikkakunnilla lämpimämpi kuin tänä vuonna. Ja Sodankylässä oli kulunutta vuotta leudompaa jo koko tilaston toisena mittausvuonna 1909.
Tässä suhteessa oli mielenkiintoista huomata, että yksi maailman ilmastoa seuraavista toimijoista eli NASA:n Goddard Institute for Space Studies on omissa tilastoissaan muokannut Helsinki-Vantaan lentoaseman tilastoja alla olevassa kuvassa näkyvällä tavalla. Siinä alkuperäiset mittaustulokset näkyvät vihertävällä ja muokattu data mustalla. Sodankylän data on entisellään.
* * *
Lopuksi kiinnitän teidän - arvoisat lukijani - huomion siihen, että pohjoisen merijään tilanne on muuttunut tammikuun jälkeen. Sen laajuus - josta on käytettävissä päivittäistä dataa toisin kuin pinta-alasta - nimittäin suorastaan romahti tammikuun 28. ja helmikuun 3. päivän välillä, minkä seurauksena se on helmikuun 1. päivästä lähtien ollut - ajankohtaan nähden - vuodesta 1979 alkaneen mittaushistoriansa pienin.
Nähtäväksi siis jää, nähdäänkö kuluvana vuonna selviä merkkejä ilmaston lämpenemisestä myös pohjoisella napa-alueella, vai palautuuko sitä peittävä jää vuoden kuluessa jälleen entisiin mittoihinsa. Eli sulaako arktinen merijää kuluvana kuukautena mittaushistoriansa pienimpään kokoon, vai jääkö se lopulta suuremmaksi kuin vuosina 1984 tai 2018.
Palaan luonnollisesti asiaan jälleen, kun siitä on jotain kommentoitavaa.
Tekstit
