Hyviä uutisia, mutta katastrofin uhka kytee

Suomalainen maahanmuuttopolitiikka on ollut sikäli outoa, että maahanmuuttajiin on syydetty tolkuton määrä rahaa, mutta heille ei ole juurikaan esitetty vaatimuksia sen vastineeksi. Tämä omituisuus on nyt jäämässä historiaan, sillä maahanmuuttajat saavat lakisääteisen velvollisuuden edistää omaa kotoutumistaan. Siis huomatkaa, arvoisat lukijani: v e l v o l l i s u u d e n.

Sisäministeri Mari Rantasen (ps) sanoi eilen sen itsestäänselvyyden, että "kotoutuminen ei onnistu passiivisesti järjestelmän varassa, vaan siihen tarvitaan yksilön omaa toimintaa ja osallistumista". Tähän ohjataan sillä, että jatkossa maahanmuuttajan on hakeuduttava ja osallistuttava laissa tarkoitettuihin kotoutumista edistäviin palveluihin"

Tämän velvollisuuden noudattamiseen ei tarjota porkkanaa, vaan uhkaus, jonka mukaan kotoutumissuunnitelman laistamisella olisi negatiivisia seurauksia: esimerkiksi toimeentulo- tai työttömyystukien määrä voisi vähentyä. 

Samalla suomalainen veronmaksaja saa hiukan helpotusta, kun kotoutumispalveluista leikataan lakiesityksen mukaan yhteensä 46,8 miljoonaa euroa. Ja maahanmuuttaja säästyy hömpältä, kun jäljelle jäävä budjetti käytetään nimenomaisesti suomen tai ruotsin kielen oppimiseen ja yhteiskunnan tuntemukseen.

* * *

Tämä kaikki kuulostaa suorastaan erinomaiselta. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoa. 

Hallituksen kannatus on nimittäin ollut laskussa viime aikoina. Mikäli tämä trendi jatkuu ja maahan saadaan SDP-vetoinen Antti Lindtmanin (sd) hallitus, saatetaan maahanmuuttajien uusista velvollisuuksista luopua. Ja palata jälleen vanhaan tapaan, jossa yhteiskunnalla ei ollut tarjota heille vaatimuksia, mutta sitäkin enemmän etuja. 

Sitä ennen on kuitenkin elettävä vielä hiukan vaille vuosi ennen vaaleja. Ja toivottava, että kansan suuri enemmistö ymmärtäisi mahdollisen vasemmistojohtoisen hallituksen johtavan eilisen ulostulon perusteella katastrofiin niin maahanmuuton, kuin taloudellisen kestävyydenkin suhteen. 

Edessä on siis jännittävät kaksitoista kuukautta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mari Rantanen esitteli ja Vigelius laukaisi
Kotoutumistukea maahanmuuttajille
Onko luvassa lisää maahanmuuttajien hyysäystä, antirasismia, wokellusta, autoilijoiden kurittamista ja jakopolitiikkaa?

Mari Rantanen esitteli ja Vigelius laukaisi

Petteri Orpon (kok) hallitus toi eilen eduskunnan hyväksyttäväksi peräti kolme lakiesitystä. Tästä syystä niiden valmistelua johtanut ja eduskunnassa asian esitellyt sisäministeri Mari Rantanen totesi eilen, että "meillä on tällainen maahanmuuton supertorstai". 

Lakiesitysten tarkoituksena on järkeistää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ottamalla käyttöön kansalaisuuskoe, tehostamalla laittomasti maassa olevien karkottamista ja maahantulokieltoa sekä hyödyntämällä EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tarjoamat mahdollisuudet.

Kansalaisuuskokeen tarkoituksena on varmistaa, ettei Suomen kansalaisuutta myönnetä ilman hakijan perehtyneisyyttä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tosin tentin läpäistäkseen kansalaisuuutta hakevan henkilön osaamisen ei tarvitse olla kovin kummoista, sillä monivalintakokeen läpäisyyn riittää jo se, että onnistuu valitsemaan oikean vaihtoehdon seitsemään kymmenestä kysymyksestä.

Sisäministerin mukaan hallitus "edellyttää henkilöiltä, jotka tavoittelevat Suomen kansalaisuutta, aktiivisuutta tehdä asioita tavalla, jota laissa edellytetään". Ja siksi kotouttamisrahoja suunnataan jatkossa entistä tarkemmin Suomen kansalliskielten opetukseen – mistä ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. 

Maasta karkottamisen osalta hallitus pyrkii siihen, että karkotuspäätökset saataisin toteutettua nykyistä tehokkaammin ja nopeammin. Lisäksi maahantulokiellon perusteeksi lisätään kansallisen turvallisuuden vaarantaminen – tämä koskee myös EU:n alueelta Suomeen pyrkiviä henkilöitä. 

Kolmas muutos on lähinnä tekninen. Siinä pannaan toimeen EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus, joka mahdollistaa tulevaisuudessa turvapaikkaprosessin siirtämisen Unionin ulkopuoliseen maahan. Mainio asia tämäkin, kunhan tulevaisuus vain tulisi ennen kuin on myöhäistä.

* * *

Minun nähdäkseni kaikki hallituksen eiliset esitykset ovat hyviä ja tarpeellisia – elleivät suorastaan välttämättömiä – edellytyksiä sille, että maahanmuutto muuttuisi nykyisestä taakasta Suomen kannalta järkeväksi. Ja siksi on syytä tarkkailla, miten eduskunta suhtautuu niihin. 

Lienee tietenkin odotettavissa, että laitavasemmiston kansanedustajat suhtautuvat ainakin osaan esityksistä kielteisesti. Jos ja kun näin käy, se ei muuta Vasemmistoliitosta ja Vihreistä jo aiemmin syntynyttä kuvaa maassamme marssivana viidentenä kolonnana. 

Sen sijaan on jännittävää seurata, mitä tapahtuu hallituksen sisällä – erityisesti RKP:n ja Kokoomuksen eduskuntaryhmissä – sekä opposition pääpuolueissa SDP:ssä ja Keskustassa. Löytyykö niistäkin – ja jos löytyy, kuinka useita – halukkaita osallistumaan viidennen kolonnan toimintaan. 

* * *

Sivumennen sanoen ja aiheeseen väljästi liittyen: kansanedustaja Joakim Vigelius (ps) lohkaisi eilen sosiaalisessa mediassa varsin sattuvasti. Hän nimittäin laukaisi, että "On melkoinen veivaus, että ensin houkutellaan maailmalta pienituloisia pienituloisiksi Suomeen ja sitten ihmetellään, miten suuresti pienituloisuus onkaan kasvanut".

Tämän ihmetyksen näyttäisi jakavan myös professori Heikki Hiilamo, joka totesi maahanmuuton olevan köyhyyden lisääntymisessä "merkittävä tekijä. Työmarkkinoilla on tapahtunut muutos, jossa matalapalkka-ammateissa on yhä enemmän maahanmuuttajia". 

Lisäksi professori totesi asiaan vaikuttavan myös sen, että maahanmuuttajat asuvat isolta osin suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, jossa asumiskustannukset ovat suhteellisen isot. Mitäpä tähän enää lisäämään mitään muuta kuin, sen, että meillä julkinen valta suorastaan kannustaa tähän tarjoamalla erilaisia vastikkeettomia tukia myös muiden maiden kansalaisille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oliko yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen virhevalinta?
Terrorismivaroitus
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista

SDP vaaransi Suomen turvallisuuden

SDP yllätti koko Suomen asettumalla vastustamaan hallituksen esitystä lainsäädäntömme saattamisesta NATO-standardin mukaiseksi ydinaseiden suhteen. Syitä Antti Lindtmanin (sd) johtaman puolueen kannalle voimme vain ihmetellä, sillä jo ex-pääministeri Sanna Marin (sd) totesi aikanaan tästä aiheesta, "että emme aseta mitään ennakkoehtoja, mutta emme käy tästä aktiivisesti keskustelua nyt. Odotamme pääsyä jäseneksi, ja näistä asioista voidaan keskustella myöhemmin".

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen puolestaan kertoi eilen, että "Suomi ei ole poikkeus pelkästään Pohjoismaissa vaan poikkeus koko NATO:ssa. Missään muussa NATO-maassa ei ole näin kokonaisvaltaisia lainsäädäntörajoitteita" ydinaseisiin liittyen. Toisin sanoen hän vahvisti hallituksen näkemyksen, jonka mukaan nyt esitetty lakimuutos yhdenmukaistaisi Suomen linjan muiden pohjoismaiden kanssa. 

* * *

Demareiden – sekä myös laitavihervasemmiston – profiloituminen ei jäänyt ilman vaikutuksia, sillä Venäjä näki siinä tilaisuuden eripuran luomiseen Suomen perinteisesti yksituumaiseen puolustuspolitiikkaan. Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan "jos Suomi uhkaa meitä, ryhdymme tarpeellisiin toimiin", mitä ikinä ne sitten olisivatkaan. 

Tästä syystä erityisesti demareiden, mutta myös Vihreiden ja Vasemmistoliiton olisi syytä katsoa peiliin ja todeta siellä näkyvän Venäjälle hyödyllisen idiootin munanneen itsensä koko kansakuntaa vaarantavalla tavalla. Ja ilmoittaa, että parin viime päivän aikana käydyn keskustelun tuloksena he ovat havainneet tulkinneensa väärin hallituksen esitystä ja siihen liittyvän tiedon tarkennuttua pitävät hallituksen esittämää muutosta ehdottomasti kannatettavana. 

Hallitus voisi tämän jälkeen puolestaan pahoitella sitä, ettei oppositiota informoitu etukäteen tarpeeksi huolellisesti ja kiittää käydystä keskustelusta sekä oppositiolta saamastaan tuesta. Ja ilmoittaa venäläisille, ettei Suomella ole minkäänlaisia aikomuksia uhata suurta itäistä naapuriaan – kuten ei ole ollut muutenkaan sitten toisen maailmansodan tapahtumien.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tiedustelujohtajan mukaan Venäjä miehittää Baltian vuonna 2027
Venäläinen koettelee, mutta miten sille pitäisi vastata?
Suomen sosiaalidemokraattien näkemys vuodelta 1930

Poliittinen peli

Helsingin sanomien mukaan näyttäisi siltä, että paljon julkisuutta saaneen valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) budjettiesityksen suurimmat erimielisyyttä aiheuttavat seikat ovat koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen kohdistuvat leikkaukset sekä toisaalta sosiaaliturvamenojen sulkeminen pois säästökohteena. Toisin sanoen Petteri Orpon (kok) johtama hallitus näyttäisi olevan yksimielinen kehitysavun, kehityslainojen ja humanitaarisen katastrofiavun korotuksen perumisesta sekä kiintiöpakolaisten vastaanottamisen lopettamisesta - minkä panin ilolla merkille. 

Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin Kokoomus - ja myös opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp) - haluaisi vaihtaa koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen paikkaa sosiaaliturvamenojen kanssa. Tämä olisi sikäli loogista, että tällainen muutos mitä todennäköisimmin tukisi suomalaisten osaamistasoa ja sitä kautta kilpailukykyä kansojen välisessä taloudellisessa kilpailussa. 

Taustalla on nähtävissä ainakin osittain myös hallituksen pääpuolueiden välinen poliittinen peli. Kokoomus tuskin saa montaakaan ääntä sosiaaliturvaa nauttivista ihmisistä kun taas Perussuomalaisille juuri tämä joukko on ollut tärkeä - mutta ilmeisesti juuri nykyisen oikeistohallituksen aikana katoamassa oleva - kansalaisryhmä. Ja päinvastoin, Kokoomuksella on paljon kannattajia kaiken tasoisissa oppilaitoksissa opettavien henkilöiden ja myös opiskelijoiden joukossa, mutta perussuomalaisilla vähemmän.

Omalta osaltani arvelen väännön päättyvän jonkinlaiseen kompromissiin, jossa molemmat puolueet voivat jälkikäteen sanoa toimineensa oman kannattajaryhmänsä puolesta ja pelastaneen heille tuikitärkeitä budjettieuroja. Toivon mukaan tällainen kompromissiratkaisu on aidosti hyödyllinen myös Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta - ja samalla ohjaa koko koulutus-, tutkimus- ja tuotekehityskokonaisuutta kohti entistä tuloksellisempaa ja kansakunnan kokonaisuutta hyödyntävää suuntaa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuija Siltamäen kysymys ja tosiasiat
Suomen oiva päätös kantaa hedelmää
Suomalaisten siniset silmät tulevat kalliiksi