Tosiasia kuitenkin on, että valtiomme on kroonisesti velkaantunut eli valtakunnallinen hallintomme on vuosi vuoden jälkeen käyttänyt enemmän rahaa kuin verotus ja muut yhteiskunnan tulonlähteet ovat tuottaneet. Ja tästä syystä Suomessa on pakko joko supistaa julkisia menoja tai lisätä niiden rahoittamiseksi hankittavia tuloja.
Jälkimmäinen on tunnetusti vaikeaa ja hidasta, sekä lisäksi epämiellyttävää niille, joille työn tekeminen ei ole ylimmäinen kutsumus. Eikä miljardeja - tai edes miljoonia - vuodessa tuottavien yritystenkään taikominen tyhjästä ole valitettavasti realistista.
Näistä syistä on katsottava menopuolta sillä silmällä, että suurista eristä löytyy eniten vähennettävää ja pienistä vähemmän. Eli ei muuta kuin vuoden 2025 käyttökohteittain tehty jaottelu esille ja katsomaan mistä siellä voitaisiin säästää.
* * *
Ylivoimainen ykkönen meidän valtiomme menoissa on terveydenhuolto, joka nielaisee kokonaismenoista lähes kolmanneksen. Olisiko Tuija Siltamäellä tai arvoisalla lukijallani siis ehdotuksia siitä, mitä sairauksia jättäisimme hoitamatta - lieviä flunssien kaltaisia riesoja vai lähes varmuudella kuolemaan johtavia tauteja? Vai kannattaisiko sittenkin jättää tekemättä kaikenlaiset sairauksia ennalta ehkäisevät toimet?
Toisena valtion menoissa tulee sosiaaliturva, joka syö neljänneksen valtiolle sälytetyistä yhteisistä menoistamme. Tähän taitaa liittyä Siltamäen huoli vanhusten hoitamisesta. Mutta onhan tämän kokonaisuuden alla toki monta muutakin mahdollista säästökohdetta maahanmuuttajien palveluista lapsiperheiden tukeen. Siitä vain valitsemaan, ketkä jätetään nykyistä vähemmälle.
Näiden kahden menokohteen jälkeen olemme tarkastelleet jo reilusti yli puolta valtion kaikista menoista. Jäljellä on siis vain pikkurahoja.
Niistä suurin on koulutus, joka vie yli kymmenen prosenttia kokonaisuudesta. Pitäisikö siis luopua ilmaisesta peruskoulusta ja periä siitä kohtuullinen maksu. Vai kenties kasvattaa luokkakokoja sekä luopua koulunkäyntiavustajista? Vai pitäisikö säästöt suunnata vaikkapa lukioihin tai ammattikouluihin - vai kenties antaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kerätä rahansa näiden opinahjojen menot kattavilla lukukausimaksuilla?
Nyt olemme listanneet jo noin kaksi kolmannesta valtion menoista. Seuraavana tulisivat - järjestyksessä - yleinen julkishallinto, elinkeinoelämän edistäminen, puolustus, yleinen järjestys ja turvallisuus, vapaa-aika-kulttuuri-uskonto sekä asuminen-yhdyskunnat. Näistä suurin on samaa suuruusluokkaa kuin valtion budjetin alijäämä ja pienin - luvalla sanoen - mitätön.
* * *
Kirjoitin tämän listan siksi, että se ehkä auttaa minua itseäni, Tuija Siltamäkeä ja teitä - arvoisat lukijani - muistamaan ne syyt, miksi juustöhöylä on niin houkutteleva työkalu valtiovarainministereille. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, etteikö myös sellaiseen käyttäminen tarkoittaisi tosielämässä erilaisista julkisten palveluista tinkimistä. Siis vaikkapa vanhusten hoitamisesta, lasten koulutuksesta tai ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta.
Samalla se osoittaa, että oikeasti vaikuttavia menosäästöjä on saatavissa vain julkisesta terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta - sekä vähemmässä määrin koulutuksesta. Niinpä ehdotus maamme vuosi vuodelta kasvavan vanhusväestön hoidon siirtämisestä - ainakin nykyistä enemmän - heidän lapsilleen on mitä relevantein ehdotus helpottamaan valtion budjettiongelman ratkaisemista.
Toki on myös niin, ettei se ole ainoa mahdollisuus, mutta sen käyttämättä jättäminen edellyttäisi vastaavan säästön tuovaa vaihtoehtoa. Toivottavasti nämä vaihtoehdot ovat Siltamäen kolumnin seuraavan kolumnin aiheena, sillä muussa tapauksessa hänen tässä ruotimansa kirjoitus menee vain turhanaikaisen valittamisen kategoriaan? Eikä sellainen helpota valtiovarainministerin ja hallituksen työtä millään tavalla.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen oiva päätös kantaa hedelmää
Suomalaisten siniset silmät tulevat kalliiksi
Tieverkoston rapautuminen pysähtyi
Suomen oiva päätös kantaa hedelmää
Suomalaisten siniset silmät tulevat kalliiksi
Tieverkoston rapautuminen pysähtyi
Verotuloilla ei pysty rahoittamaan EU:a, Nato:a, maahanmuuttoa, ja nykyistä elintasoa, jotain pitää jättää pois.
VastaaPoistaAamun ironiapalanen. EU on aloittanut keskustelut EU-verosta. Tietyt suomalaiset tahot haluaisivat "hyvinvointialueille" verotusoikeuden.
PoistaVeronmaksajat on tehneet palkkaverovertailun: Suomi on tällä palkkatasolla kaikkien vertailumaiden kuudenneksi kirein verottaja.
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/selvitykset/2024/veronmaksajien-palkkaverovertailu-kirea-progressio-on-suomessa-keskituloisenkin-kiusa--palkankorotuksesta-noin-puolet-veroihin/#fcab7767
Yhdyn näkemykseen, että jotain pitää jättää pois. Aloitetaanko kuitenkin elintasopakolaisten kustannuksista, mitä jotkut hurskaasti kutsuvat "turvapaikanhakijoiksi".
PS. Lukuvinkki Mikko Paunio:
Euroopan ihmisoikeussopimus neuvoteltava uusiksi - Maahanmuuttokeskustelu käytävä aivan uudelta pohjalta
https://oikeamedia.com/o1-227800
Maahanmuuton pers'nettoinen osuus on kitkettävä pois tukia leikkaamalla, jopa lopettamalla.
PoistaRakensimme vain uutta jänkkää ja upposimme vielä EU- suohon!
VastaaPoistahttps://yle.fi/a/74-20175913
Kaikki muslimit (paitsi sopeutuneet tataarit) pois Suomesta, niin säästyneellä viidellä miljardilla saataisiin hyvää hoitoa suomalaisille.
VastaaPoista...ja varsinkin vanhuksille.
PoistaSuomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto, sanoi Halla-aho, ja osui ytimeen. Miten useimmat poliitikot voivat olla niin vähä-älyisiä, että kuvittelevat, että viisi ja puoli miljoonainen persaukinen valtio voisi elättää yhtään sellaista väkeä, joka ei pysty kuin lisääntymään, ja josta on kaikilla mittareilla pelkkää haittaa.
PoistaOlisi jo muidenkin kuin Perussuomalaisten aika avata silmät tosiasioille.
Nykypoliitikot ovat korkeakoulutettuja, mikä tarkoittaa aivopestyjä. Vielä 1970- ja 1980-lukujen päättäjillä oli maalaisjärkeä. Niinpä he ottivat venepakolaisia maltillisesti maan kantokyvyn mukaan.
PoistaNämä nykyiset poliitikon irvikuvat ovat yliopistoissa kanainvälisyyden mannekiineiksi marinoituja eliitin sätkynukkeja. Siksi tänne lampsitaan kuin hollitupaan käsi ojossa vaatimaan "mun rahat".
Tuija Siltamäki kysyy kaiketi kansalaisten arvojen perään. Ihan hyvä, mut kannattais vähän kysellä myös lääkärikunnankin arvoista, tulee vain mieleen esim. nuo keikkalääkäreiden hinnat.
VastaaPoista"Maksa tai kuolet". Muistuttaa vähän aseellista katuryöstöä.
Vanhusten hoivan siirtämisessä lasten vastuulle taitaa olla ainakin sellainen ongelma että kaikki lapset, paitsi voivat itsekin tarvita hoivaa,eivät välttämättä edes välitä paskan vertaa omista vanhemmistaan
Laitetaanpa nyt tämä ensimmäinen aihe tapetille ja rinnakkain vahustenhoito ja vankienhoito. Rikoksiin syyllistyneille kaikki on "ilmaista" ruoasta ja puhtaanapidosta lähtien päättyen terveydenhoitoon ja virikkeisiin. Vanhukset eivät tässä vertailussa pärjää alkuunkaan. Keitä yhteiskunta siis palkitsee? Tämä on myös moraalinen kysymys ennen kuin aletaan tilanpuutteen takia edes suunnitella kaikkine hienouksineen uutta hotellitason vankilaa, jotka vielä valitettavasti täyttyvät ihmisistä, joiden ei pitäisi ollenkaan olla täällä.
PoistaJos koulutuksesta säästetään, mistä sitä aloitettaisiin?
VastaaPoistaYle tänään
Opettajilla menee liikaa aikaa heikkoihin oppilaisiin, sanoo professori – ”Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä”
Suomalaisissa kouluissa unohdetaan liian usein, että lahjakkaatkin tarvitsevat tukea, sanoo professori.
https://yle.fi/a/74-20172011
Artikkelista poimittua
- Kasvatustieteen professori Kirsi Tirri kritisoi lahjakkaiden oppijoiden tukemisen puutetta kouluissa.
- Tasa-arvon nimissä on pitkään keskitytty heikoiten pärjääviin, ja lahjakkaat on jätetty liian vähälle huomiolle.
- Tirri uskoo lahjakkaiden oppijoiden huomiotta jättämisen näkyvän heikentyneissä Pisa-tuloksissa.
– Laki ja opetussuunnitelmat edellyttävät, että opettajan pitäisi pystyä tukemaan kaikkia oppijoita. Mutta liian usein lahjakas oppija jätetään yksin.
Näin sanoo kasvatustieteen professori Kirsi Tirri Helsingin yliopistosta.
Peruskoulun yksi keskeisimpiä tavoitteita on ollut taata kaikille oppijoille tasa-arvoiset mahdollisuudet kasvaa, kehittyä ja menestyä taustasta riippumatta.
Tirrin mielestä tavoite on johtanut siihen, että on ajateltu olevan tärkeämpää tukea lahjakkaiden sijaan niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät pärjää koulussa niin hyvin. Tätä ajatusta pitäisi Tirrin mukaan kyseenalaistaa.
– Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden määritelmä ei tarkoita, että tasapäistetään kaikki. Se tarkoittaa, että jokaisen erilaisen oppijan, sekä heikon että lahjakkaan, tarpeisiin vastataan yksilöllisesti.
Lahjakkaiden oppijoiden tukemista on aiemmin pidetty jopa elitistisenä, eikä tästä ajattelutavasta ole Tirrin mukaan vieläkään päästy täysin eroon.
– Toki me tiedämme, että älykkyys periytyy, ja akateemisesti lahjakkaat oppilaat tulevat pääsääntöisesti kodeista, joissa vanhemmat ovat koulutettuja. Mutta lahjakkaita oppijoita on ihan kaikissa yhteiskuntaluokissa. Ei se ole elitististä, että jokainen oppija saa sellaista opetusta, jolla hän pääsee omaan täyteen potentiaaliinsa.
Sama suuntahan on ollut Puolustusvoimissakin jo iät ja ajat, eli koulutuksen tason määrää se heikoin aines, eikä suinkaan pystyvimmät miehet tai naiset.
Poista