Näkemysten ristiriidassa on kyse siitä, ettei maassamme luoteta Unionin metsäosaamiseen. Tähän lienevät vaikuttaneet nykyisen komission ajamat Unionin ympäristöpolitiikan muutokset, joiden seurauksena talousmetsistämme huomattava osa olisi siirrettävä suojelun tai vajaakäytön piiriin. Ja sen seurauksena supistettava maallemme taloudellista hyvinvointia tuottavaa metsäteollisuutta.
Kyselystä kertovassa uutisessa mainittiin ihmisten näkemyksiä myös puoluekannan mukaan. EU:n metsien käytön sääntely- ja rajoituspyrkimyksiä vastusti Perussuomalaisten kannattajista peräti 92 prosenttia ja Keskustankin äänestäjistä näin teki 91 prosenttia.
Samoin ajatteli enemmän kuin kolme neljästä Kristillisdemokraatteihin ja Kokoomukseen kallellaan olevista. Eikä Liike Nytin ja SDP:n äänestäjistäkään kuin noin 40 prosenttia kannattanut EU:n metsäpolitiikan pyrkimyksiä.
Poikkeuksen muodostivat Vihreiden ja Vasemmistoliiton äänestäjät, joista EU:n pyrkimyksiä kannatti selvästi yli 80 prosenttia. Näkemysero muiden puolueiden kannattajiin on siten erittäin suuri - vaikkakaan ei millään tavalla yllättävä.
Näin siksi, että suomalaisen vihervasemmiston piirissä - sekä puolueiden sisällä että sen kannattajien parissa - on muutenkin esiintynyt ymmärtämättömyyttä metsien talouskäytön ja maamme hyvinvoinnin välisestä kiinteästä yhteydestä. Kevään vaaleissa puoluevalintaansa harkitsevien onkin hyvä muistaa tämä fakta yhtenä tärkeänä äänestyspäätökseen vaikuttavana seikkana. Asia kannattaa huomioida sekä puolueen että ehdokkaan valinnassa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekstit
Ensin puututaan metsiin ja kun ruokahalu (vallanhalu) lisääntyy, sitten puututaan kaupungeihin.
VastaaPoistaNäissä ja muissakin asioissa sitä on äänestäjällä miettimistä ehdokasta valitessaan.
Euvostokansalaisen tulevaisuus ei hyvältä näytä.
Yle tänään
EU:n uusi ”latva-asetus” voi pakottaa isot kaupungit purkamaan taloja – kokonaisia kaupunginosia vaarassa
Suuret kaupungit ovat huolissaan EU:n kaavailemista nykyistä kireämmistä ympäristövaatimuksista. Esimerkiksi Helsingin Kruunuvuorenrannan kaltaisten uusien asuinalueiden rakentaminen vaikeutuisi.
https://yle.fi/a/74-20015580
Artikkelista poimittua
Asetuksen mukaan viheralueiden pinta-ala eikä myöskään kaupunkien niin kutsuttu ”latvuspeitteisyys” eli käytännössä toisiinsa kiinni ulottuvien puiden määrä saisi vähentyä vuoden 2021 tasosta.
Lisäksi asetus edellyttää kuntia kasvattamaan viheralueitaan viidellä prosentilla suhteessa kunnan pinta-alaan vuoteen 2050 mennessä.
Asuntorakentamisen vuoksi kaadettavan metsän tilalle olisi kasvatettava uutta saman verran.
– Rakentaminen olisi toteutettava esimerkiksi purkamalla nykyisiä väljästi rakennettuja pientaloalueita ja rakentamalla näille alueille aiempaa tiiviimmin, Mansikka sanoo.
...
...
Kaavoituspäällikkö: ”Tämä olisi vastoin kestävää kehitystä”
Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka muistuttaa, että Suomen kaikissa kaupungeissa latvuspeittävyyden minimitaso täyttyy jo nyt.
Hän sanoo, että EU:n ennallistamisasetus johtaisi erittäin vahingolliseen yhdyskuntarakenteen hajautumiseen.
– Tämä olisi vastoin kestävää kehitystä ja Uudenmaan maakuntakaavaa.
------------------------
Kuntalehti 22.12.2021
EU:n ehdotukset panevat kunnatkin tiukan paikan eteen – "Tarkoittaisi kunnille noin 3,6 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain"
https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/
Artikkelista poimittua
EU:n komission ehdotus rakennusten energiatehokkuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi vaikuttaa asettavan jäsenmaat osin samalle viivalle eri lähtökohdista.
– Jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus, Kuntaliiton energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola kertoo.
...
...
– Ja tämä 15 prosentin osuus rakennuskannasta olisi nostettava peruskorjauksilla luokkaan F kahdessa vaiheessa.
– Ensin olisi vuoteen 2027 mennessä nostettava muut kuin asuinrakennukset, ja asuinrakennusten takarajana olisi vuosi 2030. Myöhemmin myös F-luokasta olisi päästävä eroon vastaavasti.
-------------------
KUKA MAKSAA ASUINRAKENNUSTEN PERUSKORJAUKSET VUOTEEN 2030 MENNESSÄ?
hulluu touhuu, nimenomaanabn kaupunkien lähiö ja ok-talo alueden metsissä on monimuotoista elämääää..niin kasvi kuin eläimiäkin..ja vanhoja puita..ja kauneutta.. mut Vihersosialistien mukaan se on väärin, jos ihminen nauttii luonnon kauneudesta (natsismia)
PoistaJa jos ei muuten saa kaupunkien rakennetta tarpeeksi "tiiiviiksi" eli se luonto pitää tuhota asuin aluielita pois, niiin sitten pitää otta vaikka miljoonia pikipäitä tiivistämään se alue!!!!!!
PoistaNeuvostoliittoa johdettiin keskusjohtoisesti ja huonosti kävi. Nyt Euroopan sosialistit yrittävät samaa EU:n avulla, ja ylimpänä heiluvat Timmermansin kaltaiset sekopäät, joilla on pää pilvissä, mutta ei mitään tietoa todellisuudesta. Asioita katsellaan Etelä- ja Keski-Euroopan kannalta, mikä lähes poikkeuksetta aiheuttaa kohtuuttomat vaikutukset Suomelle, joka olosuhteiltaan eroaa Etelä-Euroopasta kuin yö päivästä. Milloin meistä ollaan tekemässä hiilinielureservaattia, milloin suunnitellaan 60 miljoonan siirtolaisen asuttamista Suomeen, mutta aivan joka tilanteessa meille kaavaillaan miljardien vuosittaisia "kertaluonteisia ja tarkasti rajattuja" lisämaksuja kurjuudessa elävien Välimeren maiden hätäavuksi.
VastaaPoistaJa meillä Marinit, Tuppuraiset ja Orpot taputtavat kätösiään odotellen kieli pitkällä hillotolppavirkaa EU:n byrokratiasta.
Agenda 21:stä tässä ajetaan.
VastaaPoistaEikö silmät jo avaudu?
Pääministerimme noudattaa orjallisesti wef:in ohjeita ja kurjistaa olojamme suunnitelman mukaisesti velkaannuttamalla maatamme suoritustilaan, jotta eu pääsee ottamaan maamme haltuun.
Tässä hyvä luento aiheesta. Tästä on kyse.
https://www.youtube.com/watch?v=9GykzQWlXJs
Olisikohan virhevasemmiston syynä nuivaan metsäkeskusteluun se, että he tietävät rahan tulevan seinästä, mutta eivät tiedä, että mistä se raha sinne seinään tulee?
VastaaPoistaHuru-ukko
On ns vitsi, että vie cityvihreä luontoon. Kysy kumpi tämä on. Kuusi vai mänty? Ja kuten mainittiin, että jos suomelta viedään se metsäteollisuus, niin sehän siirtyy muualle. Eipä siinä naurata tästä konkurssissa, joku prosenttien ilmastohysteriat sekä maahanmuutot. No tuo konkurssissa oli hieman kärjistettyä.
VastaaPoistaKeskustelu on taas tätä samaa; syyllinen on ns. "vihervasemmisto". Vihervasemmisto varmasti ajaa Suomen taloudelle haitallista metsäpolitiikkaa ja avoimempaa maahanmuutoa. Mutta eiväthän he muodosta mitään enemmistöä suomen poliittisessa kentässä. Olisiko oikea luku alle 30%.
VastaaPoistaOikea kysymys on miksi he sitten määräävät metsäpolitiikan ja maahanmuuton suuntaviivat ? Mitä pahaa siinä on jos ajaa itselleen tärkeiksi ja oikeiksi kokemiaan asioita ? Eikö syyllisiä pitäisi etsiä niistä 70% jotka sallivat tämän tapahtua ? Ja miksi ?
Tämähän se keskeinen kysymys täkäläisen nk demokratian suhteen. Miten vähemmistössä olevat onnistuvat ajamaan näkemyksensä enemmistön kannan yli ja edelle. Ainaisesimerkkinä olkoon tuo pakkoruotsi. Sitä voi tykönään miettiä, mikä on se kumma voima, joka saa kansanedustajien enemmistön äänestämään edustamiensa kansalaisten tahdon vastaisesti.
PoistaSelitys on siinä, että Kepu pettää porvariston aina, jos se voi käydä kauppaa vasemmiston kanssa, tällä kaudella kohde oli soten maakuntahallinto.
PoistaKokoomuksessa taas on hyvin paljon ns hyviä ihmisiä, jotka tiukassa linjanvedossa lähtevät hyvin helposti vihervasemmiston kelkkaan. Samoin kaksilla rattailla ajavia, kuten Zyskowitcz, joka räksyttää oikein pontevasti, mutta äänestää sitten kuitenkin Orpon määräysten mukaan.
Rkp taas on osa vihervasemmistoa jo.
Pakkoruotsi on hyvä esimerkki. Ja erittäin paljastava esimerkki siitä että kansanvalta edustuksellisen demokratian kautta Suomessa(kaan) ei oikeasti toimi.
PoistaNäen tilanteen sellaisena että yhteiskunnassa on piilossa olevia valtarakenteita/keskittymiä jotka oikeasti tekevät tärkeät päätökset. En tarkoita nyt mitään salaliittoja.
Eduskunnan, politiikkojen, asiantuntijoiden ja toimittajien tehtävänä on luoda illuusio kansanvallasta ja demokratiasta. Illuusio tarkoittaa sitä kaikkea keskustelua mitä julkisuudessa käydään ja jonka vaikutus päätöksiin on marginaalinen.
Mihin tämä suomalainen metsäpolitiikka mahtaa perustua?
VastaaPoistaYle tänään
Pohjoisten alueiden hiilinielut on laskettu liian pieniksi ja päästöt liian suuriksi – laskentamenetelmässä on ollut merkittävä virhe
Ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisen ekosysteemien hiilitasearvioiden laskuvirhe on merkittävä, jopa samaa suuruusluokkaa kuin ekosysteemin koko vuotuinen hiilitase.
https://yle.fi/a/74-20015803
Artikkelista poimittua
– Virheellinen menetelmä on ollut käytössä kymmeniä vuosia eli se on ollut avainmenetelmä.
Uudella menetelmällä voidaan laskea myös vanhat tulokset uudestaan, kertoo Ilmatieteen laitoksen väitöskirjatutkija Henriikka Vekuri.
Vekuri kertoo, että mittausvirheen suuruusluokka on muutamia kymmeniä grammoja hiiltä neliömetriä kohti.
– Soilla, pelloilla ja tietyissä metsissä hiilitase voi olla joitain kymmeniä grammaa neliötä kohti. Näissä tilanteissa hiilipäästö voi muuttua hiilinieluksi.
Lisäksi on tärkeää, että isommankin hiilitaseen metsistä mitataan oikeat lukemat, Vekuri kertoo.
Jos tehdään gallup, että kannattaako ja pitääkö ampua itteään jalkaan tai päähän, niin 80 prosenttii Vihervassareista kannattaa ajatusta
VastaaPoista