Näiden tuomioistuinten jäsenet nimitetään asianomaisen tuomioistuimen esityksestä. Toisin sanoen ne ovat käytännössä itse itseään täydentäviä.
Tähän seikkaan puuttui eilisessä Maaseudun tulevaisuudessa kansanedustaja Markku Eestilä (kok), jonka oli saanut aktiiviseksi KHO:n viimekeväinen päätös kieltää ilveksen metsästys kansallisen hoitosuunnitelman perusteella. Sen seurauksena ympäristöväki onnistui tänä vuonna estämään karhujen kannanhoidollisen metsästyksen perustamalla pääkaupunkiseudulta käsin maakuntiin Tapiola-nimen alla toimivia näennäisjärjestöjä valittamaan päätöksistä. Näin siksi, että kunkin valituksen tekijän pitää aina olla paikallinen järjestö.
Kansanedustaja Eestilän kritiikki oli poliittisen päätöksentekijän suusta poikkeuksellisen kovasanainen. Hänen mukaansa "valitettavasti näyttää siltä, että KHO on politisoitunut. Johtuuko ongelma siitä, että korkeimmat oikeudet täydentävät itse itseään? Samanmieliset ovat yleensä taipuvaisia tekemään vinoja päätöksiä."
Nämä ovat hyviä kysymyksiä, jotka ansaitsevat näkyvyyttä siitä huolimatta, ettei poliitikkojen kannanottoja oikeuslaitoksen toimintaan ole Suomessa katsottu hyvällä - noudatetaanhan meillä vallanjaon kolmijako-oppia. Siksi Eestilän kommenttia ei pidä käsitellä suurpetojen metsästysasioiden kantilta, vaan tutkia, onko hänen väitteensä korkeimpien oikeusasteiden politisoitumisesta perusteltu.
Jos näin havaitaan tapahtuneen, on poliittisen päätöksentekijän eli eduskunnan asia tehdä päätös nykyistä paremmasta järjestelmästä korkeimpien oikeuksien jäsenten valitsemiseksi. Tähän on maailmalta löydettävissä erilaisia malleja, joista Suomessa tunnettaneen parhaiten USA:n korkeimman oikeuden nimitysprosessi.
Se edustaa Suomeen nähden kutakuinkin toista ääripäätä, sillä nimitysprosessi on puhtaasti poliittinen, mutta tuomareiden asema sen jälkeen täysin koskematon. Kuten hyvin tiedämme, on tässäkin mallissa omat ongelmansa erityisesti silloin, kun jompikumpi USA:n suurpuolueista pääsee kerralla nimittämään useampia jäseniä - ja sitä kautta muokkaamaan oikeustulkintojen poliittista väriä pitkälle tulevaisuuteen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Politiikan suhde oikeusvaltioon on selvitettävä puolin ja toisin
Eikö Suomessa ole oikeutta eikä kohtuutta?
Valtapolitiikkaa
Politiikan suhde oikeusvaltioon on selvitettävä puolin ja toisin
Eikö Suomessa ole oikeutta eikä kohtuutta?
Valtapolitiikkaa
Ongelma saattaa olla myös se, että näennäisjärjestöä ei käsitellä kuten näennäisoikeustoimea.
VastaaPoistaDemlaveljet ja -siskot valvovat toisiaan ja antavat toisistaan lausuntoja. Tämä on ollut asiaintila jo kauan aikaa. "Tuomioistuinten aktiivisempi linja demokratian puolustamisessa." Suomiko muka oikeusvaltio?
VastaaPoistaAi KHO on politisoitunut?No sepä yllätys - kukapa olisi arvannut kun ottaa huomioon että esim. entistä poliisia voi nykyään täysin perustellusti kutsua vihreäksi NKVD:ksi tai että reporadio oli rehellistä journalismia.Punainen valpokin vaikuttaa lähinnä harmaalta nykymenoon verrattuna ja pirkkalan monisteet luotettavalta oppimateriaalilta.Valtakunnan syyttäjä vainoaa väärän uskonnon omaavia jnejnejne.Esimerkkien lista on loputon.
VastaaPoistaMutta että KHO on politisoitunut?
Ei kai nyt sentään..
Oikeuslaitoshan on ollut jo kauan politisoitunut.
VastaaPoistaVai eikö Demokraattiset Lakimiehet (Demla) ry. ole tuttu?
Mistä tämä hiljaisuus? On todettu Suomen oikeuslaitoksen olevan poliittisen käsikassaran. Sehän on Putinin Venäjää!
VastaaPoistaMuistanko jotenkin väärin, eikö Puolassa haluttu muuttaa tuomarien valintasysteemiä suomalaisen kaltaisesta kaverikerhosta hieman vähemmän korruptoinuneeseen ja poliittisesti valitut kommarituomarit haluttiin poistaa eläkkeelle. EU tätä tutki ja halusi Puolan kuriin taloudellisilla sanktioilla. JOku oikeusvaltioperitaate tai muu syyhy.
VastaaPoistaSuomessa korkeimpien oikeuksien tuomarit tekevät virka-aikana myös paljon ns. välimiestuomioita ja tähän rahakkaaseen hommaan ei kukaan ole voinut puuttua. Ei ihme, että päätökset kestävät vuosia kun varsinaisia virkatehtäviä ei priorisoida.