Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehty ja ollaan tekemässä monenlaisia toimenpiteitä. Samalla on pyritty huolehtimaan siitä, etteivät nämä toimenpiteet johda luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.
Tällaisen vihreän suunnitelmatalouden toteuttamisessa on hyvistä tarkoitusperistä huolimatta jouduttu kerta toisensa jälkeen ongelmiin. Siitä ikävän esimerkin on tarjonnut esimerkiksi pyrkimys siirtyä fossiilisista polttoaineista biopolttoaineisiin, mistä kirjoitti tämän aamun Helsingin sanomat.
Kun öljykasveille syntyi ennen näkemätöntä kysyntää, johti se markkinatalouden lainalaisuuksien mukaisesti öljykasvien viljelypinta-alan kasvamiseen niiden tuotantomaissa. Käytännössä siis trooppisten metsien hävittämiseen peltojen tieltä.
Näin EU:n politiikka on HS:n mukaan saattanut johtaa peräti neljän miljoonan hehtaarin eli Hollannin pinta-alan suuruiseen metsäkatoon. Ja tämä on luonnollisesti herättänyt huolta ja sen mukaisia kommentteja.
Transport and Environment nimisen järjestön raportinenergiajohtajan Laura Buffetin mukaan pyrkimykset korvata dieselöljyn kaltaiset saastuttavat polttoaineet ristiriitaisesti ovat lisänneet maapalloa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä. Asiaa on vielä pahentanut se, että palmuöljyyn liittyvien ongelmien tultua ilmi ryhdyttiin sen sijaan kasvattamaan soijaa, jonka käyttö biodieselin tuotannossa on kasvanut rajusti.
Ongelmalliseksi koko bioöljybisneksen tekee järjestön mukaan se, että vaikka soijan kokonaispäästöt ovat hiukan alhaisemmat kuin palmuöljyn, ovat ne silti kaksinkertaiset dieselpäästöihin verrattuna, kun huomioidaan metsien välitön ja epäsuora menetys. Amazonian ja muiden tärkeiden öljykasvin tuotantoalueiden metsäkato taas lisää ilmastouhkia, kun hiiltä imevät puut kaadetaan - samalla menetetään biologista monimuotoisuutta.
Lienee niin, että seuraavaksi vihreän suunnitelmatalouden arkkitehdit kehittelevät uusia uljaita toimia. Mutta kuten sosialismin historiasta tiedämme, seuraa siitä vain uusia ongelmia niin kauan, kuin markkinatalouden näkymätöntä kättä ei osata tai tahdota huomioida.
Tästä tosiasiasta muistutti päivän kolumnissaan keskuskauppakamarin Juha Romakkaniemi, joka muistutti pohjoismaisen hyvinvoinnin perustuvan Antti Chydeniuksen perintöön eli vahvaan yksityiseen omistusoikeuteen, suhteellisen vapaisiin markkinoihin ja kilpailuun sekä avoimeen asenteeseen kansainvälistä kauppaa kohtaan. Siis markkinoiden näkymättömän käden toiminnan mahdollistamiseen ja sitä kautta varallisuuden luomiseen hyvinvointivaltion rahoittamiseksi.
Vihreästä todellisuudesta puolestaan raportoi toimittaja Sonja Parkkinen, joka kertoi Saksan Vihreiden tuoreen puheenjohtajan edesottamuksista. Hän on mm. valehdellut ansioistaan, unohtanut raportoida sivutuloistaan ja tullut kiroilleeksi mikrofoniin. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjan, josta on paljastunut runsaasti kopioituja kohtia.
Nähtäväksi siis jää, kuinka EU:n vihreä siirtymä onnistuu ja mihin se johtaa. Yhtenä isona kysymyksenä siihen liittyen on suomalaisen metsänomistuksen tulevaisuus ja oikeutemme päättää uusiutuvien luonnonvarojemme käytöstä. Siirretäänkö nekin - ministeri Krista Mikkosen toiveen mukaan - EU:n yhteiseen käyttöön, vai heräävätkö suomalaiset lopulta puolustamaan oman olemassaolonsa edellytyksiä?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vasemmalla laidalla
Helsinkiin halutaan ideologista mainontaa
Vihreä realismi
Tekstit
Suomi ei herää. Se on menoa nyt. Hyveellisessä seurassa, silmät kiinni ja aivan täysillä.
VastaaPoistaKun nuoremmat polvet astuvat puikkoihin, vauhti vain kiihtyy. He ovat eläneet vuosikymmenen ilmapiirissä, jossa suurin osa asiallisissa mahdollisuuksista on käynyt mahdottomaksi poliittisista syistä.
Sen verran tarkennusta, että Brasiliassa sademetsistä raivataan laidunmaita, ei soijapeltoja. Soijapellot raivataan Mato Grosson pensassavanneille. Alue oli ennemmin hapanta ja vähähumuksista joutomaata. Kalkilla ja suorakylvöllä niistä on tullut erittäin tuottavia peltomaita. Kaksi satoa vuodessa, soijaa ja maissia sekä mahdollisuuksien rajoissa apilaa välikasvina.
VastaaPoistaLinkki aiheeseen liittyen:
VastaaPoistahttp://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/03/janus-kasvoiset-ymparistonsuojelijat.html
Noin 80% tuotetusta soijasta käytetään eläinten rehuksi. Tärkeimmät vientikohdemast Kiina ja EUn alue. Tärkein tuottajamaa Brasilia joka raivaa soijan syrjäyttämille ruokakasveille uutta peltoa mm Amazonin sademetsiin. Tätä siis vihreät tukee, "lisää soijan tuotantoa" joka päätyy märehtijöiden rehuksi ja vihreiden kauhistelemiksi nautojen suolikaasuiksi,,,
VastaaPoistaHuoli palmuöljyn tuotannon vaikutuksista ei enää ole uutta. Jo vuosia sitten näki siellä täällä liimattuina isoja julisteita, joissa luku: "Palmuöljydiesel - sademetsätuho."
VastaaPoistaVihereän suunnitelmatalous aiheuttaa ekokatastrofin vaan ei vihreille egokatastrofia. Moraaliposeeraus ja hyväsignalointi jatkuvat ainakin meillä viimeiseen suomalaiseen kitukasvuiseen mäntyyn.
VastaaPoistaHallituksessa on kaksi haitallista Kristaa. Mikkonen ja Kiuru. Heidän ansiostaan maassamme hramaahapsisuus lisäätyy huimaa vauhtia luulen mä.
Huru-ukko