Suomen- ja arabiankielisten asenteista muita etnisiä ryhmiä kohtaan

Iltalehti uutisoi kyselystä, jonka mukaan monilla suomalaisilla on ennakkoluuloja romaneja sekä tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä kohtaan. Suurin osa suomalaisista ei haluaisi romaneja, somaleita tai ylipäänsä muslimeja tai turvapaikanhakijoita naapureikseen. Eivätkä sen enempää jonkun perheenjäsenensä avioituvan näihin ryhmiin kuuluvien ihmisten kanssa. 

Tältä osin kyselyn tulos ei yllättänyt muilta osin kuin sikäli, että ihmiset suhtautuvat vielä somaleitakin kriittisemmin romaneihin. Olin luullut, että suhde olisi toisin päin - mikä olisi vastannut myös omaa asennettani. 

Toki omalta osaltani naapurin tai perheenjäseneni puolison etnisyydellä ei sinänsä ole merkitystä, mikäli hän käyttäytyy suomalaisen kulttuurin mukaisesti. Tämä arvelen olevan myös yleisen asenteen, mutta IL:n raportoiman tutkimuksen kysymyksenasettelu oli sellainen, että vastaukset todennäköisesti heijastelevat yleisiä käsityksiä mainittujen ryhmien kulttuurista. 

Vielä hankalammin tulkittava oli kysymys, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä erilaisiin maahanmuuttajaryhmiin liitetyistä väitteistä. Sen seurauksena tutkimuksen lukijan on mahdoton sanoa, mitä maahanmuuttajaryhmää kukin vastaaja ajatteli: ehkäpä vuosaarelainen vastaaja ajatteli turvapaikkaprosessin maahan tuomaa muslimia kun taas rakennusalan yrittäjä pohdiskeli mielessään virolaista ammattimiestä ja Itä-Suomen yliopiston professori kiinalaista jatko-opiskelijaansa. 

Toisin sanoen kyselyn tulos ei tältä osalta tarkoita oikeastaan mitään. Paitsi, ettei kyselyn laatija ole vielä herran vuonna 2021 huomannut suomalaisen maahanmuuton koostuvan monenlaisista ja jyrkästi toisistaan poikkeavista ryhmistä.

* * *

Samassa tutkimuksessa tehtiin kysymyksiä myös eri maahanmuuttajaryhmille, vaikka IL ei niistä raportoinutkaan. Niistä selvisi mielenkiintoisia asioita. 

Esimerkiksi arabiankieliset löytävät viranomaistietoa ilman internetiä oleellisesti helpommin kuin muut väestöryhmät. Samoin he löytävät ilman nettiä muita paremmin ohjeita valitusten tekemiseen sekä tietoa omista oikeuksistaan ja eduistaan.

Arabiaa puhuvat ottaisivat myös huomattavasti mieluummin naapurikseen muslimin kuin muita ihmisryhmiä. Heillä ei näyttäisi - ainakin itselleni yllätyksenä - olevan ennakkoluuloja myökään juutalaisia kohtaan.   

Perheenjäsenen puolison etnisen taustan suhteen he sen sijaan olivat hyvin valikoivia. Muslimi kyllä kelpaisi, mutta muihin väestöryhmiin suhtauduttiin varsin kriittisesti. Muslimeistakin somaleihin suhtauduttiin kriittisemmin kuin muihin islamin harjoittajiin.

Suorastaan huvittava oli arabien kaikista muista tutkituista ryhmistä poikkeava näkemys siitä, etteivät maahanmuuttajat lisää lainkaan rikollisuutta Suomessa. He myös lähes yksimielisesti arvelivat maahanmuutolla olevan positiivinen vaikutus Suomen talouteen. 

Tässä viimeisessä kysymyspatteristossa on arabienkin kohdalla tehtävä kuitenkin samat varaumat kuin koko väestön kohdalla. Eli koska kysymysten laatija ei ole osannut erotella eri maahanmuuton lajeja toisistaan, emme voi tietää minkälaisia maahanmuuttajia vastaaja on mahtanut ajatella. Ehkäpä rikollisuuden ja talouden osalta he ajattelivat Nokian intialaista tietotekniikkainsinööriä?

Kyselyssä selvitettiin myös sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asenteita. Mielenkiintoinen oli kysymys siitä, pitäisikö juuri äidin jäädä pois töistä hoitamaan sairastunut lasta. Koko väestön tasolla oltiin varsin yleisesti eri mieltä, mutta yli kaksi kolmesta arabiaa puhuvasta jättäisivät ongelman äidin hoidettavaksi. 

Merkittävää oli myös arabiankielisten muista vastaajaryhmiä myönteisempi näkemys väitteeseen, jonka mukaan työpaikoilla kiinnitetään liikaa huomiota seksuaaliseen häirinnän kaltaisiin asioihin. Arabiankielisiin on kyselyn mukaan myös kohdistunut muita enemmän seksuaalista ja muuta häirintää sekä suoranaista väkivaltaa.

Arabiankieliset ovat kokeneet vastaustensa mukaan myös muuta väestöä enemmän etnistä syrjintää työnhaussa. Ja vähäisemmässä määrin myös ihonvärinsä ja uskontonsa takia. Samoista syistä heitä on oman kertomansa mukaan syrjitty myös kaupoissa, kahviloissa tai vapaa-ajan ja urheilutiloissa. 

* * *

Edelle kokosin kyselystä ne seikat, jotka kiinnostivat itseäni. Kannustan arvoisaa lukijaani kuitenkin perehtymään koko tutkimukseen (tässä vielä linkki), mikäli hän on aihepiiristä kiinnostunut ja haluaa tarkempaa ja/tai laajempaa tietoa. 

Koska blogi on mielipidekirjoitus, pitäisi minun varmaankin tähän loppuun luoda jonkinlainen oma kannanotto asiaan. Ehkä se on siinä, että on hyvä selvittää väestöryhmien asenteita toisiinsa, mutta se tulisi osata tehdä siten, että kysymykset olisi muotoiltu mahdollisimman yksiselitteisesti. 

Samalla pyydän arvoisaa lukijaani muistamaan, että kyselytutkimuksiin vastataan aina siten, kuin oletetaan vastausten lukijan (tutkijan) toivovan. Siksi niiden luotettavuus on parhaimmillaankin vain suuntaa antava erityisesti sellaisissa kysymyksissä, joissa oma asenne poikkeaa radikaalisti yhteiskunnallisesta normista. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kulttuuri istuu syvässä - ja se määrittää myös suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden
Kelvoton analyysi
Suomalaisten maahanmuuttajien kuva