tiistai 1. lokakuuta 2019

Suomalaisten maahanmuuttajien kuva

Helsingin Sanomat julkaisi kirjoituksen, jonka ingressissä kerrottiin, että "tutkimuksen mukaan ´yllättävän yleistä´ itsensä kokeminen suomalaiseksi oli Suomessa verrattain vähän aikaa asuneiden arabiankielisten keskuudessa". Siinä haastateltiin myös somalimiestä, joka jutun mukaan kertoi seuraavaa: "heillä voi olla ajatuksena että, täällä aloitetaan uusi elämä". Lisäksi "Somalin- arabian ja venäjänkielisistä moni kokee, että media antaa liian kielteisen kuvan heidän edustamastaan kieliryhmästä".

Olin hiukan hämmästynyt edellä olevista muotoiluista. Mutta ehkäpä lauseet osoittivat vain jutun kirjoittaneen toimittajan luovaa kielenkäyttöä ja olivat sellaisena suorastaan luovaa taidetta.

Tämä niuhottamisesta, josta en odota saavani pisteitä ja jonka lopetan tällä erää tähän tunnustaen, etteivät omatkaan kirjoitukseni ole virheettömiä. Tosin en myöskään ole ammattitoimittaja, vaikka olenkin elämäni varrella kirjoittanut kymmeniä juttuja suomalaisiin sanomalehtiin.

* * *

Itse jutussa kerrottiin muutamia mielenkiintoisia tutkimustuloksia, jotka ajattelin välittää arvoisille lukijoilleni. Olkaa siis hyvät.

"Yleisintä suomalaiseksi identifioituminen oli somalinkielisillä, joista vähän yli kaksi viidesosaa koki olevansa suomalaisia. Sama määrä somalinkielisiä koki olevansa sekä suomalainen että somalialainen."

Tutkijan mukaan arabiankielisistä "Voidaan spekuloida.., että heillä... on vahva halu integroitua uuteen yhteiskuntaan"

"Harvinaisinta itsensä kokeminen suomalaiseksi oli vironkielisten keskuudessa. Heistä kymmenes koki olevansa suomalainen."

"Somalinkielisten keskuudessa tunne tasavertaisuudesta heikkenee sitä mukaa, mitä enemmän Suomessa asuttuja vuosia kertyy... arabiankielisten keskuudessa... kaksi kolmasosaa kokee olevansa tasavertaisessa asemassa kantaväestön kanssa."

"Syrjintää työmarkkinoilla kertoi kokevansa noin 90 prosenttia somalinkielisistä. Arabiankielisissä osuus on 57, venäjänkielisissä 51 ja englanninkielisissä 40 prosenttia. Vironkielisistä neljäsosa kokee, että heitä on jossain määrin syrjitty työmarkkinoilla."

"Noin joka toisella somalinkielisellä ei ole yhtäkään kantaväestöön kuuluvaa ystävää. Arabiankielisistä sama tilanne on noin kolmasosalla. Englanninkielisten keskuudessa... käytännössä kaikilla on suomenkielisiä ystäviä ja tuttavia".

"Somalin- arabian ja venäjänkielisistä moni kokee, että media antaa liian kielteisen kuvan heidän edustamastaan kieliryhmästä".

Peräti "90 prosenttia kieliryhmien edustajista viihtyy Suomessa hyvin kielteisistä kokemuksista huolimatta. Enemmistö kielivähemmistöihin kuuluvista haluaa asua Suomessa lopun ikäänsä. Tätä mieltä olivat etenkin arabiankieliset, joista yli 60 prosenttia on täysin varmoja halustaan jäädä Suomeen."

Edellä olevat lainaukset eivät mielestäni kaipaa sen kummempaa kommentointia, koska niistä saa jo sellaisenaan mielenkiintoisen kuvan maassamme elävistä vieraskielisistä. Tuon kuvan tarkkuudesta tai yleistettävyydestä on kuitenkin vaikea sanoa mitään, sillä jutussa ei kerrottu mikä oli kyselytutkimuksen vastausprosentti; ainoastaan se, että kuhunkin kieliryhmään kuuluvia vastaajia oli noin 300.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uushelsinkiläisten taustasta
Maahanmuuttajien yrittämisinnossa on eroja
Mitä uusi tutkimus kertoo somaleistamme?

11 kommenttia:

  1. Voisi ajatella, että Suomessa elämisen puitteet ja materiaalinen tuki ovat jo sitä luokkaa, että maa näyttäytyy vetovoimaisena asuinpaikkana. "Kotona" olot ovat yksinkertaisesti huonommat.

    Eri asia on sitten se, että varsinaista integroitumista ei välttämättä tapahdu pitkälläkään aikavälillä, ellei ole esimerkiksi yhteistä kieltä ja sosiaalisia kontakteja tai työtä.

    Silti viivan alle jää enemmän plussaa kuin miinusta maahanmuuttajan omaan kokemukseen. Eiköhän tämä suunnilleen näin mene. Ja aina on toisia omaan ryhmään kuuluvia, joiden kanssa voi sosieteerata. Käytännössä aika mukava diili.

    VastaaPoista
  2. Taitaa olla väljien yleiskäsitteiden käytön falskiuden täydellistymä tuo "identifioitumisen" käsite.

    Me suomalaiset olemme mittareiden mukaan varsin erityistä kansaa. Kuten sosiologiamme grand old man Erik Allardt totesi, meille ovat ominaisia suuret yhteiskunnalliset kuilut. Olemme esimerkiksi toistemme kiusaamisessa jokseenkin euroopanennätysluokkaa. Suomalaiset sosiaalivirkailijat syyllistivät suomalaisia asiakkaitaan kahdeksan kertaa enemmän kuin pohjoismaiset kollegansa. Suomalainen viha on projektiivista -- esimerkiksi ryssävihaa tunnetaan meillä myös eurooppalaisittain ennätysvahvasti -- vain kosovolaiset ovat meitä enemmän venäläisvastraisia.

    "Suomalaisuus" on repressio, joka on seurausta kahdeksan sadan vuoden kansallisesta alistushistoriasta, siitä, että meitä on hallittu vieraalla kielellä. Myös kansalliset hyveemme nousevat tuolta pohjalta. Olemme ahkeria ja lainkuuliaisia, työ-, mies- ja sotakuntoisia, ja uskomme että oppisivistystä hankkimalla voimme nousta paremman väen piiriin. Maailmanennätyksen teemme kuitenkin siinä, että olemme kirkkaasti ainoa itseään "demokratiaksi" kutsuva valtio jossa muutaman prosentin mittainen entistä herrakansaa edustava kielivähemmistö pystyy pakottamaan enemmistön opiskelemaan oman kielensä.

    Suomalaisten kansatauteja ovat olleet masennus, alkoholsmi ja perheväkivalta. Ne ovat yhteisöilmiöitä jotka kaikki kertovat alistushistoriasta ja repressiosta.

    Joten mitä tarkoittaa tutkija tuolla hienolla termillään "identifioituminen"? Mitä hän on kysyvinään ja mitä kuvittelee saamiensa vastausten kertovan? -- Kuinka tiukasti pitää silmät ummistaa, jotta tuollaista kyselyä voi nimittää "tutkimukseksi"? Voi herra paratkoon.

    Ne identiteetit ovat oikeasti vähän vaikeampi juttu. Ihan perusasia on se, ettei siitä mitä yksilöt oikeasti, toistan: oikeasti ovat -- eivätkä vain koe, kuvittele tai imoita olevansa -- ettei siitäkään seuraa mitään mikä auttaisi "kulttuureja" sopeutumaan toisiinsa. "Kulttuurit" ovat kovia kognitiivisia tosiasioita, jotka tulevat ehkä hieman esille tilastoissa, sellaisissa kuin ovat esimerkiksi nuo suomalaisuutta koskevat synkät tilaston, tai vaikkapa somalien tai irakilaisten tekemistä rikoksista kertovat tilastot.

    "Identifioituminen" on jotain kokonaan muuta kuin ihmisen hellimä mielikuva itsestään. Se on oikeasti kohtalonkysymys, sillä siinä ei ole todellisuudessa lopulta kysymys yksilöistä -- yksilöillä on täysin harhainen kuva itsestään -- vaan sosiaalitaustasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jää epäselväksi, mitä tutkija ja varsinkin haastateltavat tarkoittavat käsitteellä 'suomalainen'. Etnisiä suomalaisia he eivät ole. Osalla voi toki olla kansalaisuus, ja siltä kannalta heitä voinee pitää 'suomalaisina'. Vaikutelmaksi kuitenkin jää, että käsitteellä yleisesti tarkoitetaan täällä pysyvästi tai pitkäaikaisesti oleskelevia yksilöitä ilman sen tarkempia kriteerejä. Tutkimukselle olisi eduksi, jos tämä vallan keskeinen käsite määriteltäisiin rajaavammin ja tarkemmin.

      Poista
  3. Kun julkisella puolella on töissä, niin voi huoletta sanoa, että somaleita on positiivisesti syrjitty oikein olan takaa: osaamistasoltaan he ovat työyhteisöjensä osaamattomimmassa 10 prosentissa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Silti heidät on valittu toimiinsa kymmenien hakijoiden joukosta. Nyt työssä olevista 20 henkilöstä ehkä kaksi on oikeasti päteviä työssään. Ehkä puolet ei osaa edes työnsä alkeita kunnolla vuosien jälkeen - vastuuta ei uskalla millään antaa esimiestehtävistä puhumattakaan.

    Mutta tilastojen mukaan menee mukavasti; niistä kun ei näy pätevämpien ohittaminen hauissa tai töiden valuminen muille. Mutta yksi toive olisi etnopalvojille: tulkaa itse opettamaan kymmenettä vuotta, miten perustyökaluja käytetään.

    Ja mitäs jos somaleitakin alettaisiin kohtelemaan aikuisina: Jos saa ihka oikeaa palkkaa, niin edellytetään ihka oikeaa työpanosta. Ja omaa uskontoa ei todellakaan tuoda työpaikalle.

    Ei vain jaksaisi somalien jatkuvaa marinaa, vaikka he ovat saaneet paljon enemmän kuin työntekijöinä ansaitsisivat.

    Ville

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mennyt nykyisen oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden johtajan (!) Johanna Suurpään legendaarinen ennustus ihan nappiin. Näistä kultamunistahan piti parissa vuodessa kuoriutua Suomen kaikenlaisten vajeiden paikkaajia. Luvut taitavat nykyisin somalien kohdalla olla niin, että 21000 tulleesta noin 2000 on töissä. Ja ne työthän yleensä liittyvät muiden somalien kotouttamiseen, viihdyttämiseen tai radikalisoitumisen estämiseen. Tulkkaus on myös vahva ala heillä.
      Maailma on jo muuttunut niin paljon, että Somaliassa toivotaan sikäläisen ministerin suulla, että somalit palaisivat kotiin rakentamaan maataan. Siellä valkoiset hiekkarannat lämpimässä ilmastossa odottavat moniosaajia ja turisteja. Lennot Mogadishuun toimivat moitteetta. On tullut kotiuttamisen aika.
      Näillä kokemuksilla voi kyllä aivan hyvällä omallatunnolla yhtyä Perussuomalaisten ajatukseen, että hunanitaarinen maahanmuutto tulisi lopettaa kokonaan. Tällaisista tulijoista syntyy pelkkää riesaa ja kustannuksia veronmaksajille maailman tappiin. Hyvänä esimerkkinä muuan yhteiskunnan suojatöissä ollut Husu, joka ei muuta tee kuin valittaa rasismista ja syyttelee siitä suomalaisia, jotka ovat hänenkin olemisensa maksaneet.

      Poista
  4. Sanoisin siinä kohti, että kun somali valittaa ettei ole yhtään suomalaista kaveria, niin katso peiliin. Siletä sinua katsoo syy siihen ettei ole suomalaisia kavereita. Ja naiset voisi raottaa sitä naamariaan ennen peiliin katsomista.
    Arvelee Huru-ukko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naispuoliset muslimimaahanmuuttajat, varsinkin vahvasti pukeutuneet ovat väkeä, jota ei uskalleta lähestyä saatikka kutsua kahville. Siitä ohisalotkin tietävät seuraavan hankaluuksia lähestyjälle ja varsinkin kyseiselle naiselle. Tiedossa on, että musliminaisten kanssa seurustelu vaatii mieheltä vähintäänkin kääntymisen islamiin. Kyllä tällainen maahanmuuttajaväestö kapseloi itse itsensä. Heidän sanassaankin sanotaan, että älä ystävysty vääräuskoisen kanssa.

      Poista
  5. Venäjänkielisiä on turha verrata näihin sekundaneekereihin somaleihin, ennen ottasin kymmenen venäläista ku yhden somalin suomeen ..

    VastaaPoista
  6. Lehdistä olen antanut itseni lukea, että se Kuopiossa isolla puukolla hippaa leikkinyt on ihan "suomalainen, suomessa syntynyt". Ei kuitenkaan mainittu savolaiseksi!! Hasikahtaa ihan PT:n sanoin uussuomalaisen uusrikastetulta jälkikasvulta. Ja tietnkään polliisi ei kerro mitään. Sanoisin näissä että polliisin tiedottomuuslinja lisää spekulaatioita paljon enemmän kuin se niitä vähentää, seikka jolla polpo perustelee linjattomuuttaan. Eli ei sano, mutta antaa ymmärtää. Ihan kuin se f emakko, ei ymmärrä antaa. Sori oikeat emakot:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän on Joel Otto Aukusti Marin. HS

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!