Pituustutkimus osoitti, etteivät kaikki ihmiset ole samanlaisia

Tämän blogin lukijat lienevät kuulleet väitteen, jonka mukaan kaikki ihmiset olisivat samanlaisia. Tai että ihmiset olisivat kaikkialla samanlaisia.  

Tähän väitteeseen liittyen on tutkimus tuottanut nyt aivan uutta valoa. Sen seurauksena ihmisiä ja ihmisryhmien välisiä eroja ymmärretään paljon enemmän kuin vielä vähän aikaa sitten. Näin siksi, että valtava joukko tutkijoita oli selvittänyt mitkä geenit vaikuttavat eurooppalaisten ihmisten pituuteen. 

Tulos oli hämmästyttävä, sillä sen mukaan yhteensä 12 111 genomissamme esiintyvää varianttia vaikuttaa eurooppalaisten ihmisten pituuteen. Lisäksi nyt julkaistu analyysi osoitti, että muut geenit eivät siihen vaikuta. 

Tutkimuksen mukaan havaittu geneettinen muuntelu selitti noin 40-45 prosenttia eurooppalaisten ihmisten pituuden vaihtelusta. Loppuselitys löytynee havaittujen geenimuotojen epäsuorista yhteisvaikutuksista. 

Mielenkiintoista kyllä, nyt osoitettu geenivalikoima selitti kuitenkin vain 10-20 prosenttia maailman muiden ihmisten pituuseroista. Siten kaukomaiden asukkaiden pituuteen vaikuttavat todennäköisesti monet muutkin geenit - eivätkä kaikki maailman ihmiset siten ole samanlaisia vaan pikemminkin erilaisia.

Nyt saavutettu tutkimustulos on tietenkin melkoinen osoitus tieteen voimasta lisätä ymmärrystämme erilaisista asioista. Lisäksi se on sikäli hyödyllinen saavutus, että nyt käytettyjä menetelmiä voidaan jatkossa hyödyttää monien muiden ominaisuuksiemme välisten erojen perinnöllisen taustan ymmärtämiseen. 

Ja tietenkin samalla myös eri ihmisryhmien välisten erojen syiden selvittämiseen. Nähtäväksi kuitenkin jää, uskaltautuuko kukaan tutkimaan esimerkiksi eri ihmisryhmien välisten älykkyyserojen syitä. Näin siksi, että tämä aihe tuntuu kuuluvan siihen joukkoon tutkimuskohteita, joita pidetään tabuina nykyisessä poliittisen korrektiuden hallitsemassa tiedemaailmassa. 

Onneksi älykkyyden kaltaisten erityisen mielenkiintoisten aiheiden lisäksi nyt julkaistun tutkimuksen menetelmiä voidaan periaatteessa soveltaa myös erilaisten monimutkaisesti periytyvien sairauksien syiden etsimiseen ja siten uusien hoitomenetelmien kehittämiseen. Tosin tässä on sellainen ongelma, että esimerkiksi mielenterveyden häiriöt ovat varsin vaikeita selvitettäviä, koska niiden ilmaantuminen väestössä on paljon alhaisempaa kuin pituuden tai älykkyyden. 

Jääkäämme siten odottamaan, mihin perinnöllisyystutkijat suuntaavat seuraavaksi mielenkiintonsa. Ja minkälaisia uusia tietoja oman lajimme genetiikasta saammekaan ihmeteltäväksemme. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko ihonvärillä sittenkin väliä?
Maahanmuuttopolitiikan kannalta tärkeä ihmistutkimus
Should forbidden questions be answered or not?