tiistai 7. kesäkuuta 2022

Onko ihonvärillä sittenkin väliä?

Yhdysvaltain tiedeakatemian julkaisusarjassa oli mielenkiintoinen tutkimusraportti erilaisten kaupunkilaisyhteisöjen suhtautumisesta tulvariskeihin. Siinä oli tarkasteltu viidenkymmenen USA:n suurkaupunkialueen yhteisöjen reaktioita tulviin. 

Tutkijat käyttivät hyväkseen paikallisia virtaus- ja tulvatietoja, vakuutuskorvauksia, vakuutuksia sekä väestötiheyttä. Niiden perusteella he pystyivät erottamaan kaksi hyvin erilaista yhteisöjen käyttäytymistyyppiä. 

Riskinkestävissä kaupungeissa tulviin varaudutaan vain vähän, mutta ihmisillä on pitkäaikaisia muistoja aiemmista tulvista. Riskejä välttävissä kaupungeissa taas tehdään paljon erilaisia toimenpiteitä tulvilta suojautumiseksi, mutta muistot aiemmista tulvista ovat vähäisempiä.

Riskinkestävissä kaupungeissa on yleensä virtauksensa suhteen paremmin ennakoitavissa oleva vesistö ja pienemmät padot kuin riskialttiissa kaupungeissa. Niissä oli - erittäin mielenkiintoisesti - myos pienempi valkoisten asukkaiden osuus kuin riskejä välttävissä kaupungeissa.

Toisin sanoen tulokset osoittavat, että tulvavaarassa olevien yhteisöjen reaktiot tulvariskiin heijastavat sekä paikallista tietoisuutta hydrologisista olosuhteista että rodullisia eroja ihmisten asenteissa. Siinä missä valkoisen väestön hallitsemissa kaupungeissa tulviin pyritään torjumaan tehokkaasti jo ennakolta, ei värillisten yhteisöiden parissa riskeihin kiinnistetä niin paljon huomiota, vaikka niihin liittyvät muistot ovatkin vahvasti läsnä.

Näyttäisi siis siltä, että ihmisten ihonvärillä on ainakin USA:n suurkaupunkien riskinhallinnassa  merkitystä. Tai tuskin itse ihonvärillä, mutta niillä ominaisuuksilla ja käyttäytymispiirteillä, jotka ovat assosioituneet siihen geneettisesti ja/tai kulttuurisesti. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kesän tulo sai tummat pojat touhuamaan vallattomasti
Tieteellinen tieto ei tue Kristiina Silvanin ihonvärilausuntoa
Miksi ukrainalaisten ja muiden tulijoiden ihonvärillä on merkitystä?

16 kommenttia:

  1. Käykö jutusta ilmi perustuuko tulvariskien hallinta paikallisten omiin investointeihin vai liittovaltion rahaan? Jotkuthan tekevät itse, kun taas toiset odottavat, että heille tehdään.

    VastaaPoista
  2. Rasistinen päätelmä - punainen fasisti ymmärtää heti pyhän rauhan ideologiansa mukaisesti että se johtuu rakenteellisesta rasismista eikä mistään muusta.

    Aina ja iankaikkisesti - allahu akbar.

    VastaaPoista
  3. Katsoin kerran dokumentin Kongosta, jossa länsimaisesta hyvinvoinnista haaveileva musta mies yritti piiskata paikallisia akkoja työskentelemään toimistossaan ahkerasti. Taisi mies olla itse työllistetyin firmassaan. Samassa kaupunkipahasessa syttyi tulipalo - paloasemalla. Liekit ehtivät jo lyödä räystäiden alta, ennen kuin äijät löysivät tarpeeksi letkuja ja saivat kenties ruostuneen vesipostin auki.

    Kyseiselle rodulle näyttäisi siunautuneen hyvin huoleton suhtautuminen asioihin. Tilanne voi olla toivoton, muttei vakava.

    VastaaPoista
  4. Tätä pitäisi kysyä Che Guevaralta.

    VastaaPoista
  5. Mikäs merkittävä uutinen siihen muka sisältyy, että eri yhteisöissä yksilöillä on eriasteinen elämänhallinta? Ihminen on yhteisöolento, ja sosiologia on oikea tiede.

    Kun syvyysperspektiivin hahmottaminen ja ajantaju puuttuvat, ei ole kognitiivisia edellytyksiä elämänhallintaan. Onko tässä jotain mikä menee yli ymmärryksen?

    Eurooppalaisen ihmiset elivät oman kulttuuripiirinsä syvän historiallisen taantuman, keskiajan, joka kesti pyöreästi tuhat vuotta. Tuhat vuotta. Yksikään eurooppalainen ihminen ei silloin pystynyt piirtämään kuvaa, jossa olisi esiintynyt syvyysperspektiivi, ja ajantaju oli ihan yleisesti hukassa.

    Eurooppalaisen kulttuuripiirin murros keskiajasta uuteen aikaan oli varmasti valtavin tajunnallinen murros koko ihmissuvun historiassa. Sen vaikutuksesta maailma ja elämisen ehdot ovat nyt viimeisten parin vuosisadan aikana muuttuneet miljoona kertaa enemmän kuin mitä ne muuttuivat ihmissuvun koko aiemman miljoonan vuoden kehityshistorian aikana.

    Mikä siinä on jäänyt ymmärtämättä?

    Maailma on kaikki mikä on niinkuin se on. Kaikki nuo ovat tosiasioita. Ei niitä tarvitse todistella turhin tutkimuksin tai tuhansin sanoin. Kulttuurit ovat erilaisia, yhteisöt sanelevat sen mitä yksilöt voivat olla.

    VastaaPoista
  6. Eiköhän tässä selittävänä tekijänä ole erot varallisuudessa kuin ihonvärissä. Tuntuu jotenkin ilmeiseltä, että köyhät ihmiset ovat valmiimpia kantamaan kaikenlaisia riskejä sen sijaan että esimerkiksi suojautuisivat niiltä vakuutusmaksuilla.

    VastaaPoista
  7. Millä se köyhä maksaa vakuutuksia? Ja miksi jos mitään ei ole tai jos on niin omavastuu on enempi kuin omaisuuden arvo. Koita nyt ajatella. Iha itte.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä sillä köyhällä on esimerkiksi terveys. Tai jos ei juuri sitä, niin ainakin henki.

      Poista
    2. Eipä köyhä ainakaan amerikoissa maksele vakuutusmaksuja, henki tai muutakaan. Jos sitten työn puolesta on medi ei varmaan oo enää köyhä.

      Poista
  8. Talousajattelu on oman aikamme uusi suuri maailmanuskonto, jolla ei vain yritetä vaan ihan tosissaan ja vahvasti totuuteen uskoen selitetäänkin kaikki maailman asiat.

    Keskiajalla edellytykset erityiseen raha-arvonmuodostukseen puuttuivat, ja esimerkiksi koron periminen oli sekä järjettömyyttä että synti. Keskiajan ihmisen tajunta ei hahmottanut sellaista "talouden avaruutta ja koordinaatistoa", jossa "raha" olisi voinut toimia autonomisena voimavarauksena.

    Nyt me sitten osaamme ajatella vain abstraktien svymboliarvojen kautta. Niillä selitämme kaiken. Vaikka koko talouajattelumme on edelleenkin vain uskonnon korvike -- "raha" on pohjimmiltaan uskonnollislaatuisen kaikkivoipaisuuskuvitelman nykyinen muoto, ja usko aineellisen tarpeentyydytyksen loputtomaan lisääntymiseen oman aikamme versio iankaikkisuudesta -- tämä ajattelu on meille niin "totuudellista", että kaikki "tiedolliset" selitykemme voidaan pukea talousajattelun käsitteistöihin.

    Ja tosiasia, ehkä toistan tämän: tosiasia, ettei rahaa jakamalla köyhyyden ja kyvyttömyyden ongelma ratkea, ei nyt meille valkene. Upotamme "kehittyviin" maihin hirvittäviä määriä rahaa saamatta aikaan mitään pysyvää muutosta kulttuureihin, joilta puuttuvat kehityksen edellyttämän kognitiiviset ominaisuudet.

    Niin se käy. Eikä viesti mene siis mitenkään perille. Kaikki aivan päinvastainen koetaan suurena humanismina tai peräti absoluuttisina rvoina ja totuuksina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Länsimainen ihminen myös kuvittelee elävänsä jotenkin oikeammalla tavalla kuin muut. Miksi Afrikkalaiset pitäisi edes saada juoksemaan samanlaiseen rahalla toimivaan oravanpyörään, kuin nykyajan valkoiset pääoman orjat?

      Poista
    2. Asutko Afrikassa?
      Ellet, miksi sitten kiusaat itseäsi valkoisen heteromiehen orjana, kun voisit köllötellä mustan miehen kyljessä ihanassa Afrikassa?

      Poista
    3. Taloususkonnon tragedia ei jä siihen, että niin monet elävät oranvanpyörässä, jota etologisen toimintadraivin riivaamat yrittäjät pitävät pyörimässä. Paljon, paljon, paljon traagisempaa on se, että toimiessaan uskonnon korvikkeena talousajattelu noituu ymmärryksemme ja estää meitä näkemästä oman eurooppalaisen ajattelumme todellisia saavutuksia, joita sen nimiin voidaan kirjata historiallisella uudella ajalla.

      Ainoa rationaalisuuden muoto, joka kartesiolaisen järjen esille murtautumisen yhteydessä jäi jäsennyksiltään ptolemaiolaiselle kannalle oli juuri tuo talousajattelu. Teemme suurimman mahdollisen -- suorastaan mammuttimaisen -- ajatusvirheen, kun jotkut meistä edelleen kuvittelevat, että juuri talousajattelu -- joko sen "liberalistinen" tai de facto ihan samaan hahmonmuodostukseen perustuva ja samansisältöinen "sosialistinen" oppihaara -- olisivat jotenkin uuden ajan kaiken edistyksen takana.

      Eikä se siis suinkaan ole ainoa ajatusvirhe. Laajemmin ottaen koko kyvyttömyytemme nähdä oman kulttuurimme premissejä ja sitä, miten rajusti se eroaa monista muista kulttuureista. Emme osaa noteerata sitä vaaraa jonka monikulttuurisuus nimenomaan tiedolliselle ajattelullemme ja kognitiivisille kyvyillemme aiheuttaa.

      Poista
    4. Näitä Oikkosen talousajatteluun liittyviä näkemyksiä ei tavan ihminen voi kuin ihmetellä. Talousajattelu liittyy taloudelliseen toimintaan ja taloudellinen toiminta liittyy siihen, että niukkuudenalaisessa maailmassa ihmisen (ja muidenkin talousyksiköiden) on tehtävä valintoja. Kaikkeen ei raha riitä. Noita valintoja voi tehdä viisaasti tai tyhmästi. Euroopassa niitä on perinteisesti tehty aika fiksusti. Afrikkalaisen talousajattelun kanssa on sitten ollut haasteellisempaa.
      Ihmettelenkin mikä kumma on noitunut ihmisen, joka ei näe, että myös eurooppalaisen ajattelun ehtona on vauraus. Mikä itku ja parku syntyikään siitä, kun Sipilän hallitus alkoi karsia tutkimukselta ja koulutukselta. Tutkijoita alkoi aivan konkreettisesti lähteä maasta. Ja kuten kaikki pakolaiset, nämäkin lähtijät valitsivat kohdemaikseen korkean BKTn maita.

      Poista
    5. Vielä 1980-luvulla oli taloudellisesti hyvää aikaa. Töitä riitti ja niistä maksettiin kunnolla. Sitten 1990-luvun tekaistulla lamalla maailman kommunistikapitalistit kaappasivat veronmaksajien rahat pankkiensa pelastamiseksi, ajoivat yritykset konkurssiin devalvoimalla markan, loivat pysyvän puolen miljoonan työttömien armeijan, mistä tuli kiristyskeino hilata palkat alas, poistivat rajat omalta toiminnaltaan, jolloin pääsivät siirtämään teollisuuslaitokset halvan työvoiman maihin pahentaen edelleen työttömyyttä...

      Näillä kommarikapitalisteilla ei ole kotimaata, vaan ainoastaan pohjaton rahan- ja vallanhimo.

      Poista
  9. Kaipa se sitten on sitä "white fragilityä" ja "valkoista ylivaltaa" kun valkonaama katselee pitemmälle tulevaisuuteen. Tämähän on huomioitu woke-ajattelussakin ja tämän Smithsonianissa jaetun "tiedon" määrittämä valkonaama on wokeilijoille yleinen maalituksen aihe: https://tri-statedefender.com/wp-content/uploads/2020/07/whiteness-1_0.png

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!