Sitran mukaan halpatyövoimankin maahanmuutto on Suomelle positiivista

Sitra on tehnyt laskelman, jonka mukaan maahanmuutto olisi Suomelle positiivista, vaikka tulijoiden palkat eivät riittäisikään elämiseen. Se perustelee tätä sillä, että matalapalkkatyöt ovat tyypillisesti sellaisia, joita ei voi jättää tekemättä. 

Sitra ei tee eroja eri tulijaryhmien välillä, vaan toteaa - ainakin asiasta kertoneen Ylen uutisen mukaan - että maahanmuuttajien työllisyysaste on kokonaisuudessaan riittävän korkea siihen, että heidän maksamansa palkkaverot riittävät kattamaan heidän saamiensa tulonsiirtojen ja palveluiden aiheuttamat kustannukset. Lisäksi Sitra oletti, että sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan vuoteen 2070 mennessä noin neljänneksen enemmän työvoimaa kuin nykyisin, vaikka työvoiman määrä tulee silloin olemaan noin 400 000 ihmistä nykyistä pienempi. 

* * *

Omalta osaltani näen Sitran laskelmissa useammankin ilmeisen virheen. Ensinnäkin yhteiskunta on nopeasti automatisoitumassa, joten työvoiman tarve tulee jatkossa olemaan selvästi pienempi kuin miltä juuri nyt näyttäisi. Esimerkiksi vanhustenhoito tulee 2070-luvulla - käytännössä täysin varmasti - suurelta osin perustumaan Japanin esimerkin mukaisesti robotteihin ja vastahan me kuulimme yhden hyvinvointialueen puhtaaksikirjoittajia korvatun myös Suomessa tekoälyn avulla. 

Vastaava kehitys tulee etenemään myös monilla - ellei suorastaan kaikilla - matalapalkka-aloilla, mutta myös korkeapalkkaisten keskuudessa: sihteerit ja avustajat vaihtuvat tekoälyyn, kehittyvät robotit kilpailevat ajan myötä Wolt-kuskit pois markkinoilta ja jopa lääkärin korkean ammatin harjoittajien töitä kannattaisi korvata - jo nyt - tekoälyllä. 

Näiden heikkouksien takia en pysty millään ottamaan vakavissani Sitran tuoretta tutkimusta. Sen sijaan pidän sitä - tai ainakin Ylen julkaisemaa versiota siitä - kerrassaan vanhanaikaiseen maailmankuvaan perustuvana. 

* * *

Lisäksi on edelleen tosiasia, että Suomessa on edelleen noin kaksi ja puolisataa tuhatta työtöntä ihmistä. Se on suuri reservi kaikille niille, jotka tarvitsevat työvoimaa. 

Lisäksi se koostuu yhä suuremmalta osin maahanmuuttajista, sillä erityisesti Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleiden työllisyysaste on vain hiukan yli 50 prosentin. Eivätkä käsittääkseni kaikki työllistyneetkään ole markkinaperusteisissa tehtävissä vaan keinotekoisesti työllistettyinä.

Niinpä oma suositukseni on, että mikäli maahanmuuttoa tarvitaan akuutisti työelämän tarpeisiin, tulisi yritysten ja myös julkisen sektorin huomioida tarkasti tänne otettavien työntekijöiden tausta - ja sen pohjalta tehtävä ennuste  heidän ja heidän jälkeläistensä todennäköisestä sopeutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi suosittelen Sitran tutkijoita perehtymään tekoälyn, automaation ja robottien luomiin mahdollisuuksiin nyt ja tulevaisuudessa. 

Päivän aiempi teksti:
Ihmissalakuljettaja sai 25 vuoden vankeustuomion

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Entä sitten, kun tekoäly ja automatisointi vievät työpaikat?
Maahanmuuttopolitiikassa on huomioitava tekoäly ja robotit
Adlercreutz ehdotti työperäisen maahanmuuton vapauttamista

Karun totuuden tunnustaminen on liian vaikeaa

Oli mukava havaita sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehen toteavan, että laittomasti maassa olevien terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on "nimenomaan tämä, että jos henkilö on täällä laittomasti maassa, hänen tulisi täältä poistua. Ja terveydenhuoltojärjestelmänkään ei pitäisi tukea sitä, että maassa oleskellaan pidempään."

Laitonta maassaoloa ei tietenkään tulisi tukea millään muullakaan tavalla - ei yksityisen henkilön, ei seurakuntien, ei julkisen hallinnon eikä myöskään minkäänlaisten kansalaisjärjestöjen toimesta. Sen sijaan näiden kaikkien tulisi toimia siten, että Suomessa oleskellaan vain luvallisesti. 

* * *

Vähemmän mukavaa ellei suorastaan ikävää oli sen sijaan kuunnella toista virkamiestä eli sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikköä, joka kertoi, että "kun täältä ministeriön näkökulmasta katsoo valtakunnallista tilannetta ja tilannetta noin 5–10 vuoden päähän, niin valitettavasti täytyy sanoa, että joudumme varmasti vielä uudelleen arvioimaan, pitäisikö meidän tehdä uusia päätöksiä nimenomaan sen kaikkein raskaimman erikoissairaanhoidon ja päivystysverkon osalta".

Tällä kommentillaan hän tarkoitti, että joidenkin sairaaloiden yöpäivystysten lopettaminen ei suinkaan ollut mikään radikaali toimenpide, vaikka aiheuttikin hallituksen rivien rakoilua. Sen sijaan se oli vaatimaton ensiaskel sen varmistamiseksi, että kansalle pystytään ylipäänsä tarjoamaan kattavaa julkista terveydenhuoltoa. 

* * *

Taustalla on tietenkin jossain määrin maan julkisen talouden krooninen ylikulutus, mutta myös koulutuspolitiikassa tehdyt virheet ja pidemmällä tähtäimellä nuorten haluttomuus perheiden perustamiseen sille otollisimmassa iässä. Ensin mainitun ilmeisenä tarkoituksena on ollut lääkärikunnan palkkatason nostaminen ja jälkimmäinen on seurausta yhteiskunnan arvojen muuttumisesta. 

Koulutusta on toki helppo - joskaan ei ilmaiseksi - korjata lisäämällä lääketieteen opetusta yliopistoissa. Jälkimmäinen sen sijaan on vaikeampaa, eikä se ole onnistunut missään, vaikka ainakin Unkarissa sitä on yritetty hyvinkin tosissaan. 

Työvoimapulaa on Suomessa yritetty ratkaista houkuttelemalla ulkomaisia terveydenhuollon ammattilaisia maahamme. Se on auttanut jonkin verran, mutta täytyy kuitenkin ihmetellä, ettei sairaaloissa näy juurikaan somalialaisia tai irakilaisia lääkäreitä ja hoitajia, vaikka Suomen harjoittama maahanmuuttopolitiikka on houkutellut juuri näiden maiden kansalaisia maahamme - sekä tarjonnut heidän nuorilleen mahdollisuuden kouluttautua käytännössä ilmaiseksi haluamaansa ammattiin. Syitä voimme vain pohtia.

* * *

Onni tässä onnettomuudessa on, että tietotekniikan ja robotiikan kehitys mahdollistavat puuttuvan työvoiman korvaamisen. Siinä edelläkävijänä on toiminut Japani, missä esimerkiksi vanhustenhuolto on yhä enemmän siirtynyt ihmisiltä robottien tehtäväksi. Siksi lienee todennäköistä, että myös minä pääsen robottien hellään huomaan viimeisinä vuosinani. 

Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava, että myös tämä ratkaisu edellyttää Suomen talouden tervehdyttämistä. Ja siksi meidän suomalaisten on tavalla tai toisella onnistuttava tekemään nykyistä tuottavampaa työtä - eli lisäämään onnistuneita innovaatioita sekä kaupallistamaan ja markkinoimaan niitä sekä olemaan nykyistä taitavampia ja ahkerampia yrittäjiä ja työntekijöitä. 

Lisäksi julkisen sektorin kustannusten kasvu väestön ikääntymisen seurauksena on pystyttävä pitämään kurissa leikkaamalla mieluummin ennemmin kuin myöhemmin valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien budjeteista sellaiset - tämän blogimerkinnän alussa käsittelemäni kaltaiset - menot, jotka eivät ole välttämättömiä tai voidaan korvata yksityisten toimijoiden kautta eli markkinaehtoisesti. 

Valitettavasti juuri tämä näyttää olevan liian vaikeaa suomalaisille poliitikoille. Ja heidät valtaan valitsevalle Suomen kansalle, jolle karun totuuden tunnustaminen näyttää olevan liian vaikeaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisista paljastui järkyttävä totuus
Viipalointia vai kasvatusta?
Laittomasti maassa olevien terveyspalvelut ovat haitallisen maahanmuuton vetovoimatekijä