Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg varoitti tämän aamun Helsingin Sanomissa maahan laittomasti jääneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamasta riskistä suomalaiselle yhteiskunnalle. Hänen mukaansa on suuri riski, että he siirtyvät rikosten poluille tai harmaan talouden käyttövoimaksi.
Kansliapäällikkö Nerg on varmasti oikeassa. Hän on oikeassa myös kertoessaan kirkolle ja muille tahoille, jotka haluavat auttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita pysymään Suomessa, etteivät ne todellisuudessa auta näitä ihmisiä, vaan ainoastaan vaikeuttavat heidän tilannettaan.
Nergin omin sanoin: "haluan sanoa, että älkää kannustako ihmisiä ajautumaan yhteiskunnan ulkopuolelle, vaan mieluummin kertokaa mikä tilanne on ja tukekaa heitä vapaaehtoiseen paluuseen". Toisin sanoen hän toteaa kirkon ja muiden hyväntekijöiden itse asiassa olevan pahantekijöitä sekä tulijoiden itsensä kannalta, että myös "täällä asuvien kuin täältä oleskeluluvan saaneiden kannalta".
Toivoisin Nergin sanoja kuunneltavan tarkalla korvalla sekä uskonnollisten että punavihreiden maailmanparantajien piireissä. Ilmoittihan hän alle vuosi sitten haluavansa itse elää monikulttuurisessa Suomessa ja harmitteli, ettei sellaista Suomea voi rakentaa mahtikäskyillä.
Kyse ei siis ole mistään äärioikeistolaisesta rasistista tai edes maahanmuuttokriittisestä henkilöstä, vaan mitä ilmeisimmin ns. suvaitsevaistoon kuuluvasta henkilöstä, joka on joutunut avaamaan silmänsä tosiasioiden edessä. Sellainen on viisautta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turvapaikanhakijat ovat rationaalisesti toimivia ihmisiä
Monikulttuurisuus ei pelasta huoltosuhdetta, mutta lisää klamydiaa
Pauli Juuselalle maailma on jo täällä
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Päivi Nerg. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Päivi Nerg. Näytä kaikki tekstit
tiistai 3. tammikuuta 2017
perjantai 26. helmikuuta 2016
Afgaaneja on pysäytetty Venäjällä
Päivän uutinen kertoi, että Venäjä olisi pysäyttänyt 26 afgaanin matkan kohti Suomen rajaa ja epäilee heitä laittomasta maahantulosta. Tämä kuulostaa erinomaiselta: ehkäpä naapuri on lopultakin suostunut pysäyttämään Suomeen tulossa olevat turvapaikanhakijat.
Jos johtopäätös on oikea, on syytä olla tyytyväinen poliittisen johtomme toimintaan. Asiastahan ovat olleet venäläisten kanssa keskustelemassa sekä presidentti Niinistö että pääministeri Sipilä (kepu).
Jos taas johtopäätös ei ole oikea, vaan tulijoiden pysäyttäminen liittyy esimerkiksi heidän korkeaan asemaansa Afganistanin hallinnossa, on meillä syytä huoleen. Siinä tapauksessa olisi nimittäin selvää, että afgaanien ja muidenkin Venäjän reittiä käyttävien parempaa elintasoa etsivien kehitysmaalaisten määrä kasvaa kevään edetessä ennennäkemättömiin mittoihin.
Oli Venäjän tilanne nyt mikä tahansa, niin Suomen tulisi joka tapauksessa varautua pahimman varalle. Asiaan liittyy kovasti huhuja, joiden mukaan Rajavartiolaitokselle oltaisiin valmistelemassa mahdollisuutta hyödyntää varusmiehiä kriisitilanteessa. Tosin juuri hallituksen parhaaksi nettikyselyssä valittu ministeri Petteri Orpo (kok) ja monikulttuurista yhteiskuntaa vaikka mahtikäskyllä kaipaava kansliapäällikkö Päivi Nerg kiistävät väitteen.
Venäjän suhtautumisesta Suomeen pyrkiviin olemme viisaampia jo lähipäivinä. Varusmiesten mahdollisesta allokoinnista rajavartioiden avuksi taas saamme tiedon viimeistään tilanteen mahdollisesti eskaloituessa.
Parasta kuitenkin olisi, mikäli Suomi ymmärtäisi olevansa nykyisessä tilanteessa paljon isomman asian äärellä kuin julkisuudesta voi ymmärtää. Odotettavissa on, että kevään tultua ja säiden lämmettyä maahanmuuttajien tekemät seksuaali- ja muut rikokset nousevat aivan uudelle tasolle ja johtavat kantaväestön maahanmuuttonäkemysten entistä suurempaan kiristymiseen sekä sen seurauksena pahimmassa tapauksessa lisääntyvään yhteiskunnalliseen rauhattomuuteen ja jopa väkivaltaan.
Samaan suuntaan tulevat johtamaan rajan yli tulvivien kehitysmaalaisten kulujen hoitamiseksi säädettävät lisäbudjetit. Niiden seurauksena tälle vuodelle toistaiseksi allokoidut yli 800 miljoonan euron maahanmuuttokulut nousisivat yli miljardin euron rajan - ehkä jopa selvästi. Myös sellainen olisi omiaan lisäämään korkean verotuksen rasittaman kantaväestön ärtymystä: muodostaisivathan maahanmuuttokulut silloin jo noin kaksi prosenttia valtion menoista.
Toivotaan siis kovasti, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat edelleen sellaisella tasolla, että saamme ongelmissamme apua Venäjältä. Koska se on kuitenkin pelkkä toivomus - ja Venäjä on aina arvaamaton - kannattaisi Suomen hallituksen lopultakin tehdä myös itse voitavansa tulijavirran pysäyttämiseksi.
Ihan ensin olisi sanouduttava yksipuolisesti irti niistä kansainvälisistä sopimuksista, jotka oikeuttavat turvapaikan hakemiseen maastamme. Tai ainakin olisi kiristettävä turvapaikan saamisen ehtoja siten, että nykyisen noin kolmanneksen sijasta alle prosentti hakijoista täyttäisi kriteerit. Sekin saattaisi tarkoittaa jopa tuhatta turvapaikan saajaa, mikäli hakijoiden määrä moninkertaistuu.
Minun nähdäkseni moraalinen oikeus turvapaikkaan on vain niillä ihmisillä, joita oman maan hallitus vainoaa erityisesti ja yksittäistapauksena ja jotka pystyvät itse osoittamaan kiistatta tällaisen vainon. Nykyinen tulkinta johtaa pelkästään viime kesän kaltaiseen vastaanottokykymme kannalta tuhoisaan tulijavirtaan.
Myös Suomen tulijoille tarjoamista taloudellisista eduista vähentäminen auttaa asiaa: siitähän onkin jo valmistelutyö meneillään. Myös perheenyhdistämiskriteereiden kiristäminen auttaa. Meidän tulisi esimerkiksi irtisanoutua yksipuolisesti sopimuksesta, jonka mukaan hakija on ilman elatuskykyäkin oikeutettu kutsumaan perheensä maahan kolmen kuukauden kuluessa turvapaikan saatuaan.
Lisäksi meidän tulisi muuttaa kotouttamispolitiikkaamme sellaiseksi, että tulijoiden integroitumista ehkäisevät oman kulttuurin ja käyttäytymisen piirteet katoavat. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi kaikenlaisista maahanmuuttajien erivapauksista luopumista, työntekoa tarjottavan elatuksen vastineeksi, suomen kielen ja maamme kulttuurin tuloksellista opiskelua, sopimattomaan käyttäytymiseen puuttumista nollatoleranssilla sekä myös rangaistusasteikkojen tiukentamista.
Edelle kirjoittamastani huolimatta pelkään kuitenkin pahoin, ettei Venäjä sittenkään ole päättänyt pysäyttää kaikkia rajan yli pyrkiviä kehitysmaalaisia. Tai vaikka olisi, on heidän järjestelmänsä kierrettävissä korruption keinoin. Ja ettei Suomi ole valmis tekemään riittäviä toimia maamme houkuttelevuuden alentamiseksi kehitysmaalaisten silmissä; ei ainakaan ennen kevättä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Monikulttuurisuus ei pelasta huoltosuhdetta, mutta lisää klamydiaa
Viisi ajatusta hallituksen perheenyhdistämissuunnitelmista
Alexander Stubbilta unohtui 689 miljoonaa maahanmuuttoeuroa
Jos johtopäätös on oikea, on syytä olla tyytyväinen poliittisen johtomme toimintaan. Asiastahan ovat olleet venäläisten kanssa keskustelemassa sekä presidentti Niinistö että pääministeri Sipilä (kepu).
Jos taas johtopäätös ei ole oikea, vaan tulijoiden pysäyttäminen liittyy esimerkiksi heidän korkeaan asemaansa Afganistanin hallinnossa, on meillä syytä huoleen. Siinä tapauksessa olisi nimittäin selvää, että afgaanien ja muidenkin Venäjän reittiä käyttävien parempaa elintasoa etsivien kehitysmaalaisten määrä kasvaa kevään edetessä ennennäkemättömiin mittoihin.
Oli Venäjän tilanne nyt mikä tahansa, niin Suomen tulisi joka tapauksessa varautua pahimman varalle. Asiaan liittyy kovasti huhuja, joiden mukaan Rajavartiolaitokselle oltaisiin valmistelemassa mahdollisuutta hyödyntää varusmiehiä kriisitilanteessa. Tosin juuri hallituksen parhaaksi nettikyselyssä valittu ministeri Petteri Orpo (kok) ja monikulttuurista yhteiskuntaa vaikka mahtikäskyllä kaipaava kansliapäällikkö Päivi Nerg kiistävät väitteen.
Venäjän suhtautumisesta Suomeen pyrkiviin olemme viisaampia jo lähipäivinä. Varusmiesten mahdollisesta allokoinnista rajavartioiden avuksi taas saamme tiedon viimeistään tilanteen mahdollisesti eskaloituessa.
Parasta kuitenkin olisi, mikäli Suomi ymmärtäisi olevansa nykyisessä tilanteessa paljon isomman asian äärellä kuin julkisuudesta voi ymmärtää. Odotettavissa on, että kevään tultua ja säiden lämmettyä maahanmuuttajien tekemät seksuaali- ja muut rikokset nousevat aivan uudelle tasolle ja johtavat kantaväestön maahanmuuttonäkemysten entistä suurempaan kiristymiseen sekä sen seurauksena pahimmassa tapauksessa lisääntyvään yhteiskunnalliseen rauhattomuuteen ja jopa väkivaltaan.
Samaan suuntaan tulevat johtamaan rajan yli tulvivien kehitysmaalaisten kulujen hoitamiseksi säädettävät lisäbudjetit. Niiden seurauksena tälle vuodelle toistaiseksi allokoidut yli 800 miljoonan euron maahanmuuttokulut nousisivat yli miljardin euron rajan - ehkä jopa selvästi. Myös sellainen olisi omiaan lisäämään korkean verotuksen rasittaman kantaväestön ärtymystä: muodostaisivathan maahanmuuttokulut silloin jo noin kaksi prosenttia valtion menoista.
Toivotaan siis kovasti, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat edelleen sellaisella tasolla, että saamme ongelmissamme apua Venäjältä. Koska se on kuitenkin pelkkä toivomus - ja Venäjä on aina arvaamaton - kannattaisi Suomen hallituksen lopultakin tehdä myös itse voitavansa tulijavirran pysäyttämiseksi.
Ihan ensin olisi sanouduttava yksipuolisesti irti niistä kansainvälisistä sopimuksista, jotka oikeuttavat turvapaikan hakemiseen maastamme. Tai ainakin olisi kiristettävä turvapaikan saamisen ehtoja siten, että nykyisen noin kolmanneksen sijasta alle prosentti hakijoista täyttäisi kriteerit. Sekin saattaisi tarkoittaa jopa tuhatta turvapaikan saajaa, mikäli hakijoiden määrä moninkertaistuu.
Minun nähdäkseni moraalinen oikeus turvapaikkaan on vain niillä ihmisillä, joita oman maan hallitus vainoaa erityisesti ja yksittäistapauksena ja jotka pystyvät itse osoittamaan kiistatta tällaisen vainon. Nykyinen tulkinta johtaa pelkästään viime kesän kaltaiseen vastaanottokykymme kannalta tuhoisaan tulijavirtaan.
Myös Suomen tulijoille tarjoamista taloudellisista eduista vähentäminen auttaa asiaa: siitähän onkin jo valmistelutyö meneillään. Myös perheenyhdistämiskriteereiden kiristäminen auttaa. Meidän tulisi esimerkiksi irtisanoutua yksipuolisesti sopimuksesta, jonka mukaan hakija on ilman elatuskykyäkin oikeutettu kutsumaan perheensä maahan kolmen kuukauden kuluessa turvapaikan saatuaan.
Lisäksi meidän tulisi muuttaa kotouttamispolitiikkaamme sellaiseksi, että tulijoiden integroitumista ehkäisevät oman kulttuurin ja käyttäytymisen piirteet katoavat. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi kaikenlaisista maahanmuuttajien erivapauksista luopumista, työntekoa tarjottavan elatuksen vastineeksi, suomen kielen ja maamme kulttuurin tuloksellista opiskelua, sopimattomaan käyttäytymiseen puuttumista nollatoleranssilla sekä myös rangaistusasteikkojen tiukentamista.
Edelle kirjoittamastani huolimatta pelkään kuitenkin pahoin, ettei Venäjä sittenkään ole päättänyt pysäyttää kaikkia rajan yli pyrkiviä kehitysmaalaisia. Tai vaikka olisi, on heidän järjestelmänsä kierrettävissä korruption keinoin. Ja ettei Suomi ole valmis tekemään riittäviä toimia maamme houkuttelevuuden alentamiseksi kehitysmaalaisten silmissä; ei ainakaan ennen kevättä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Monikulttuurisuus ei pelasta huoltosuhdetta, mutta lisää klamydiaa
Viisi ajatusta hallituksen perheenyhdistämissuunnitelmista
Alexander Stubbilta unohtui 689 miljoonaa maahanmuuttoeuroa
torstai 25. helmikuuta 2016
Monikulttuurisuus ei pelasta huoltosuhdetta, mutta lisää klamydiaa
Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli pitkä juttu maahanmuuttajien työllistymisestä. Se oli otsikoitu lehden yleinen linja huomioon ottaen yllättävästi: "Tutkijat tyrmäävät: Maahanmuuttajat eivät ratkaise Suomen huoltosuhteen ongelmaa".
Otsikon teksti pitää luonnollisesti paikkansa. Itse jutussa asian toteaa jo hiukan enemmän yllättävästi väestötieteen professori Pekka Martikainen, joka myös tarkentaa, että tämä koskee myös ns. työperäistä maahanmuuttoa eikä pelkästään humanitaarista maahanmuuttoa.
Nyt on siis lopultakin todettu se maahanmuuttokriittisten parissa jo kauan hyvin tiedossa ollut itsestäänselvyys, ettei ainakaan turvapaikanhakijavyöry pelasta meitä ikääntyvän väestörakenteen seurauksena syntyviltä lähivuosikymmenten huoltosuhde-ongelmilta. Ei vaikka väitettä on viljelty lehdistössä vuosikausia.
Asian vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa eri maissa tutkinut apulaisprofessori Lena Näre, jonka mukaan esimerkiksi miljoonan koulutetun syyrialaisen maahanmuutto "tulisi Suomelle kalliiksi" koska he perustavat perheitä, sairastuvat ja ikääntyvät siinä missä muutkin. Sekä tarvitsevat kouluja, päivähoitoa ja terveyspalveluita.
HS:n juttu oli muutenkin mielenkiintoinen ja sisälsi asioita, jotka tavallisen kansalaisen on syytä tietää. Professori Martikainen toteaa edelle kirjoitetun lisäksi myös sen, että esimerkiksi Saksassa ja Italiassa ikääntyminen on suurempi murhe kuin Suomessa, koska syntyvien lasten määrä naista kohden on ollut niissä jo pitkään olennaisesti pienempi.
Tätä taustaa vastaan on mielenkiintoista, että edelleen samassa jutussa haastateltu Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch ei halua patistaa kansaa lapsentekotalkoisiin. Näin siksi, että "se on vanhanaikainen ja naiivi ajattelutapa."
Sen sijaan hänen mukaansa tulisi keskittyä poistamaan ne syyt, jotka aiheuttavat vähälapsisuutta. Se tarkoittaisi hänen mukaansa varmempien tulevaisuudennäkymien tarjoamista ihmisille. Kaunis ajatus, mutta minulle jäi kyllä kokonaan auki se, miten temppu tehtäisiin nykyisen taloustilanteen ja humanitaarisen maahanmuuton riivaamassa kotimaassamme.
Sokerina pohjalla artikkeli kertoo maahanmuuttoasioista vastaavan ykkösvirkamiehemme Päivi Nergin toiveyhteiskunnasta. Ulostulo on niin selkeä ja vahva, että suorastaan hätkähdin.
Jutun mukaan Nerg nimittäin haluaisi itse elää monikulttuurisessa Suomessa ja harmittelee, ettei sellaista Suomea voi rakentaa mahtikäskyillä. Ei vaikka, edelleen Nergin mukaan, 10 000 humanitaarisen maahanmuuttajan määrä "on ’peanuts’ tässä... kokonaisuudessa”.
Olen näreissäni siitä, että maamme sisäministeriössä on kansliapäällikkönä Nergin tapainen ilmeisen epärealistinen maailmanhalaaja. Hänen edelle referoimieni näkemystensä perusteellahan vain kansalaisten vaaleissa ja mielipidekirjoituksissa näkynyt vastarinta ja niiden kautta syntynyt maahanmuuton suhteen varsin järkevä hallitusohjelma on saanut hänet pidättäytymään ovien avaamisesta sepposen selälleen Suomeen pyrkiville irakilaisille, afgaaneille ja somaleille. Ehkäpä myöskin EU:n alueelta tänne meidän elätettäviksemme kaipaileville albanialaisille ja romaneillekin.
Nergin pakottamistoiveiden kariutumisesta huolimatta "peanuts" näkyy jo nyt yhteiskunnassamme. Yhtenä sen viimeisistä näkyvistä merkeistä on tuomio, joka annettiin 20-vuotiaalle Sajjad Hassoon Chasib Al-Saedille törkeästä raiskauksesta, johon sisältyi kuristamista ja klamydian tartuttaminen uhriin. Tämän kansliapäällikön kaipaaman monikulttuurisen kohtaamisen seurauksena uhri pelkää jäävänsä klamydian takia lapsettomaksi ja on joutunut raiskauksen aiheuttaman stressihäiriön seurauksena intensiiviseen psykoterapiaan.
Sellaista kohtaloa en toivo edes niille, jotka kaipaavat monikulttuuria maahamme. Sen sijaan toivoisin, että kansliapäällikön kaltaisessa asemassa olevalla ihmisellä olisi järkeä ymmärtää, ettei Hesperian tapaus ole pelkästään yksittäistapaus, vaan laajamittaisen humanitaarisen maahanmuuton väistämätön seuraus. Joka voi sattua myös hänen omille läheisilleen - sitä varmemmin, mitä useampia "peanutseja" maamme kaduilla vaeltaa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vastaanottokeskukseksi suunniteltu hotelli paloi ihmisten riemuitessa
Pika-avioliittoja turvapaikanhakijoille
Lipsahtiko Sipilältä? Yli kuudesosa budjettisäästöistä on tehty maahanmuuton takia
Otsikon teksti pitää luonnollisesti paikkansa. Itse jutussa asian toteaa jo hiukan enemmän yllättävästi väestötieteen professori Pekka Martikainen, joka myös tarkentaa, että tämä koskee myös ns. työperäistä maahanmuuttoa eikä pelkästään humanitaarista maahanmuuttoa.
Nyt on siis lopultakin todettu se maahanmuuttokriittisten parissa jo kauan hyvin tiedossa ollut itsestäänselvyys, ettei ainakaan turvapaikanhakijavyöry pelasta meitä ikääntyvän väestörakenteen seurauksena syntyviltä lähivuosikymmenten huoltosuhde-ongelmilta. Ei vaikka väitettä on viljelty lehdistössä vuosikausia.
Asian vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa eri maissa tutkinut apulaisprofessori Lena Näre, jonka mukaan esimerkiksi miljoonan koulutetun syyrialaisen maahanmuutto "tulisi Suomelle kalliiksi" koska he perustavat perheitä, sairastuvat ja ikääntyvät siinä missä muutkin. Sekä tarvitsevat kouluja, päivähoitoa ja terveyspalveluita.
* * *
HS:n juttu oli muutenkin mielenkiintoinen ja sisälsi asioita, jotka tavallisen kansalaisen on syytä tietää. Professori Martikainen toteaa edelle kirjoitetun lisäksi myös sen, että esimerkiksi Saksassa ja Italiassa ikääntyminen on suurempi murhe kuin Suomessa, koska syntyvien lasten määrä naista kohden on ollut niissä jo pitkään olennaisesti pienempi.
Tätä taustaa vastaan on mielenkiintoista, että edelleen samassa jutussa haastateltu Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch ei halua patistaa kansaa lapsentekotalkoisiin. Näin siksi, että "se on vanhanaikainen ja naiivi ajattelutapa."
Sen sijaan hänen mukaansa tulisi keskittyä poistamaan ne syyt, jotka aiheuttavat vähälapsisuutta. Se tarkoittaisi hänen mukaansa varmempien tulevaisuudennäkymien tarjoamista ihmisille. Kaunis ajatus, mutta minulle jäi kyllä kokonaan auki se, miten temppu tehtäisiin nykyisen taloustilanteen ja humanitaarisen maahanmuuton riivaamassa kotimaassamme.
* * *
Sokerina pohjalla artikkeli kertoo maahanmuuttoasioista vastaavan ykkösvirkamiehemme Päivi Nergin toiveyhteiskunnasta. Ulostulo on niin selkeä ja vahva, että suorastaan hätkähdin.
Jutun mukaan Nerg nimittäin haluaisi itse elää monikulttuurisessa Suomessa ja harmittelee, ettei sellaista Suomea voi rakentaa mahtikäskyillä. Ei vaikka, edelleen Nergin mukaan, 10 000 humanitaarisen maahanmuuttajan määrä "on ’peanuts’ tässä... kokonaisuudessa”.
Olen näreissäni siitä, että maamme sisäministeriössä on kansliapäällikkönä Nergin tapainen ilmeisen epärealistinen maailmanhalaaja. Hänen edelle referoimieni näkemystensä perusteellahan vain kansalaisten vaaleissa ja mielipidekirjoituksissa näkynyt vastarinta ja niiden kautta syntynyt maahanmuuton suhteen varsin järkevä hallitusohjelma on saanut hänet pidättäytymään ovien avaamisesta sepposen selälleen Suomeen pyrkiville irakilaisille, afgaaneille ja somaleille. Ehkäpä myöskin EU:n alueelta tänne meidän elätettäviksemme kaipaileville albanialaisille ja romaneillekin.
Nergin pakottamistoiveiden kariutumisesta huolimatta "peanuts" näkyy jo nyt yhteiskunnassamme. Yhtenä sen viimeisistä näkyvistä merkeistä on tuomio, joka annettiin 20-vuotiaalle Sajjad Hassoon Chasib Al-Saedille törkeästä raiskauksesta, johon sisältyi kuristamista ja klamydian tartuttaminen uhriin. Tämän kansliapäällikön kaipaaman monikulttuurisen kohtaamisen seurauksena uhri pelkää jäävänsä klamydian takia lapsettomaksi ja on joutunut raiskauksen aiheuttaman stressihäiriön seurauksena intensiiviseen psykoterapiaan.
Sellaista kohtaloa en toivo edes niille, jotka kaipaavat monikulttuuria maahamme. Sen sijaan toivoisin, että kansliapäällikön kaltaisessa asemassa olevalla ihmisellä olisi järkeä ymmärtää, ettei Hesperian tapaus ole pelkästään yksittäistapaus, vaan laajamittaisen humanitaarisen maahanmuuton väistämätön seuraus. Joka voi sattua myös hänen omille läheisilleen - sitä varmemmin, mitä useampia "peanutseja" maamme kaduilla vaeltaa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vastaanottokeskukseksi suunniteltu hotelli paloi ihmisten riemuitessa
Pika-avioliittoja turvapaikanhakijoille
Lipsahtiko Sipilältä? Yli kuudesosa budjettisäästöistä on tehty maahanmuuton takia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
