Hallitusohjelmaan on kirjattava vastuullinen EU:n ulkopuolisen työvoiman ohjelma

Yle teki viikonloppuna jutun siitä, kuinka ranskalainen korkeakoulutettu nainen vaikuttui Suomesta niin paljon, että päätti jäädä tänne töihin. Tämä oli tietenkin hieno uutinen ja uskon, että kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä.

Samassa jutussa kerrottiin teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helteen vaativan Suomen tulevalta hallitukselta maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, joka helpottaisi töihin tulevien maahanmuuttajien saamista maahan. Hänen mukaansa "Suomi tarvitsee maahanmuuttopoliittisen ohjelman, joka luo edellytykset sille, että meille tulee riittävästi työhön johtavaa maahanmuuttoa".

Uskon kyllä, että Suomeen olisi hyvä saada ulkomaista työvoimaa, joka eläisi tekemästään työstä saamallaan korvauksella. Ja siksi Helteen vaatima maahanmuuttopoliittinen ohjelma olisi tosiaankin hyvä lisätä seuraavan hallituksen asialistalle. 

Tosin tässä asiassa on sellainen mutka, että viimeistään vuodesta 2015 alkaen on tyhmempikin professori ymmärtänyt, että Suomeen pyritään myös sosiaalipoliittisilla perusteilla - eli veronmaksajien elätettäväksi. Siksi täällä ei kannata suosia EU:n ulkopuolista vapaata maahanmuuttoa edes työperusteella ilman, että huolehditaan myös sivullisten oikeuksista. 

Tämä onnistuu helposti sillä, että työvoiman tarvitsija eli työnantaja sitoutuu huolehtimaan rekryyteistään. Sitä varten tulevan hallituksen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan on kirjattava lakipykälä, jonka perusteella työnantajan on huolehdittava - esimerkiksi ensimmäisen kolmen vuoden vuoden ajan - EU:n ulkopuolisista maista tulleista työntekijöistään myös siinä tapauksessa, ettei näille löydykään töitä. Silloin heidän elättämisensä ei kaadu veronmaksajille ennen kuin on ehditty tutkia rekrytoidun mahdollisesti jättämä turvapaikkahakemus.

Tällaista työvoimapoliittista kokonaisuutta voitaisiin pitää vastuullisena EU:n ulkopuolisen työvoiman ohjelmana. Ja sen ajaminen sopii teknologiateollisuudelle erinomaisesti jo siitäkin syystä, että siellä on seuraavien kymmenen vuoden aikana tarve peräti 130 000 uuden työntekijän rekrytointiin. 

On myös selvää, että näin suuri työvoiman tarve takaa, että jokaiselle työhön halukkaalle löytyy hommia. Ja onhan meidän veronmaksajien voitava luottaa myös siihen, että teknologiateollisuudella on kyky ja halu rekrytoida työkyvyttömien elintasopakolaisten sijaan sellaisia ihmisiä, joiden työhalukkuus ja -kyky ovat kohdallaan.

Näillä perusteilla uskoisin, että työnantajan ja työntekijöiden intressit kohtaavat edelle luonnostelemassani vastuullisessa maahanmuutto-ohjelmassa, eikä veronmaksaja joudu ikävään välikäteen eli ns. kusetettavaksi maksumieheksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kokoomuksen maahanmuuttolinjaukset selvensivät journalisteille sitä, mistä on kyse
Kuinka työllistää luku- ja kirjoitustaidoton ihminen?

Tarvitseeko Suomi työvoimapulan paikkaajia