Suometsätieteen Professori Annamari Laurénin kommentoi Metsälehdessä Suomen soiden hiililaskentaa. Siis juuri sitä asiaa, jonka perusteella maamme joutuu joskus tulevaisuudessa ostamaan muilta mailta miljardeilla euroilla nieluyksiköitä.
Helsingin yliopistossa toimivan kollegan mukaan Luonnonvarakeskusessa (Luke) tehtävä hiililaskenta on huonosti tehtyä tutkimusta, jonka "tuloksia ei voi käyttää mihinkään". Ja listaa näkemyksensä perusteeksi seuraavat siihen liittyvät ongelmat.
"Vesi on ylivoimaisesti tärkein suon prosesseihin vaikuttava tekijä... vesi sademäärä, ja ojan syvyys puuttuvat hiililaskennastamme".
"Laskennassa maan hiilipäästö riippuu ainoastaan puuston pohjapinta-alasta ja vuoden keskilämpötilasta. Ja kun metsä kasvaa ja vuodet lämpenevät, päästöviisarit osoittavat taivaisiin."
"Hiililaskentamallissa rikotaan keskeisimpiä tutkimuksen periaatteita... Päästömallin selittäjät korreloivat voimakkaasti; mallissa hiiltä virtaa ilmasta maahan ja maasta ilmaan, mutta hiilivirrat eivät ole toisiinsa kytkeytyneitä".
"Mallin lämpötilaherkkyys hipoo taivaita. Kun laboratoriokokeissa maan hiilipäästö lisääntyy 20–40 prosenttia lämpötilan noustessa kolme astetta, hiililaskennassamme vastaava lisäys on 50–220 prosenttia."
* * *
Nähtäväksi jää, miten Luken hiilenlaskijat vastaavat Laurénin kritiikkiin. Vai vastaavatko?
Lisäksi on selvää, että hänen esittämänsä seikat vaativat perustellun vastauksen tai vaihtoehtoisesti hiilimallin hylkäämisen sellaisena kuin sitä käytetään juuri tällä hetkellä. Eikä sen perusteella voi missään tapauksessa ryhtyä siirtelemään Suomesta muualle miljardeja euroja ennen kuin mallissa havaitut ongelmat on korjattu.
Näin tietenkin vain siinä tapauksessa, että Laurén tuntee kommentoimansa asian perinpohjaisesti. Itse en epäile tätä ottaen huomioon hänen tutkimusalansa eli suometsätieteen sekä sen, että hän tullut nimitetyksi Helsingin yliopiston professuuriinsa äskettäin ja osoittauduttuaan kaikkia samaa tehtävää hakeneita kilpailijoitaan pätevämmäksi.
* * *
EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan vuosi 2024 oli Euroopassa mittaushistorian lämpimin. Lisäksi Eurooppa on sen ja maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan maailman nopeimmin lämpenevä maanosa.
Samojen organisaatioiden mukaan poikkeussäät vaativat maanosassamme viime vuonna ainakin 335 ihmisen hengen ja vaikuttivat muulla tavoin satojentuhansien eurooppalaisten elämään. Taloudelliset tappiot nousivat ainakin 18 miljardiin euroon.
Kaiken kukkuraksi Euroopan eri osien säätiloissa havaittiin viime vuonna poikkeuksellinen ero. Siinä missä aurinko porotti mantereen itäosassa tehden säästä kuumaa ja kuivaa, läntisessä Euroopassa satoi ja tulvi tavanomaista enemmän. Niinpä WMO:n pääsihteeri Celeste Saulo kertoi lehdistölle, että "sopeutuminen on välttämätöntä".
Suomessa sää oli viime vuonna Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista lämpimämpi, mutta ei kuitenkaan ennätyksellisen kuuma. Talvi oli jopa poikkeuksellisen kylmä, kevät lämpimin sitten vuoden 2016, kesä yhtä lämmin kuin ennätysvuonna 1937 ja syksy maan eri osissa joko harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kun jäät lähtivät järvistä jo helmikuussa ja teinit joutuivat töihin
Hiilinieluja vai veroeuroja?
Tekninen muutos halpuutti Suomen hiilimaksuja 80 prosentilla
Tekstit
